thumb|Suolarakeita thumb|Suolakide thumb|Suola on esiteollisena aikana muodostanut merkittävän osan Suomen ulkomaankaupasta. 1800-luvulla suomalaiset purjelaivat toivat suolaa Cadizista ja Trapanista. Kuvassa suolavarastoja Trapanissa Sisiliassa. Natriumkloridi (NaCl) eli keittosuola (lääketietet.), yleiskielessä suola on natriumin ja kloorin muodostama kemiallinen yhdiste.
Natriumkloridi on yleinen luonnossa esiintyvä mineraali, jota esiintyy merivedessä merisuolana, maalla vuorisuolana esimerkiksi suola-aavikoilla ja kallioperässä sekä myös sisämaan suolavesissä.
Suurin osa maailmassa tuotetusta natriumkloridista käytetään kemianteollisuuden raaka-aineena. Natriumkloridia käytetään pohjoisissa maissa myös teiden sulanapitoon. Natriumpohjainen maantiesuola sisältää 96 prosenttia natriumkloridia.
Ruokasuola sisältää 96-98 prosenttia natriumkloridia sekä pieniä määriä kalsiumia ja kalium- sekä magnesiumsuoloja. Jodioitu ruokasuola sisältää myös jodia.
Ruokasuola valmistettiin ennen merivedestä haihduttamalla. Myöhemmin sitä alettiin louhia kaivoksista. Ruokasuola oli Suomen tärkein tuontituote 1800-luvun puoliväliin saakka.
Ruokasuolaa käytetään ruoan maustamiseen ja ruokien bakteerikasvua hidastavana säilöntäaineena. Ruokasuola on väestön ylivoimaisesti tärkein lähde välttämättömille hivenaineille natriumille ja kloorille sekä jodille, jota lisätään pieneen osaan elintarvikekäyttöön valmistetusta suolasta.
Ruokasuolan mukaan on saanut nimensä myös laaja ionisidoksisten kemiallisten yhdisteiden ryhmä, suolat.
Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet Natriumkloridi on tyypillinen ioniyhdiste, eli kemiallisen määritelmän mukainen suola, joka koostuu positiivisista natriumioneista ja negatiivisista kloridi-ioneista. Kiinteässä tilassa natriumkloridi muodostuu kuutiollisista kiteistä, joissa jokainen natriumioni on kuuden kloridi-ionin symmetrisesti ympäröimä ja vastaavasti jokainen kloridi-ioni kuuden natriumionin ympäröimä. Vastakkaismerkkisten ionien välinen sähköinen vetovoima, ionisidos, pitää kidettä koossa.
Natriumkloridi liukenee hyvin veteen jopa 30-prosenttiseksi liuokseksi. Natriumkloridi ei johda sähköä kiteisessä tilassa, mutta sulana ja vesiliuoksena kylläkin. Tällöin sähkövirta muodostuu ionien liikkeestä. Sähkövirta hajottaa sen kemiallisesti, toisin sanoen tapahtuu elektrolyysi.
Natriumkloridia syntyy esimerkiksi suolahapon ja natriumhydroksidin reagoidessa keskenään: HCl + NaOH → NaCl + H2O. Täten se on suola myös vanhan kemiallisen määritelmän mukaan, jolloin tällä termillä tarkoitetaan hapon ja emäksen välisessä reaktiossa syntyvää ainetta. Tällä tavoin sitä ei kuitenkaan käytännössä valmisteta.
Esiintyminen luonnossa Natriumkloridia esiintyy luonnossa runsaasti meriveteen liuenneena. Valtamerissä sitä on noin 3–4 %, mutta esimerkiksi Itämeren murtovedessä vain 1–2 %. Joissakin suolajärvissä, kuten Kuolleessameressä ja Amerikan Isossa Suolajärvessä sitä on jopa lähes kylläisenä liuoksena, jolloin sitä on noin 30 %.
Suolaa esiintyy paikoitellen runsaasti myös kallioperässä vuorisuolana sekä suola-aavikoilla. Käytännön tarpeisiin sitä valmistetaan merivettä haihduttamalla tai suolakaivoksia louhimalla.
Vuorisuolan - yleisin ruokasuola - ohella muista lähteistä saadut 'ruokasuolat' sisältävät natriumkloridin lisäksi vähäisissä määrin myös muita suoloja ja alkuaineita. Näitä myydään mm. nimillä merisuola, kristallisuola (tunnetaan myös nimillä intiaanisuola tai ruususuola), ja mineraalisuola. Kaikki edellä mainitut sisältävät jonkin verran kaliumkloridia ja magnesiumsulfaattia. Merisuola sisältää luonnostaan jodia (0,13 mg/100 g), joskin pelkän merisuolan käyttö ei takaa riittävää jodin saantia Suomessa. Suomessa myytävään ruokasuolaan on lisätty jodia 2,5 mg/100 g jodin saannin turvaamiseksi.
