Pitkäperjantai (ortodokseilla suuri perjantai) on kristillinen pyhäpäivä, pääsiäistä edeltävä perjantai, jota vietetään Kristuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistoksi. Se on kirkkovuoden ainoa surujuhla.

Pitkäperjantai on yksi hiljaisen viikon juhlapyhistä ja monissa valtioissa yleinen vapaapäivä. Sitä edeltävää päivää kutsutaan kiirastorstaiksi ja seuraavaa ’lankalauantaiksi’ tai ’hiljaiseksi lauantaiksi’. Suomessa sekä pitkäperjantai että seuraavan viikon maanantai (2. pääsiäispäivä) ovat pyhäpäiviä, aiheuttaen nelipäiväisen viikonlopun.

Etymologia ja nimitykset

Suomessa yleisesti käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsin sanasta långfredag. Vanhoista lähteistä käy ilmi, että ruotsin ja muiden skandinaavisten kielten vastaavat sanat ovat käännöslainoja muinaisenglannin sanasta langa frigedæg.

Suomen ortodoksien käyttämä nimitys suuri perjantai vastaa unkarin, viron sekä useiden slaavilaiskielten samaa merkitseviä nimityksiä (esimerkiksi ). Englannissa nimitys Good Friday tulee sanan ’good’ vanhasta merkityksestä ’pyhä’. Monissa romaanisissa kielissä päivää kutsutaan ’pyhäksi perjantaiksi’ (esimerkiksi ). Saksan kielen nimityksessä Karfreitag taas korostuu Kristuksen ristinkuoleman murheellisuus (’kar’ on vanhaa saksaa ja merkitsee ’surua’).

Englannin kielessä termillä Easter Friday, ’pääsiäisperjantai’, tarkoitetaan pääsiäisen jälkeistä perjantaita.

Ajankohta

Koska pitkäperjantain ajankohta on sidoksissa pääsiäissunnuntaihin (jonka ajankohta lasketaan kuunkierron perusteella), sen päivämäärä vaihtelee vuodesta toiseen. Varhaisin mahdollinen pitkäperjantain ajankohta on 20.3. ja myöhäisin 23.4. Viimeksi pitkäperjantai oli 20.3. vuonna 1818 ja seuraavan kerran 2285. Viimeksi pitkäperjantai oli 23.4. vuonna 1943 ja seuraavan kerran 2038. Valtaosa ortodoksisesta kirkosta viettää pääsiäistä ja pitkäperjantaita eri ajankohtina, jotka määräytyvät juliaanisen kalenterin mukaan. Kuitenkin Suomen ortodoksinen kirkko on sopeutunut viettämään pääsiäistä samaan aikaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa (eli gregoriaanisen kalenterin mukaan). pienois|Pitkäperjantain kulkue Quitossa, Ecuadorissa. +Pitkäperjantai 2020-luvulla (gregoriaaninen kalenteri):2020 10. huhtikuuta2021 2. huhtikuuta2022 15. huhtikuuta2023 7. huhtikuuta2024 29. maaliskuuta2025 18. huhtikuuta2026 3. huhtikuuta2027 26. maaliskuuta2028 14. huhtikuuta2029 30. maaliskuuta

Raamatun tapahtumat

Pitkäperjantain vietto perustuu Raamatun kertomuksiin Jeesuksen viimeisistä hetkistä. Raamatun mukaan Jeesus vietti viimeiset päivänsä Jerusalemissa, jonne oli saapunut viettämään pesah-juhlaa opetuslastensa kanssa. Perjantaiyönä hänet vangittiin ja vietiin Pontius Pilatuksen luo. Pilatuksen luona häntä pilkattiin ja kidutettiin. Lopulta Pilatus yritti vapauttaa Jeesuksen, mutta kansa valitsi vapautettavaksi murhaaja Barabbaksen Jeesuksen sijasta.

Jeesus vietiin ”pääkallon paikalle”, jossa hänet ristiinnaulittiin. Ristiin kirjoitettiin ”Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas”. Jeesus kärsi ristillä useita tunteja, kunnes kuoli. Myöhemmin Joosef Arimatialainen otti Jeesuksen alas ristiltä ja asetti hänet ostamaansa kalliohautaan.

Katolisessa kirkossa

Pitkäperjantaina katolisissa kirkoissa vietetään iltapäivällä, yleensä klo 15, juhlallista jumalanpalvelusta Jeesuksen kärsimyksen muistoksi. Siihen kuuluu Kristuksen kärsimyshistorian lukeminen Johanneksen evankeliumista, suuret esirukoukset kirkon ja maailman puolesta, ristin kunnioittaminen ja ehtoollinen, jossa jaetaan kiirastorstain messussa pyhitetty ehtoollisaine. Päivä on tuhkakeskiviikon ohella toinen kirkon paasto- ja abstinenssipäivistä. Paastolla tarkoitetaan tässä yleensä lähinnä ruoka-annoksen koon tai esimerkiksi lämpimien aterioiden määrän vähentämistä. Abstinenssimääräys puolestaan tarkoittaa lintu- ja liharuoista pidättäytymistä. Pitkäperjantaina alkaa lisäksi Jumalan laupeuden novena, joka perustuu pyhän Faustina Kowalskan ilmestyksiin. Novena päättyy Jumalan laupeuden sunnuntain aattona.

Ortodoksisessa kirkossa

Ortodoksisessa kirkossa suuri perjantai on kirkkovuoden ankarin paastopäivä ja ainoa suuri juhlapäivä jolloin ei toimiteta eukaristiaa eli ehtoollista. Liturgian sijaan aamulla toimitetaan Kuninkaallinen hetkipalvelus, jossa luetaan koko kärsimyshistoria kaikista neljästä evankeliumista. Kello 14 pidetään Kristuksen kuolinhetken palvelus, jolloin Kristuksen hautakuva tuodaan alttarista katafalkille keskelle kirkkoa. Palveluksen lopuksi papisto ja kirkkokansa käyvät kunnioittamassa kuollutta Kristusta. Illalla kuudelta alkaa Kristuksen hautauspalvelus, jonka lopuksi hautakuva kannetaan ristisaatossa kirkon ympäri. Kuten kaikki kirkolliset kulkueet, saatto kiertää vastapäivään symboloiden sitä, että saatto on menossa Kristusta kohti.

Luterilaisessa kirkossa

Luterilaisessa kirkossa pitkäperjantain jumalanpalvelusta vietetään ilman ehtoollista tai kellon- ja urkujensoittoa. Kello 15 pidetään usein Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki. Pitkäperjantain iltajumalanpalvelus on puolestaan perinteisesti omistettu Jeesuksen hautaamiselle. Pitkäperjantai ja sitä seuraava hiljainen lauantai ovat ainoat kirkkovuoden päivät, jolloin liturginen väri on musta. Musta on ”murheen ja surun sekä katoavaisuuden väri”.

Aikoinaan pitkääperjantaita vietettiin ankarana paastopäivänä.

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Hiljainen viikko Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit