Haapaluoman kaivos oli Peräseinäjoella vuosina 1962–1997 toiminut maasälpälouhos. Haapaluoman pegmatiittiesiintymä löytyi vuonna 1958, kun Paavo Iloniemi löysi maasälpälohkareita ojankaivuun yhteydessä.Satu Hietala : Kansannäytetoiminnan merkitys Suomen mineraalipotentiaalin kartoituksessa, Pro gradu-tutkielma, Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Geotieteiden ja maantieteen laitos 2017, sivu 13
Haapaluoman pegmatiittimalmi sisältää kalimaasälpää ja kvartsia. Malmissa on mukana myös turmaliinia suurina kiteinä ja kideryhminä. Kaivoksen maasälvän rautapitoisuus oli erittäinen alhainen. Maasälpää toimitettiin Suomessa Tammisaaren posliinille (nykyinen IDO Kylpyhuone) sekä Forssan ja Hyvinkään lasivillatehtaille. Kemiössä sijainneessa laitoksessa maasälpää jauhettiin myös hienoksi ja jauhetta toimitettiin Hackman-Arabialle. Ulkomaille sitä vietiin säkitettynä Puolaan ja Unkariin.
Haapaluoman käytöstä poistetulle louhokselle on nykyisin vapaa pääsy. Louhoksen kivikasoista löytyy edelleen erilaisia litiumpitoisia mineraaleja, kuten violetin väristä lepidoliittia, turmaliinia punaisena (rubeliitti) ja monivärisenä, punaista morganiittia, spodumeenin kirkkaan punertavaa muotoa kuntziittia sekä harvinaisena eykryptiittiä. Louhoksen lukitun portin luona on infotaulu, ja portin avain on saatavissa Peräseinäjoen matkailuinfosta, joka sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä louhokselta Kalajärven karavaanaripuiston vieressä. Henri Koskinen : Haapaluoman louhos Peräseinäjoella (Flickr)Rubeliittinäyte Haapaluoman louhokselta, GTK:n Spinelli-kivinäyttely
Viisitoista metriä syvä louhos on nykyisin veden täyttämä.Lakeuden sukeltajat ry : Sukelluspaikat
Lähteet
Luokka:Peräseinäjoki Luokka:Suomen kaivokset Luokka:Seinäjoen rakennukset ja rakennelmat