pienoiskuva|Vaunun oikea puoli vuonna 2004, sen jälkeen kun lisää löydettyjä osia on lisätty vaunuun. pienoiskuva|Kulta- ja pronssipuolen koristeluita Trundholmin aurinkovaunut () on muinainen Skandinavian pronssikauteen ajoittuva kulttiesine, joka löytyi Trundholmin kuivatetulta suolta Tanskan Pohjois-Sjællannista vuonna 1902. Se on näytteillä Tanskan kansallismuseossa ja sisältyy Tanskan kulttuurikaanoniin. Kansallismuseo ajoittaa vaunut Monteliuksen periodille II eli noin 1350 eaa.
Historiaa Vuonna 1902 valtion asettama tarkastaja oli kyntämässä ensimmäistä kertaa Trundholmin kuivatettua suota Odsherredin niemimaalla Højbyn kylässä, kun aurinkovaunujen kappaleita tuli pintaan kynnösmaasta. Hän kokosi löytämänsä kappaleet ja toimitti ne museoon tarkastettavaksi.
Vuonna 1998 aurinkovaunujen löytöpaikkaa tutkittiin metallinpaljastimella, jonka avulla maasta löytyi vielä 21 aurinkovaunujen osaa lisää. Osat olivat pyörien akseleita, pyöränpinnoja ja pyörän renkaan kappaleita. Osat konservoitiin ja niillä täydennettiin alkuperäisiä aurinkovaunuja.
Kuvaus Esine Kyseessä on pronssista ja kullasta valmistettu 54 senttimetriä pitkä, 29 senttimetriä leveä ja 35 senttimetriä korkea pienoismallimainen esine. Se on valmistettu monesta osasta vahavaluna. Tutkijat otaksuvat, että esine rikottiin ennen suohon upottamista uhrilahjana.
Vaunujen takaosan pyöreä levy on halkaisijaltaan 25 senttimetriä, ja se on kullattu vain sen oikealta sivultansa. Levy on valmistettu kahdesta kuperasta levynpuoliskosta yhdistämällä ne toisiinsa sauman päällä kiertävällä ulkoisella renkaalla. Kultaus on kiinnitetty pronssilevyn pintaan ja sitten se on koristeltu pakottamalla ja kaivertamalla siinä näkyvät kuviot. Kuviot ovat keskeisiä koristerenkaita, joiden välissä on spiraali- ja ympyräkuvioita. Myös hevosenpää on koristeltu pakottamalla siihen silmäkuviot, harjakset ja muita kuvioita. Hevosen häntä on suppilomainen tynkä, joka laajenee ulospäin. Siihen on voitu työntää hevosenjouhia koristeeksi. Sen kuusi pyörää ovat pyörineet akselien ympäri niin, että pyörät ovat pyörineet kun pienoismallia on liikutettu eteenpäin. Pyörissä on ollut kussakin neljä pinnaa.
Tulkinta Esine esittää tutkijoiden mielestä aurinkovaunuja, jonka idea on peräisin uskomuksesta, jonka mukaan myyttinen hevonen vetää aurinkoa taivaalla ikuisella matkalla. Päivällä se vetää aurinkoa taivaalla ja yöllä se vetää sitä maan alla, jolloin se matkaa lännestä takaisin itään. Esineessä hevonen ja aurinko on asetettu kuuden pyörän varaan, jotta aurinkovaunuja voisi oikeasti vetää perässään narusta.
Valmistuspaikka ja ajoitus Aurinkovaunujen kultauksessa on käytetty koristeena spiraalielementtejä, jotka ovat Skandinavian pronssikauden omaleimainen piirre. Tämän vuoksi arvellaan, että esine olisi myös valmistettu Skandinaviassa. Tanskassa on tehty toinenkin löytö Jægersborg Hegnista, joka sijaitsee myös Pohjois-Sjællannissa. Löytö on aurinkovaunujen aurinkolevyn kappaletta muistuttava osa. Jos vaunuja tehtiin useita kappaleita, saattaa niiden valmistuspaikkakin sijaita näiden löytöpaikkojen ympäristössä eli Sjællannissa.
Aurinkovaunut on valmistettu valamalla. Ensin valmistettiin esine vahasta, jonka ympärille muovailtiin savesta valurunko. Samalla jätettiin savirunkoon ilma-aukot ja valukanavat. Saven annettiin kuivua ja sitten se poltettiin keramiikaksi. Polton aikana vaha suli nesteeksi ja valui kanavien kautta pois, kun savirungosta kovettui ontto valumuotti. Muottiin kaadettiin sulaa pronssia, joka kovettuessaan jäi muotin muotoon. Esine saatiin esille hajottamalla savinen muotti.
Vaunun ajoituksesta ollaan monta eri mieltä. Tanskan kansallismuseo ilmoittaa sen ajoitukseksi noin 1350 eaa. Tämän mukaan se kuuluisi varhaiseen pronssikauteen periodille II. Tähän tulokseen on tultu vertaamalla muiden pronssista valmistettujen esineiden koristelun tyyliä. Spiraali- ja ympyräkuvioita käytettiin runsaasti juuri tuona aikana. Toistaiseksi Euroopasta ei ole löydetty kovinkaan vanhoja vaunuja, joilla olisi pinnatut pyörät. Sellaisia käytettiin kuitenkin Mesopotamiassa ja Egyptissä noin 1500 eaa. Euroopassa niitä arvellaan käytetyn kelttien keskuudessa ainakin noin vuodesta 500 eaa. alkaen, mikä vastaisi myöhäistä pronssikautta periodilla VI tai esiroomalaista rautakautta. Toisaalta Bohuslänin myöhäisen pronssikauden kalliopiirrokset sisältävät piirroksia samasta aiheesta. Ne on ilmeisesti tehty periodien IV, V tai VI aikana.
Galleria
Katso myös Skandinaviselta pronssikaudelta on löydetty muitakin kulttiesineitä: Nebran kiekko Balkåkran rituaaliesine
Lähteet
Aiheesta muualla Söderberg, Anders: Reconstructing the Trundholm Sun Chariot
Luokka:Skandinavian pronssikauden esineet Luokka:Tanskan muinaisjäännökset Luokka:Tanskan kansallismuseo