Parkinsonin lain mukaan "työ täyttää sille varatun ajan" ("Work expands so as to fill the time available for its completion"). Sääntö on saanut nimensä keksijänsä C. Northcote Parkinsonin mukaan, joka esitti sen ensin The Economist -lehdessä 19. marraskuuta 1955: ja sittemmin kirjassaan Parkinson's Law: The Pursuit of Progress (1958). Parkinson muotoili lain seuratessaan Brittiläisen imperiumin kehitystä.
Alun perin esimerkkinä oli postikortin lähettäminen, johon liittyi kortin etsiminen, silmälasien etsiminen, sateenvarjon etsiminen ja kävely postilaatikolle varsinaisen postikortin kirjoittamisen lisäksi, jolloin muutaman minuutin tehtävästä tulee koko päivän kestävä tehtävä. Vastaavasti kun tiedossa on että aikaa on käytettävissä suoritettavan projektin mittasuhteet voivat kasvaa. Ohjelmointivirheen korjaamisen lisäksi projekti voi aloittaa juurisyiden etsimisen samankaltaisille virheille.
Parkinsonin lakia sovelletaan usein tietotekniikkaan: "Tieto täyttää sille varatun tallennuskapasiteetin".
Laki voidaan yleistää muotoon minkä tahansa resurssin kulutus pyrkii nousemaan sen tarjonnan maksimiin. Erikoistapaus Parkinsonin laista on Downs-Thomsonin paradoksi, jonka mukaan liikenneruuhkat pahenevat aina kun uusia teitä rakennetaan.
Katso myös Parkinsonin triviaalisuuden laki
Lähteet
Luokka:Tietotekniikka Luokka:Työ Luokka:Byrokratia