Kristallisuolaan ei myöskään ole yleensä lisätty jodia, jolloin sen käyttö jodioidun ruokasuolan sijaan ei ole perusteltua, mikäli jodin saantia ei ole muuten turvattu.
Käyttö kemianteollisuudessa Suurin osa maailmassa tuotetusta ruokasuolasta käytetään kemianteollisuuden raaka-aineena. Sitä tarvitaan lähes kaikkien muiden natriumin yhdisteiden, samoin kloorin ja sen yhdisteiden valmistukseen. Esimerkkeinä tärkeistä natriumia sisältävistä tuotteista, joiden valmistukseen sitä käytetään, voidaan mainita saippua ja muut pesuaineet, samoin sooda, jota tarvitaan myös lasin valmistuksessa.
Ravintokäyttö Suolan sisältämä natrium on ihmiselle ja muille nisäkkäille välttämätön elektrolyytti ja makrokivennäisaineSodium Intake and Health: What Should We Recommend Based on the Current Evidence? Nutrients 2021, 13, 3232.. Ihmiset ovat lisänneet suolaa ravintoonsa jo tuhansien vuosien ajanValtakunnallinen suolan ja ravintoarvon valvontaprojekti 2019-2021. Ruokavirasto. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikkeista-annettavat-tiedot/pakkausmerkinnat/valtakunnallinen-suolan-ja-ravintoarvomerkinnan-valvontahanke_loppuraportti.pdf. Suolaa lisätään myös eläinten rehuihin.
Suolaa käytetään mausteena sille ominaisen, suolaisen perusmaun vuoksi. Lisäksi suola hidastaa ruoan pilaantumista. Teollisuus käyttää ruokasuolaa myös sen vuoksi, että ruokiin voidaan lisätä sen avulla nestettä pienin kustannuksin. Suola vaikuttaa lisäksi leivinhiivan kasvuun leivän leipomisessa ja juuston kypsymiseen. Ennen ruoan pakastamismahdollisuuden yleistymistä lihaa- ja kalaa säilöttiin usein tönkkösuolaamalla.Nurminen, Marja-Leena & Vaajakallio, Ulla: Vitamiinien ja kivennäisaineiden ABC. WSOY 1997
EU:n alueella myytävien elintarvikkeiden pakkauksissa on oltava merkintä niiden suolaekvivalenttipitoisuudesta. Pitoisuus saadaan kertomalla elintarvikkeen kokonaisnatriumpitoisuus luvulla 2,5.
Fysiologiset vaikutukset Ruokasuolan sisältämä kloridi-ioni on välttämätön hivenaine, jota saadaan väestötasolla lähes yksinomaan ruokasuolastaDietary Reference Intakes for Water, Potassium, Sodium, Chloride, and Sulfate. Panel on Dietary Reference Intakes for Electrolytes and Water, Standing Committee on the Scientific Evaluation of Dietary Reference Intakes https://www.posnutricao.ufv.br/wp-content/uploads/2019/08/DRI-Intakes-for-Water-Potassium-Sodium-Chloride-and-Sulfate.pdf. Ruokasuolan on lisäksi tärkein saantilähde myös natriumille, joka on niin ikään välttämätön hivenaine. Natriumia tarvitaan muun muassa lihasten toimintaan sekä hermoimpulssien siirtymiseen. Natriumia tarvitaan myös elimistön nestetasapainon säätelyyn.
Liian niukka suolan saanti saa lisämunuaisen tuottamaan aldosteronia, joka saa munuaiset vähentämään natriumin erittymistä ja lisäämään kaliumin erittymistä virtsaan. Liian alhaiset kaliumpitoisuudet heikentävät puolestaan lihasten, sydämen ja hermoston toimintaa.
Elimistön suuri insuliinipitoisuus vähentää natriumin poistumista elimistöstä.
Jodioitu ruokasuola on myös suomalaisten tärkein jodinlähde.
Vaikutus verenpaineeseen Suola lisää sekä solujen välisen nesteen että veren määrää. Jos veren määrä lisääntyy liikaa, verenpaine saattaa nousta. Suolan vähentäminen vaikuttaa keskimäärin verenpainetta vähentävästi, mutta joillain se myös nostaa verenpainetta ja osalla se ei vaikuta lainkaan verenpaineeseen. Tutkimusnäytön kokonaisuutta tarkasteltaessa on voitu havaita, ettei suolankäytön yhteys korkeaan verenpaineeseen ole ollut merkittävää. Vuonna 2011 julkaistun Cochrane-yhdistyksen laatiman tieteellisten tutkimusten systemaattisen yhteenvedon mukaan vähäsuolainen ruokavalio voi kyllä laskea systolista verenpainetta (yläpaine) lyhyellä aikavälillä, mutta lasku on vain 1–3,5 prosenttia. Toisen 2010-luvun alkupuolella julkaistun tutkimuskatsauksen mukaan 7,5 suolagramman vähentäminen ruokavaliosta laskee verenpainetautia sairastavien koehenkilöiden systolista verenpainetta vajaalla neljällä elohopeamillimetrillä. Jos suolansaanti pienenee 15 grammalla, verenpaine laskee seitsemän millimetriä.Salt, Heart Disease, and Stroke. https://www.paho.org/hq/index.php?option=com_docman&task=doc_download&gid=12501&Itemid=270&lang=en
Poistuminen elimistöstä Natrium poistuu elimistöstä virtsan mukana. Virtsan natriumpitoisuus heijastelee siten natriumin saantitasoa.Low Salt Diet Increases Insulin Resistance in Healthy Subjects. Metabolism Volume 60, Issue 7p965-968July 2011. https://www.metabolismjournal.com/article/S0026-0495(10)00329-X/abstract
Terveysvaikutukset
Hyponatremia (suolan puute) Natriumkloridin vähäisen saannin terveysvaikutuksista on julkaistu 14 tutkimusta. Ensimmäiset tutkimustulokset saatiin 1970-luvun lopulla, kun äidinmaidonkorvikkeen valmistajat lakkasivat lisäämästä siihen suolaa sen jälkeen kun viranomaiset olivat kehottaneet väestöä vähentämään suolan käyttöä. Muutaman viikon kuluttua noin 200 vauvan terveys heikkeni. Vauvoilla esiintyi ummetusta, ruokahaluttomuutta, lihasheikkoutta ja psykomotorisen kehityksen häiriöitä sekä väsymystä, ärtyisyyttä ja kasvun hidastumista. Suolaton ruokavalio oli johtanut heillä metaboliseen alkaloosiin sekä kaliumin ja kloorin puutteeseen.Dietary Reference Intakes for Water, Potassium, Sodium, Chloride, and Sulfate. Panel on Dietary Reference Intakes for Electrolytes and Water, Standing Committee on the Scientific Evaluation of Dietary Reference Intakes https://www.posnutricao.ufv.br/wp-content/uploads/2019/08/DRI-Intakes-for-Water-Potassium-Sodium-Chloride-and-Sulfate.pdf
Suolan puutteen eli hyponatremian oireita ovat väsymys, voimattomuus, päänsärky ja pahoinvointi, sekä joskus lihasheikkous, kouristelu ja sekavuus. Esimerkiksi vanhukset kärsivät muita ryhmiä helpommin suolan puutteesta aliravitsemuksen ja lääkitystensä johdosta.
Veren liian alhainen natriumpitoisuus voi syntyä kahdella eri mekanismilla: natriumia joko menetetään liikaa tai elimistöön kertyy liikaa vettä. Suolan puute voi johtua lääkityksestä, (suolaa sisältävien ruokien) syömättömyydestä, runsaasta (suolattomien) nesteiden juonnista, eräistä sairauksista, ripulista, oksentelusta tai hikoilusta. Ihminen saattaa hikoilla helteellä jopa 12 litraa vuorokaudessa. Tämä johtaa pahimmillaan 24 suolagramman menetykseen. Suurimmassa riskissä ovat raskasta työtä tekevät ihmiset, jotka nauttivat helteellä runsaasti suolattomia juomia. Sen sijaan keskivertoruokavaliota noudattavan liikunnanharrastajan ei tarvitse nauttia helteelläkään lisäsuolaa edes tunnin pituisen juoksulenkin jälkeen, koska hän saa ruoastaan niin paljon suolaa. Maratonin tapainen 3–4 tunnin voimakas hikoilu aiheuttaa kuitenkin suolan puutosta myös keskivertoruokailijalle."Suolainen totuus", Yliopisto-lehti 6/2013, s. 52–55. Akuutin suolanmenetyksen voi korvata laimealla suolavedellä tai siihen tarkoitetuilla lääkevalmisteilla.
Kuolleisuus Vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että korkean elintason maiden keskimääräinen päivittäinen suolankulutus korreloi suoraan väestön kuolleisuuden kanssa siten, että jokainen lisägramma natriumia lisäsi asukkaiden elinajanodotetta 3,4 vuodella aina noin 5,5 grammaan asti. Tulos saatiin muiden riskitekijöiden vakioinnin jälkeen.
Suolistosairaudet Aasiassa tehdyissä tutkimuksissa on ilmennyt, että sekä erittäin suolaisten yksittäisten ruokien nauttiminen että suolan erittäin suuri kokonaissaanti lisäävät riskiä sairastua mahkatarriin ja vatsasyöpään. Neurologiset oireet Liian niukka suolan saanti saa lisämunuaisen tuottamaan stressihormoneita kortisolia ja adrenaliinia, jotka saattavat häiritä unta. Se saattaa johtaa myös kloridi-ionien puutteeseen, joka voi ilmetä esimerkiksi aloitekyvyttömyytenä, voimattomuutena, heikkoutena, uupumuksena, ruokahaluttomuutena, ärtyisyytenä, kasvun hidastumisena ja kielen kehityksen häiriöinä.
Sydän- ja verisuonitaudit