Furor oli Espanjan laivaston vuonna 1896 vesillelaskettu Furor-luokan torpedovenehävittäjä.
Valmistus
Espanjan laivastoministeri Béranguer tilasi 23. joulukuuta 1895 aluksen J & G Thomsonilta Clydebankistä, missä köli laskettiin 1. marraskuuta 1895. Alus laskettiin vesille 7. elokuuta 1896 ja luovutettiin tilaajalle 16. joulukuuta. Aluksen ensimmäiseksi päälliköksi oli nimetty 4. huhtikuuta 1896 yliluutnantti Diego Carlier Velázquez.todoavante.esFuror
Palvelus Alus lähti 27. tammikuuta 1897 Terrorin kanssa Falmouthista Espanjaan. Oltuaan Välimerellä alukset siirrettiin Cádiziin, missä niiden pohjat puhdistettiin heinäkuussa 1897. Telakalta vapauduttuaan alukset liitettiin kontra-amiraali Bermejon koulutuslaivueeseen.
Elokuun 1897 lopulla Marokon rannikolla oli joitakin hyökkäyksiä ja rahtialusten ryöstöjä. Hallitus lähetti alueelle Furorin ja tykkivene Cuervon. Koulutuslaivue lähti 27. marraskuuta 1897 Cádizista Lähi-Itään, mutta Furor ja muut torpedovenehävittäjät jäivät telakalle pohjien puhditukseen. Ne liittyivät laivueeseen Santa Polassa, mistä aloitettiin sotaharjoitukset. Harjoitukset alkoivat 27. marraskuuta ja tavoitteena oli miehistökoulutus ja aseiden testaaminen. Harjoitus päättyi 22. joulukuuta. Seuraavana päivänä alus saapui Alicanteen ja 28. joulukuuta Cartagenaan.
Helmikuussa 1898 perustettiin 1. torpedovenedivisioona, johon liitettiin Furorin lisäksi viisi muuta torpedovenehävittäjää. Divisioona lähti 12. maaliskuuta Cádizista vara-amiraali Pascual Cervera y Topeten johtamassa Espanjan 1. laivueen kanssa Puerto Ricoon. Furor oli divisioonan johtoaluksena päällikkönään Fernando Villaamil. Laivueen kokoonnuttua Kap Verdessä jatkettiin Havannaan. Laivue saapui Santiago de Cubaan, missä se joutui Yhdysvaltain laivaston saartamaksi.
Alus lähti satamasta viidentenä aluksena neljän panssariristeilijän jälkeen. Suunnitelman mukaan lippulaiva Infanta María Teresa hyökkäisi Yhdysvaltain laivaston nopeinta alusta USS Brooklyniä vastaan mahdollistaakseen muulle laivueelle mahdollisuuden päästä merelle. Varttia vaille yhdeksän 3. heinäkuuta lähti Espanjan laivaston alukset merelle.
Yhdysvaltain laivasto havaitsi espanjalaisalukset hieman puoli kymmenen jälkeen, jolloin Santiago de Cuban taistelu alkoi. Yhdysvaltain laivaston taistelulaivat ja panssariristeilijät avasivat tulen osastoa kohti, jolloin kumpaankin mukana olleeseen hävittäjään tuli osumia. Tulenavauksen jälkeen yhdysvaltalaiset siirsivät tulen panssariristeilijöihin.
Vaurioituneet hävittäjät nostivat nopeutta ja niitä takaa-ajamaan lähti ainoastaan apuristeilijät USS Gloucester, joka oli keveämmin aseistettu, suurempi ja nopeampi kuin hävittäjät. Gloucester osui hävittäjiin tosituvasti. Furorin miehistötappiot kasvoivat ja aluksen perä sai vuodon alkaen vajota. Hävittäjän höyrykattilat tuhoutuivat ja konehuone vaurioitui. Lisäksi aluksella syttyi useita tulipaloja, joista vakavin ammusvaraston päällä olevassa konehuoneessa. Lopulta alus menetti ohjattavuuden.
Selvästi tuhoutumassa oleva alus tulitti edelleen tykeillään, vaikka puolet miehistöstä oli saanut surmansa tai haavoittunut. Alus laski lippunsa aloittaen veneiden laskun Gloucester jatkoi edelleen tulitustaan ennen kuin huomasi Furorin antautuneen. Kaksi Gloucesterilta laskettua venettä pelasti vedestä eloonjääneitä, mutta vetäytyi kauemmas pelätessään Furorin ammusvaraston räjähtämistä. Ammusvarasto räjähtikin, jolloin alus upposi reilun kilometrin päässä rannikosta. Furorin päällikkö Villaamil sai surmansa taistelussa samoin kuin noin puolet miehistöstä.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Furor-luokan hävittäjät Luokka:Espanjalaiset Espanjan–Yhdysvaltain sodan hävittäjät