Rantsila (vanh. ) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kaakkoisosassa, Oulun läänissä. Itsenäisessä kunnassa asui ihmistä ja sen pinta-ala oli km2, josta km2 oli vesistöjä. Väestötiheys oli asukasta/km2.
Rantsilan naapurikunnat olivat Kestilä, Liminka, Pulkkila, Ruukki ja Vihanti. thumb|left|upright|Rantsilan kirkko ja kellotapuli Vuoden 2009 alussa Rantsilasta tuli yhdessä Kestilän, Piippolan ja Pulkkilan kanssa osa kuntaliitoksessa muodostettua Siikalatvan kuntaa.
Kunnan pinta-alasta suota oli yli 70 %, ja kunta olikin tuolloin Suomen soisin. Soista huomattava osa on otettu ojituksen kautta metsätalouden, turvetuotannon ja maatalouden käyttöön, mutta myös luonnontilaisia alueita on huomattavasti. Taajaman läpi kulkee valtatie 4 (E75).
Merkittävin rantsilalainen kautta aikain on Christfried Ganander, joka toimi Rantsilan kappalaisena 1775–1790. Rantsilalaisista käytetään murteellista nimitystä ranttinen.
Aluerakenne Kylät Kerälä, Kirkonkylä, Kärsämä, Mankila, Savaloja, Sipola
Kulttuuri Nähtävyyksiä Rantsilan kirkko
Ruokakulttuuri Rantsilan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla rössypotut ja ohrarieska.
Uskonto Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Rantsila kuuluu lestadiolaisuuden vahvaan yhtenäiseen kannatusalueeseen. Lestadiolainen herätysliike saavutti Rantsilan vuonna 1869 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 50 jäsentä, mikä oli noin 1,4 prosenttia kunnan väestöstä. Nykyisin Rantsilassa toimii erityisesti vanhoillislestadiolainen haara, jonka piirissä toimii vuonna 1926 perustettu Rantsilan rauhanyhdistys.
Katso myös Luettelo Siikalatvan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Aiheesta muualla
Rantsilan kulttuuripolku 192 s.
*