pienoiskuva|Turun hovioikeuden sinetti 1623–. Turun hovioikeus () on Suomen vanhin hovioikeus. Nykyään se on Suomen henkilöstö- ja juttumäärältään toiseksi suurin hovioikeus Helsingin hovioikeuden jälkeen.
Turun hovioikeuspiirissä on 1,3 miljoonaa asukasta ja 4 käräjäoikeutta.
Turun hovioikeudessa oli vuonna 2019 yhteensä 114 virkaa. Annettuja ratkaisuja oli 2 016.
Historia Turun hovioikeuden perusti 15. kesäkuuta 1623 antamallaan kuninkaallisella valtakirjalla Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf. Syyksi uuden hovioikeuden perustamiselle kuningas mainitsi valtuutuksessaan sen, että pitkät matkat ja korkeat kustannukset saivat monet Suomessa asuvat alamaiset luopumaan Tukholmaan matkustamisesta. Tästä syystä he eivät päässeet laillisiin oikeuksiinsa Svean hovioikeudessa. Uuden hovioikeuden perustaminen Suomeen takaisi siksi paremmin oikeuden ja oikeudenmukaisuuden tapahtumisen Ruotsin valtakunnassa, uskoi kuningas.
Ensimmäiseksi hovioikeuden presidentiksi ja samalla Suomen maaherraksi nimitettiin Nils Tuurenpoika Bielke. Hovioikeus toimi ensimmäiset vuotensa Turun linnassa ja Billsteenin talossa, josta se muutti Suurtorin laidalle niin sanottuun Kankaisten taloon 1671. Turun palon tuhottua Kankaisten talon hovioikeus muutti Turun akatemialle rakennettuun Akatemiataloon 1830, jossa se toimii edelleen. Hovioikeudella on tiloja käytössään myös Hämeenkadun varrella sijaitsevassa Gripen-rakennuksessa.
Turun hovioikeus toimi koko Suomen valitusasteena vuoteen 1776 asti, jolloin Vaasan hovioikeus perustettiin.
Hovioikeuspiiri
Ahvenanmaan käräjäoikeus: Brändö, Eckerö, Finström, Föglö, Geta, Hammarland, Jomala, Kumlinge, Kökar, Lemland, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik, Sottunga, Sund, Vårdö. Kanta-Hämeen käräjäoikeus: Forssa, Hattula, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Tammela, Ypäjä. Pirkanmaan käräjäoikeus: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kylmäkoski, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi. Varsinais-Suomen käräjäoikeus: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski TL, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa.
Presidentit
Nils Bjelke 1623−1630 Broder Andersson Rålamb 1630−1632 Jöns Kurck 1632–1652 Erik Karlsson Gyllenstierna 1654–1657 Erik Sparre 1658–1673 Ernst Johan Creutz 1674–1684 Anders Lennartsson Torstenson 1685–1686 Robert Lichton 1687–1692 Gabriel Falkenberg 1693−1703 Otto Wellingk 1705–1708 Johan Creutz 1719–1726. Gustaf Funck 1728 (ei astunut virkaan) Samuel Åkerhielm 1728−1739 Karl Frölich 1739−1743 Otto Reinhold Strömfelt 1743–1746, (ei astunut virkaan) Petter Silfversköld 1747–1758 Adam Fredenstjerna 1758−1768 Johan Lagerflycht 1768–1774 Axel Gabriel Leijonhufvud 1775−1780 Germund Karl Cederhjelm 1780−1788 Fredrik von Post 1788−1795 Jöran Wilhelm Lode 1796–1799 Karl Arvid Hallenborg 1799–1803 Adolf Tandefelt 1805–1822 Adolf Fredrik von Willebrand 1822−1832 Erik Wallensköld 1832−1840 Carl Fredrik Richter 1840–1858 Karl Robert Procopé 1858–1868 Gustaf Fredrik Rotkirch 1868–1884 Lars Theodor von Hellens 1884–1896 Emil Streng 1897–1905 Daniel Woldemar Åkerman 1905–1910 Valde Hirvikanta 1910–1911 Statistisk handbok för Finland, G. W. Eklund, Helsingfors 1890 s. 40–41 Alfred Aleksi Käpy 1912–1925 Frans Hugo Lilius 1925–1930 Albert Alexander von Hellens 1930–1949 Niilo Vihtori Filip Jaatinen 1950–1966 Lars-Henrik Lilius 1966–1972 Keijo Kalevi Heikola 1972–1988 Touko Valter Kosonen 1988–1993 Sven Ole Roos 1994–2000 Antero Juho Lauri Palaja 2000–2012 Timo Esko 2012–2015 Kenneth Nygård 2016–2022 Pekka Määttä 2022–
Katso myös
Vaasan hovioikeus Helsingin hovioikeus
Lähteet
Aiheesta muualla Turun hovioikeuden sivut Hovioikeuden herroista, Suomen Kuvalehti, 27.10.1923, nro 43, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Hovioikeus Luokka:Suomen hovioikeudet Luokka:I kaupunginosa