Korkeasaari () on kallioinen 22 hehtaarin kokoinen saari Helsingin Kruunuvuorenselän pohjoisosassa. Saarella sijaitsee sen mukaan nimetty Korkeasaaren eläintarha.
Korkeasaareen johtaa kolme siltaa; Finkensilta (Nihdistä), Korkeasaarensilta (Mustikkamaalta) ja Kruunuvuorensilta (Kruunuvuorenrannasta). Raitiotieprojektin myötä saareen avautuu 7. marraskuuta 2026 pysäkki linjoille 11 ja 12. Autoliikennettä saarella ei ole lukuun ottamatta huoltoajoa.
Saareen kulkeminen on aiemmin vaatinut eläintarhan pääsylipun, mutta joulukuusta 2025 alkaen saaren pohjoisranta on ollut yleistä kaupunkialuetta, ja siihen on perustettu Mischan ja Maschan aukio.
Korkeasaaren koillispuoleinen Palosaari on liitetty maantäytöillä kiinteästi osaksi Korkeasaarta, jonka kanssa se muodostaa Mieritzinrannan saaren pohjoisreunaan. Korkeasaaresta on lisäksi pengerretty yhteys sen eteläpuoliseen Hylkysaareen. Hallinnollisesti Korkeasaari kuuluu Mustikkamaa–Korkeasaari-nimiseen kaupunginosaan yhdessä Mustikkamaan ja ympäröivien pienempien saarten kanssa.
Historia thumb|Kuppikivi Korkeasaaressa Korkeasaaresta on löytynyt pääkaupunkiseudun ensimmäinen kuppikivi. Sen löysi vuonna 2013 harrastaja-arkeologi. Arkeologian lehtori Antti Lahelma arvioi sen juontuvan sijaintinsa ja sijaintikorkeutensa perusteella pronssikauteen, mahdollisesti 3 500 vuoden taakse. Suomessa kuppikivet ovat yleensä rautakaudelta ja lähellä viljelysmaita. Kivi on sattumalta paikalla, johon on suunniteltu metsäluonnon teema-aluetta, ja kivelle suunnitellaan siihen kunniapaikkaa. thumb|Korkeasaaren ravintola 1900-luvun vaihteessa. Korkeasaari oli jo kauan ennen eläintarhan perustamista helsinkiläisten virkistyskäytössä. Juhana-herttua oli luovuttanut saaren kaupunkilaisten käyttöön erityisoikeuskirjalla 3. elokuuta 1569 useiden muiden saarten joukossa. Helsinkiläiset käyttivät saarta aluksi lähinnä kalastuspaikkana ja laidunmaana. 1800-luvun alussa saari oli kaupungin puutavaran varastopaikka.
Krimin sodan aikana Korkeasaari joutui sotilasviranomaisten valvontaan. Pitkällisen, muun muassa lehdistössä käydyn polemiikin jälkeen saari vapautui sotilaskäytöstä Helsingin kaupungille 1864. Saarelle järjestettiin pian säännöllinen höyrylaivaliikenne, rakennettiin ravintola, tanssilava, keilarata ja keittokatoksia. Saaresta tuli suosittu retkeilykohde.
Kun Korkeasaari vuokrattiin 1. toukokuuta 1883 kymmenen vuoden sopimuksella Helsingin Anniskeluyhtiölle, yhtiö aloitti heti saaren kunnostustyöt. Saarelle suunniteltiin tieverkosto ja istutukset kaupunginpuutarhuri L. A. Jernströmin johdolla. Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema koristeellinen huvilatyylinen kesäravintola valmistui 1884. Seuraavina vuosina valmistuivat laivamatkustajien odotushuone, paviljonki, pesutupa ja puutarhurin asunto.
Korkeasaaren eläintarhan perustaminen
Anniskeluyhtiö perusti Korkeasaareen vuonna 1889 Korkeasaaren eläintarhan, joka on yhä toiminnassa. Arkkitehti Frithiof Mieritz suunnitteli eläintarhaan sen alkuvuosina useita rakennuksia, ja myös myötävaikutti eläintarhan perustamiseen lahjoittamalla Anniskeluyhtiölle kaksi karhunpentua, joita varten hän suunnitteli Korkeasaaren ensimmäisen karhulinnan.
Kruunusillat-hanke
pienoiskuva|Mieritzinrantaa toukokuussa 2026. Elokuussa 2016 Helsingin kaupunki päätti toteuttaa Kruunusillat-hankkeen, jonka linjaus kulkee Korkeasaaren pohjoisrantaa pitkin. Hankkeeseen kuuluvien siltoje rakentaminen alkoi vuonna 2021. Sillat avattiin jalankulkijoille vuosina 2025–2026, raitioliikenne alkaa 7. marraskuuta 2026.
Samassa yhteydessä Korkeasaaren pohjoisrannalle toteutettiin uusi julkinen tila, Mischan ja Maschan aukio, joka on nimetty Korkeasaaren ensimmäisten karhujen mukaan. Aukiolle rakennettiin myös eläintarhan uusi sisäänkäyntirakennus, jossa on eläintarhan lipunmyynnin lisäksi kahvila ja matkamuistokauppa. Rakennus avattiin käyttöön 1. joulukuuta 2025. Lisäksi aukion itäpuolelle rakennettiin Mieritzinranta-niminen rantakatu, joka on saanut nimensä Hylkysaarella asuneen arkkitehdin Johann Wilhelm Friedrich Mieritzistä. Tämä aukio ja katu eivät kuulu eläintarhan pääsymaksulliseen alueeseen, joka käsittää muutoin koko saaren.
Siltayhteydet mantereelle ja muihin saariin
Korkeasaarensilta Korkeasaaren ja Mustikkamaan välille valmistui 4,6 metriä leveä silta vuonna 1974. Vuosituhannen vaihteessa sillan kestävyyden ei katsottu enää riittävän eläintarhan huoltoliikenteelle, ja vanha silta purettiin. Uusi silta valmistui vuonna 2003 edellisen länsipuolelle, ja vanha silta purettiin. Nykyinen Korkeasaarensilta on kahdeksan metriä leveä ja yli 240 metriä pitkä. Se on teräspalkkisilta, jonka kansirakenne on betonia. Jalankulku, pyöräily ja yhteen suuntaan kerrallaan mahdollinen moottoriajoneuvoliikenne on erotettu sillalla omille kaistoilleen. Kruunusilloista johtuvien muutosten vuoksi ajorata ja jalankulun sekä pyöräilyn väylä vaihtavat keskenään paikkaa. Moottoriajoneuvoliikenne on sallittu vain Korkeasaaren huoltoliikenteelle ja takseille. Ajoa ohjataan liikennevaloilla ja puomilla.
Finkensilta Osana Kruunusillat-hanketta Korkeasaaren ja Kalasataman eteläkärjen eli Nihdin välille rakennettiin uusi silta, Finkensilta. Se on nimetty Korkeasaaren ensimmäisen jääkarhun Finken mukaan. Silta avautui eläintarhan vierailijoille elokuussa 2025. Sillan pituus on noin 300 metriä ja se on 18 metriä leveä. Jalkakäytävät ovat sillan molemmilla puolilla, jonka lisäksi sillan pohjoisreunalla on kaksisuuntainen pyörätie. Keskellä kulkee raitiotie. pienoiskuva|Kruunuvuorensilta rakenteilla, vasemmassa reunassa Korkeasaaren alueeseen kuuluva Palosaari.
Kruunuvuorensilta
Kruunuvuorensilta rakennettiin Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan välille. Siitä tuli valmistuessaan Suomen pisin ja korkein silta, pituutta sillä tulee olemaan yli kilometri. Sillalla tulee kulkemaan raitiotie, jonka eteläreunaan on rakennettu jalkakäytävä sekä kaksisuuntainen pyörätie. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille Kruunuvuorensilta avattiin 18. huhtikuuta 2026. Sillalle on suunniteltu 200 vuoden käyttöikä.
Liikennöinti
Lautta- ja vesibussiyhteys Vesiliikenne Korkeasaareen alkoi vuonna 1889 kapteeni A. Österin höyryaluksella. Hinnat ja aikataulut määritti aluksi Helsingin rahatoimikamari. Vuonna 1922 Korkeasaareen tehtiin 283 000 matkaa, ja vuonna 1955 reitin suosio oli huipussaan: tulloin eläintarhaan kulki vesitse lähes 700 000 matkustajaa. Alkuun eläintarhaan ajettiin koko avovesikauden aikana, sittemmin toukokuusta syyskuulle. pienoiskuva|Siipiratasalus Vispilä Vuodesta 1939 saareen pääsi aluksella S/S Korkeasaari (ent. Drumsö), mutta se jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksina. Tilalle otettiin höyryalus J. L. Runeberg, joka kuitenkin todettiin hitaaksi ja korvattiin pian moottorialuksella: Helsingin kaupungin liikennelaitoksen vuonna 1949 valmistunut M/S Korkeasaari-Högholmen (nyk. Emma) hoiti vesiliikennettä useiden vuosikymmenien ajan. Helsingin Sanomat 5.10.1971, s. 14. Vuodesta 1993 lähtien reitillä tuli tunnetuksi siipiratasalus Vispilä.
1980-luvun lopulle saakka lautta lähti Pohjoissatamasta Aleksanterinkadun itäpäästä, mutta Pohjoisrannan uusien liikennejärjestelyjen vuoksi sen lähtöpaikka jouduttiin siirtämään Kauppatorille. Myös Hakaniemestä on liikennöity Korkeasaareen.
Säännöllinen reittiliikenne Korkeasaareen päättyi sunnuntaina 28.9.2025. Reitin viimeiseksi liikennöitsijäksi jäi JT-Line. pienoiskuva|Kruunusillat-hankkeen sillat ja siihen liittyvät raitiotiet.
Raitiotie Raitiolinja 13 kulkee Pasilan ja Sompasaaren välillä, ja sen päätepysäkiltä Nihdistä on lyhyt kävelymatka Finkensillan kautta Korkeasaareen. Linjan liikennöinti alkoi elokuussa 2024.
Raitioliikenne suoraan Korkeasaareen käynnistyy 7. marraskuuta 2026. Raitiotien pysäkki sijoittuu Korkeasaaressa pohjoisrannalle, uudelle Mischan ja Maschan aukiolle. Aluksi linja numero 12 liikennöi Korkeasaaresta Yliskylään ja Hakaniemeen. Suunnitelmissa on linjan jatkaminen Hakaniemestä edelleen keskustaan ja Jätkäsaareen 2030-luvun alkupuolella.
Tulevaisuudessa myös linja 11 kulkee Pasilasta suoraan Korkeasaaren kautta Kruunuvuorenrantaan.
Bussiliikenne Helsingin seudun liikenne liikennöi linja-autolla Mustikkamaalle lähelle Korkeasaarensiltaa reitillä numero 16.
Lähteet
Aiheesta muualla
Korkeasaaren historia (korkeasaari.fi)
*