Lepanto oli Espanjan laivaston vuonna 1930 vesillelaskettu Churruca-luokan hävittäjä.
Valmistus
Alus tilattiin 31. maaliskuuta 1926 Sociedad Española de Construcción Navalilta Cartagenasta, missä köli laskettiin 19. heinäkuuta 1928. Alus laskettiin vesille 9. marraskuuta 1929 ja luovutettiin laivastolle 7. elokuuta 1930.Lepanto
Palvelus Elokuun puolivälissä 1930 alus oli Cartagenan edustalla koeajoissa päällikkönään Don Manuel Medina. Keväällä 1931 alus oli Baleaareilla sotaharjoituksessa. Alus ankkuroitui 2. huhtikuuta 1931 Palma de Mallorcalle laivueessa, jonka muut alukset olivat Sánchez Barcáiztegui, José Luis Diez, Almirante Ferrándiz, Velasco ja Lazaga. Se lähti 6. huhtikuuta laivueen mukana Mahóniin ja edelleen Ibizalle. Laivue saapui 11. huhtikuuta Barcelonaan. Aluksen päälliköksi tuli 25. toukokuuta Julio Ochoa Latorre. Alus osallistui 27. toukokuuta laivaston mukana laivastokatselmukseen. Se saapui 3. kesäkuuta laivueen mukana Cádiziin, mistä jatkettiin 8. kesäkuuta Välimerelle sotaharjoitukseen. Heinäkuun lopulla laivue lähti Palmasta Barcelonaan, missä se harjoitteli lentokoneiden kanssa.todoavante.es
Heinäkuussa 1932 laivue harjoitteli risteilijäosaston kanssa Galician rannikolla. Tasavallan presidentti vieraili laivueessa Santanderissa. Risteilijöiden jäätyä satamaan laivue lähti 24. elokuuta Santanderista Bilbaoon, jonne se saapui seuraavana päivänä. Laivue sai 27. elokuuta käskyn siirtyä Ferroliin, jonne se saapui 30. elokuuta.
Espanjan sisällissodan alussa alus osallistui Gibraltarin salmen sulkemiseen, millä estettiin kapinallisten joukkojen siirrot Marokosta Etelä-Espanjaan. Kapinallisten ilmahyökkäyksessä 5. elokuuta 1936 alus vaurioitui vain muutamaa tuntia ennen kuin Convoy de la Victoriaksi nimetty saattue läpäisi sulun. Syyskuussa alus liittyi laivueeseen, joka lähti Biskajanlahdelle tukeakseen tasavaltalaisten pohjoisrintamalla eristykseen jääneitä joukkoja. Pääosan vuodesta 1937 alus oli saattuetehtävissä ja eräässä tehtävässä se osallistui Cape Cherchellin taisteluun.
Cape Palosin taistelussa alus saattoi kahden muun hävittäjän kanssa risteilijä Libertadia. Hävittäjät laukaisivat torpedonsa kohti hyökänneitä tasavaltalaisia, jolloin risteilijä Baleares upposi.
Espanjan sisällissodan päätyttyä alus kunnostettiin ja modernisoitiin, minkä jälkeen se teki lukuisia koulutuspurjehduksia osallistuen erilaisiin tilaisuuksiin. Aluksen päälliköksi tuli 15. kesäkuuta 1939 Manuel Alemán de la Sota. Alus poistettiin palveluksesta 24. toukokuuta 1957 ja romutettiin seuraavana vuonna.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Churruca-luokan hävittäjät