Olympian kisat ( tai , hē Olympias); eli ”antiikin olympialaiset” olivat antiikin kreikkalaiset Zeus-jumalan kunniaksi järjestetyt urheilukilpailut. Ne järjestettiin Olympian pyhäkköalueella Eliin maakunnassa Peloponnesoksen luoteisosassa, ja ne olivat merkittävimmät panhelleenisistä kisoista. Ensimmäiset tunnetut kisat järjestettiin vuonna 776 eaa. ja kisat jatkuivat ainakin vuoteen 393 jaa. saakka.Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Olympia”, ”olympiadi” ja ”Olympian kisat”. Teoksessa Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 379–380. Kisoja järjestettiin näin yli tuhannen vuoden ajan, yhteensä lähemmäs 300 kertaa.
Kisat pidettiin joka neljäs vuosi nykyisen heinä-elokuun aikaan ja ne kestivät laajimmillaan viisi päivää. Kisojen urheilulajeihin kuuluivat muun muassa stadionjuoksu sekä muut juoksulajit, vaunukilpa-ajot ja muut hevosurheilulajit, pituushyppy, keihään- ja kiekonheitto, paini, nyrkkeily sekä pankration. Kisojen keskeisimmät tapahtumapaikat olivat Olympian stadion ja Hippodromi. Kisoihin osallistui suuri joukko ihmisiä koko kreikkalaisesta maailmasta.
Olympian kisat olivat tärkeä osa antiikin Kreikan kulttuuria. Koska ne olivat kaikille Kreikan kaupunkivaltioille yhteiset, kreikkalaisten ajanlasku perustui olympiadeihin, noin neljän vuoden jaksoihin, jotka alkoivat yksistä Olympian kisoista ja päättyivät seuraaviin kisoihin. Persian hyökättyä Kreikkaan monilla Kreikan kaupunkivaltioilla oli jopa ongelmia koota armeija kokoon torjumaan hyökkäystä, sillä niin monet halusivat mieluummin mennä olympialaisiin.
Historia
Alkuperä pienoiskuva|Pelops ja Hippodameia hevoskilpa-ajoissa.
Olympian kisojen alkuperä on hämärän peitossa. Antiikin kreikkalaisen käsityksen mukaan kisoja oli järjestetty muinaisuudesta saakka. Kisojen alkusyynä on usein pidetty myyttiä heeros eli tarusankari Pelopsista sekä Olympian lähellä sijainneen Pisan kuninkaasta Oinomaoksesta ja tämän tyttärestä Hippodameiasta. Tantaloksen sukua ollut Pelops saapui Peloponnesokselle Lyydiasta. Oinomaos oli luvannut tyttärensä puolisoksi sille, joka voittaisi hänet hevoskilpa-ajoissa. Aiemmat kosijat hän oli näissä ajoissa surmannut, koska hänelle oli ennustettu, että hänen vävynsä tulisi surmaamaan hänet itsensä. Pelops oli ensimmäinen, joka — Hippodameian avustuksella — onnistui voittamaan Oinomaoksen, joka sai kisoissa surmansa. Myöhemmin Pelopsin kuoltua Herakles järjesti hänen kunniakseen hautajaiskisat Olympiassa. Olympian kisojen alkuperä olisi näissä hautajaiskisoissa ja kenties osittain myös Pelopsin ja Oinomaoksen kilpa-ajossa.
Yleisesti Olympian kisat voidaan lukuisten muiden kreikkalaisten kisojen ohella nähdä ilmentymänä kreikkalaisille tyypillisestä kilpailu- ja kisahengestä, jolla oli myös pitkä historiallinen tausta alueen varhaisemmissa pronssikautisissa kulttuureissa.Kivistö, Sari: ”Kilpailu ja urheilu”. Teoksessa Kajava et al. 2009, s. 241–258. On mahdollista, että Olympiassa tai lähiseudulla on järjestetty jonkinlaisia kisoja jo mykeneläisellä kaudella 1000-luvulla eaa. Kisaperinne on mahdollisesti katkennut niin kutsuttujen Kreikan pimeiden vuosisatojen aikana.
Arkaainen aika
Arkaaisella kaudella kisat perustettiin tai järjesteltiin uudelleen. Erään antiikin ajalta säilyneen myytin mukaan kisojen uudelleenjärjestelyn suorittivat Eliin kuningas Ifitos sekä Kleisthenes Pisalainen ja Lykurgos Spartalainen. Kerrotaan, että Delfoin oraakkeli olisi tuolloin neuvonut elisläisiä palauttamaan aikaisemmat kisat kulkutaudin lopettamiseksi, sekä julistamaan kisojen ajaksi yleisen aselevon. Tämä tapahtuma ajoitetaan joskus vuoteen 884 eaa., joskus taas vuoteen 776 eaa. Viimeksi mainittuna vuonna järjestettiin ainakin ensimmäiset historialliset tunnetut kisat, joista on säilynyt kirjallisia dokumentteja ja joiden voittaja on tiedossa. Samalla kisoista tuli yhdet panhelleenisistä kisoista eli kaikille kreikkalaisille yhteisistä kisoista, ja niitä alettiin järjestää säännöllisesti olympiadeittain joka neljäs vuosi.
pienoiskuva|vasen|Hieron Syrakusalainen ja voittajat. James Barry, 1700-luku. Perinteisesti vuoden 776 eaa. kisat mainitaan ensimmäisinä Olympian kisoina, ja koko länsimaisen historiallisen ajan katsotaan alkaneen tästä. Kisojen järjestämisvuosi tiedetään laskemalla taaksepäin tunnetuista olympiadeista. Esimerkiksi Diodoroksen mukaan 117. olympiadin kolmantena vuotena oli auringonpimennys, mikä viittaa selvästi vuoden 310 eaa. pimennykseen. Näin ensimmäisen olympiadin kisat ajoittuvat kesälle 776 eaa. Kisoihin kuului oleellisena osana heti alusta lähtien niiden ajaksi julistettu aselepo. Aluksi kisoissa oli vain yksi urheilulaji, stadionjuoksu eli yhden stadionin (192,27 metriä) mittaisen matkan juokseminen. Ensimmäinen tunnettu olympiavoittaja oli Koroibos, joka voitti juoksun ensimmäisissä kisoissa.
Myöhemmin urheilulajien määrää lisättiin vaiheittain. 14. olympiadin kisoissa vuonna 724 eaa. kisaohjelmaan lisättiin diaulos eli kahden stadionin juoksu, 15. olympiadin kisoissa vuonna 720 eaa. dolikhos eli 24 stadionin (noin 4,6 kilometriä) juoksu, ja 18. olympiadin kisoissa vuonna 708 eaa. kreikkalainen paini eli pale sekä viisiottelu. 600-luvulla eaa. lisättiin nyrkkeily ja pankration, erilaisia hevosurheilukilpailuja, kuten vaunukilpa-ajot neli- ja parivaljakolla, sekä poikien kisat.
Kaikki panhelleeniset kisat olivat osa kreikkalaista uskontoa ja ne kaikki kunnioittivat jotain jumalaa. Olympiassa kunnioitettiin Zeusta, jonka kultti oli tullut jo aiemmin käytössä olleelle Olympian pyhäkköalueelle doorilaisvalloitusten myötä noin 900 eaa. Aluksi Olympian kisojen ohella panhelleenisinä kisoina järjestettiin Python kisoja Delfoissa Apollonin kunniaksi.
Olympian kisat toimeenpani Eliin kaupunkivaltio. Välillä alue oli Pisan hallinnassa, ja tuolloin pisalaiset järjestivät ne. Ajan kuluessa kisoista tuli suurimmat ja tunnetuimmat panheellenisistä kisoista, ja niiden voidaan nähdä ohittaneen Python kisat merkittävyydessä 600-luvulla eaa. Kisat myös muuttuivat vähitellen yhä maallisemmiksi urheilukilpailuiksi. 500-luvulla eaa. ryhdyttiin järjestämään lisää panhelleenisiä kisoja, joihin kuului myös runo- ja musiikkikilpailuja. Korintin lähellä Isthmiassa pidettiin kisat Poseidonin kunniaksi (Isthmian kisat, noin vuodesta 582 eaa.) ja Nemeassa Zeuksen kunniaksi (Nemean kisat, noin 573 eaa.).
Klassinen ja hellenistinen aika
Olympian ja Olympian kisojen huippukautta oli klassinen kausi ja erityisesti 400-luku eaa. Kisojen kasvaessa laajeni myös Olympian pyhäkköalue, ja sinne rakennettiin yhä uusia rakennuksia sekä pystytettiin suuri joukko kisavoittajille omistettuja patsaita. Samalla stadionia siirrettiin vaiheittain yhä idemmäksi, niin että se sijaitsi lopulta varsinaisen pyhäkköalueen ulkopuolella. Stadionia myös laajennettiin aina 300-luvulle eaa. saakka niin, että sinne mahtui lopulta arviolta 40 000–45 000 katsojaa.
pienoiskuva|Olympiavoittajia esittävä lattiamosaiikki. Olympian arkeologinen museo. Hippias ja muut antiikin ajan urheilutilastoijat alkoivat 400-luvulla eaa. kerätä olympiavoittajien nimiä ylös, minkä ansiosta ne ovat säilyneet näihin päiviin saakka. Myös muun muassa Aristoteles kokosi voittajien luettelon Olympian kisojen voitot, joka käsitti voittajat vuosilta 776–328 eaa. Ensimmäinen nimeltä tunnettu naispuolinen kisavoittaja oli spartalainen Kyniska, jonka nimiin kirjattiin nelivaljakon voitto 97. ja 98. olympiadin kisoissa (396 ja 392 eaa.). Tämä johtuu siitä, että valjakkoajoissa voittajaksi luettiin valjakon omistaja, joka saattoi olla myös nainen; ei ohjastaja, jonka tuli olla mies.
Klassisella kaudella kisojen aselepoa alettiin rikkoa aiempaa enemmän. Peloponnesolaissodan aikana 400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla aselepo piti Eliksen alueella, mutta muutoin sotatoimet eivät täysin lakanneet kisojen ajaksi. Lisäksi politiikka tunkeutui kisoihin muulla tavoin. Esimerkiksi vuoden 428 eaa. kisoista tuli spartalaisten johdolla Ateenaa vastustanut mielenosoitus. Vuonna 420 eaa. Spartaa kiellettiin osallistumasta kisoihin, koska se oli hyökännyt Lepreoniin. Myöhemmin vuonna 362 eaa. elisläiset itse sotivat pyhäkköalueella pisalaisia vastaan.
Vaikuttaa siltä, että samaan aikaan kisoissa jouduttiin myös antamaan enemmän rangaistuksia vilpistä kuin aiemmin, minkä osoittavat ensimmäiset 300-luvulla eaa. pystytetyt Zanes-patsaat, joita käytettiin häpeärangaistuksena vilppiä tehneille. Ensimmäinen tällainen patsas pystytettiin vuonna 388 eaa. Vilpin lisääntyminen on mahdollisesti eräs osoitus siitä, että kisat olivat menettäneet uskonnollisen luonteensa ja niistä oli tullut tavallinen maallinen urheilukisa. Joskus vilppitapaukset paisuivat suuremmiksikin kiistoiksi. Näin kävi esimerkiksi ateenalaisen Kallippoksen lahjottua vastustajansa 112. olympiadin kisojen (332 eaa.) viisiottelussa. Ateenalaiset kiistivät tapauksen ja palkkasivat Hypereideen puolustusasianajajaksi, minkä jälkeen heitä kiellettiin osallistumasta kisoihin jatkossa. Vasta Delfoin oraakkelin puuttuminen asiaan sai ateenalaiset taipumaan.
Makedonian vallan kasvaessa kiisteltiin siitä, sallitaanko makedonialaisten osallistua kisoihin. Kysymys koski lähinnä sitä, ovat makedonialaiset aitoja kreikkalaisia vai enemmän barbaareja. Aluksi sallittiin kuningassuvun jäsenten osallistuminen, sillä nämä pystyivät todistamaan olevansa argoslaista sukua. Ensimmäisenä makedonialaisena kilpaili Aleksanteri I.Herodotos: Historiateos V.22. Filippos II voitti nelivaljakkoajot vuosina 356, 352 ja 348 eaa. Viimeistään vuodesta 328 eaa. alkaen sallittiin kaikkien makedonialaisten osallistuminen.
Historioitsija Timaios Tauromenionlainen yhdisti noin 300 eaa. tunnetut historialliset tapahtumat olympiadeihin teoksellaan Olympian kisojen voittajat, mistä lähtien ne toimivat historiankirjoituksessa tapahtumien ajoittamisen pohjana. 200-luvulla eaa. Eratosthenes jakoi olympiadit tarkemmin neljäksi vuoden mittaiseksi jaksoksi.
Roomalainen aika ja kisojen loppu
Roomalaisella ajalla kisojen merkitys väheni, koska niillä ei ollut samanlaista symboliarvoa juuri kreikkalaisten yhdistäjänä. Kisat eivät myöskään aina jatkuneet säännöllisesti, eikä aselepo pitänyt edes siinä määrin kuin ennen.
pienoiskuva|Pronssikiekko, halkaisija 34 cm. Kirjoituksessa Publius (Poplios) Asklepiades Korintista kiittää Zeusta viisiottelun voitosta 255. olympiadin kisoissa (241 jaa.). Kopio Münchenin Glyptothekistä, alkuperäinen Olympian arkeologisessa museossa. Vuonna 85 eaa. Sulla ryösti Olympian ja vei tämän jälkeen kaikki 175. olympiadin kisojen eli vuoden 80 eaa. kisojen osallistujat Roomaan, missä näiden tuli esittää olympialaiset eräänlaisena uusintana roomalaisille. Sulla suunnitteli myös kisojen pysyvää siirtämistä Roomaan, mutta suunnitelma peruuntui hänen kuoltuaan vuonna 78 eaa.
Kisojen maine ja arvostus palautui jossain määrin Augustuksen aikana vuodesta 31 eaa. Roomalaisella ajalla jouduttiin kuitenkin sallimaan myös roomalaisten osallistuminen kisoihin kreikkalaisten lisäksi.
Kisojen kenties häpeällisin hetki koettiin 211. olympiadin kisoissa. Tuolloin keisari Nero halusi osallistua kisoihin, jotka olisi normaalisti järjestetty vuonna 65 jaa. Nerolle kuitenkin sopi tulla paikalle vasta vuonna 67, joten kisojen järjestämistä jouduttiin lykkäämään kahdella vuodella. Nero myös lahjoi itsensä vaunukilpa-ajojen voittajaksi, vaikkei edes päässyt maaliin. Lisäksi vain häntä varten järjestettiin aiemmin ohjelmaan kuulumattomia musiikki- ja runouskilpailuja. Neron kuoleman jälkeen vuonna 68 kisat julistettiin mitättömiksi. Neron nimi poistettiin voittajien luettelosta ja tuomarit määrättiin palauttamaan saamansa drakhman lahjusrahat.
100-luvulla Olympian kisojen voittajaluettelon kokosi muun muassa Flegon Tralleislainen, jonka teos Olympian voittajat käsitti vuodet 776 eaa.–137 jaa. Vuoden 165 kisoissa herätti huomiota Peregrinos Proteuksen tekemä polttoitsemurha.Lukianos: Peregrinoksen polttoitsemurha 35-36. Teoksessa