pienoiskuva|Albert Pinkham Ryderin maalaus Lentävä hollantilainen. Lentävä hollantilainen on kansantarun mukaan aavelaiva, jonka näkeminen ennustaa epäonnea kaikille sen nähneille.
Tarinan versioita Tunnetuimman tarinan mukaan kapteeni Hendrick van der Decken oli merimatkalla Amsterdamista Indonesiaan, yleisimmän käsityksen mukaan vuonna 1641. Hänen laivansa ollessa Hyväntoivonniemen edustalla puhkesi kova myrsky. Miehistö pyysi, että kapteeni kääntäisi laivan pois myrskystä, mutta tämä heristi nyrkkiään taivaaseen, kirosi Jumalan ja vannoi purjehtivansa myrskyn halki. Silloin laivan kannelle ilmestyi taivaallinen olento, mutta kapteeni kirosi tämänkin ja ampui sitä kohti pistoolilla. Silloin tämä julisti kirouksen, jonka mukaan kapteeni miehistöineen ei voisi koskaan nousta maihin vaan joutuisi harhailemaan merellä maailman loppuun saakka.
Tarinan eräissä versioissa Deckenin kerrotaan lisäksi laukaisseen aseensa kohti Etelän ristin tähtikuviota tai vastanneen taivaalliselle olennolle: "”Kierrän Hyväntoivonniemen, vaikka joutuisin purjehtimaan tuomiopäivään asti!”
Toisinaan tarinan esikuvana on pidetty kapteeni Bernard Fokkea, joka seilasi Alankomaiden ja Jaavan väliä ennennäkemättömän nopeasti, minkä vuoksi hänen uskottiin myyneensä sielunsa paholaiselle.
Tarinoita havainnoista
Varhaisimmat kirjalliset maininnat lentävästä hollantilaisesta ovat 1700-luvun lopulta. Silminnäkijähavaintojen mukaan laiva leijuu vedenpinnan yläpuolella riekaleisine purjeineen. Kaikki havainnot on tehty pitkän välimatkan päästä. Lentävän hollantilaisen näkemisen on vanhastaan uskottu enteilevän huonoa onnea tai pikaista kuolemaa.
Huhun mukaan Lentävä hollantilainen on saaristossa Etelä-Amerikan liepeillä (), mutta saaria ei ole etsinnöistä huolimatta löydetty. Toiseen maailmansotaan mennessä Lentävä hollantilainen on sanottu nähdyn ainakin kymmenen kertaa. Vuonna 1939 Etelä-Afrikan False Baylla kuusikymmentä rantalomailijaa näki aavelaivaksi kuvaamansa ilmiön.
Jones Somer -nimisen laivan miehistön on kerrottu nähneen lentävän hollantilaisen ja hänen laivansa Tristan da Cunhan lähettyvillä vuonna 1857. Pian tämän jälkeen laivalla syttyi tulipalo, jossa suuri osa sen miehistöstä sai surmansa.
Vuonna 1881 Britannian kuninkaallisen laivaston alus HMS Inconstant purjehti Australian vesillä. Laivalla oli tällöin harjoittelijana myös prinssi George, myöhemmin kuningas Yrjö V. Heinäkuun 11. päivänä kaksi laivan miehistön jäsentä kertoi nähneensä aavelaivan. Seuraavana päivänä toinen heistä sai surmansa pudotessaan märssykorista.
Viimeisimmät väitetyt havainnot aavelaivasta ovat toisen maailmansodan ajalta, jolloin erään saksalaisen sukellusveneen miehistön kerrotaan nähneen sen.
Todennäköisesti havainnot aavelaivoista ovat kangastuksia, optisia illuusioita, jotka aiheutuvat valon taittumisesta ilmassa. Tämä voi saada aikaan, että kaukaiset laivat näyttävät lentävän veden yläpuolella.
Lentävän hollantilaisen legendaa vastaa maalla Jerusalemin suutari eli vaeltava juutalainen. Lentävää hollantilaista on tehnyt tunnetuksi säveltäjä Richard Wagner samannimisellä oopperalla (1843).
Viihteessä Elokuvassa Pirates of the Caribbean: Kuolleen miehen kirstu (2006) esitetään uusi näkemys Lentävän hollantilaisen legendasta: siinä komennossaan kyseistä laivaa pitää naisen takia sydämensä kirstuun lukinnut Davy Jones. Hänen tehtävänsä on saattaa merellä kuolevat manalaan, jolloin hän saisi kymmenen vuoden välein vierailla maissa päivän ajan. Kohtaloonsa pettyneenä hän on kuitenkin laiminlyönyt tehtävän ja purjehtii pitkin meriä keräämässä kuolevien merimiesten sieluja laivalleen satavuotiseen palvelukseen ja lykkää näin näiden joutumista manalaan. Davy Jonesin voi surmata vain lävistämällä hänen sydämensä, mutta surmatyön tekijän on otettava Jonesin paikka Lentävän hollantilaisen kapteenina.
Aku Ankka -piirtäjä Carl Barks on esitellyt Lentävän hollantilaisen samannimisessä sarjakuvassaan.
Kirjailija Brian Jacques on kirjoittanut kaksi Lentävä hollantilainen -aiheista kirjaa.
Piirrossarjassa Paavo Pesusieni esiintyy vihreänhohtoinen haamu, jota kutsutaan Lentäväksi hollantilaiseksi. Hänellä on oma lentävä aavelaiva ja miehistö ja hän on myös voimakas maagikko.
Mauri Kunnaksen Hui kauhistus! -kirjassa on pieni runonpätkä ja kappale tarinaa lentävästä hollantilaisesta kirottuine miehistöineen.
Lentävä hollantilainen esiintyy myös One Piece -mangassa, ja sen kapteeni on Vander Decken.
Tom Holtin Flying Dutch parodiaromaani käsittelee legendaa.
Valto Tynnilän ja Martti Jäppilän säveltämä ja sanoittama foxtrot Lentävä hollantilainen, jonka Ville Alanko ja Dallapé-orkesteri levyttivät vuonna 1930, oli oman aikansa menestyslevyjä. Myöhemmin laulusta ovat tehneet omat tulkintansa muun muassa Teijo Joutsela ja Kullervo Linnan Humppa-Veikot, Tapio Rautavaara sekä Mikko Järvinen.Marko Tikka ja Toivo Tamminen: Tanssiorkesteri Dallapé: suomijatsin legenda, s. 66 ja 250. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1302, 2010, Helsinki. .
Lähteet Tieteen kuvalehti 4/2003
Viitteet
Luokka:Kiroukset Luokka:Taruolennot Luokka:Kuvitteelliset laivat Luokka:Aavekulkuneuvot Luokka:Elävät kuolleet Luokka:Mysteerit Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit