Skotlanninterrieri (, ) eli skotti on terriereihin kuuluva skotlantilainen koirarotu. Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi skotlanninterrierin pentuja noin viisikymmentä vuosittain.
Ulkonäkö Skotlanninterrierin omaleimainen ulkonäkö tekee siitä selvästi muista terriereistä erottuvan ja siten helposti tunnistettavan. Se on pieni, matalaraajainen ja vankkarakenteinen. Kaksinkertainen, säänkestävä karvapeite on karkea, kova, tiheä ja tiiviisti ihonmyötäinen. Yleisin väritys on musta, mutta myös brindle ja vehnä sallitaan. Säkäkorkeus on noin 25–28 cm ja paino vaihtelee 8,5–10,5 kg:n välillä.
Luonne ja käyttäytyminen Skotlanninterrieriä voidaan kuvailla sanoilla urhea, itsepäinen, erittäin älykäs ja hyvin uskollinen. Lisäksi se on hyvin itsenäinen ja siitä löytyy paljon temperamenttia. Rodun edustajilta saattaa löytyä saalisviettiä.
Alkuperä Rodun historia ulottuu aina 1800-luvulle, jolloin skotlanninterrieri jalostettiin pitämään haittaeläinten lukumäärä kurissa. Suomeen rotu saapui ensimmäisen kerran 1920-luvulla.Yhdysvalloissa rotu on suosittu seurakoira. Monella Yhdysvaltain presidentillä on ollut skotlanninterrieri, joista kuuluisin lienee George W. Bushin Barney.
Terveys thumb|left|Musta skotlanninterrieriRodun keskimääräinen elinikä on noin 10 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet sekä maksan ja ruoansulatuskanavan sairaudet. Skotlanninterrierin tyypillisimmät terveysongelmat ovat parodontiitti, patellaluksaatio, eräs silmäsairaus, maksasairaudet ja synnytysvaikeudet.
Skotlanninterrieri on matalaraajainen koirarotu, mikä voi altistaa käyrille eturaajoille. Käyräjalkaisuus taas voi altistaa koiran iän myötä nivelongelmille, esimerkiksi nivelrikolle. Johtuen skotlanninterrierin pienestä koosta on rodulla alttius parodontiittiin eli hampaiden kiinnityskudoksen tulehdukselliseen sairauteen. Sairautta voi jonkun verran ennaltaehkäistä hampaiden harjaamisella.
Eriasteista patellaluksaatiota esiintyy noin 4 %:lla rodun edustajista, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 tutkittuja skotlanninterrierejä. Patellaluksaatio saattaa vaatia leikkaushoitoa. Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy sikiöaikaisten verisuonten ja kalvojen jäänteitä iiriksessä (PPM).
Skotlanninterriereillä esiintyy jonkun verran maksasairauksia. Krooninen hepatiitti on yhteisnimitys lukuisille maksan sairauksille, joissa maksakudos rappeutuu ja tuhoutuu. Krooninen tulehdusreaktio tuhoaa vähitellen maksakudosta ja johtaa lopulta maksan vajaatoimintaoireisiin ja maksakirroosiin. Synnytysongelmat ovat rodussa hyvin tavallisia. Jopa yli puolet synnytyksistä päätyy keisarinleikkaukseen.
Skotlanninterrierit ovat keskimääräistä koirarotua sisäsiittoisempia. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli jonkun verran alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, mikä on melkein sama, mitä keskimääräisellä rotukoiralla on havaittu geenitutkimuksissa. Skotlanninterrierin jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut jopa 46 %. Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa.
Katso myös
Cairnterrieri Valkoinen länsiylämaanterrieri Norfolkinterrieri Norwichinterrieri
Lähteet
KoiraNet-jalostustietojärjestelmä Skotlanninterrierikerho ry | Skotska terrierklubben Suomen Kennelliiton rotumääritelmä (pdf)
Viitteet:
Aiheesta muualla
Luokka:FCI 3 Terrierit Luokka:Terrierit Luokka:Skotlantilaiset koirarodut