Pekka Juhani Aittakumpu (s. 30. kesäkuuta 1981 Oulu) on suomalainen kansanedustaja, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi ja kirjailija. Aittakumpu valittiin Oulun kaupunginvaltuutetuksi vuoden 2017 kuntavaaleissa sekä kansanedustajaksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa keskustan listoilta. Aittakumpu on uskonnolliselta taustaltaan vanhoillislestadiolainen.
Aittakumpu on liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varajäsen.
Lokakuussa 2024 Aittakumpu loikkasi perussuomalaisiin.
Tausta Aittakumpu on koulutukseltaan filosofian ja teologian maisteri. Hän tutki käytännöllisen teologian pro gradu -tutkielmassaan sitä, miten lehdistössä käsiteltiin vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen piirissä ilmenneitä lasten seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia. Aittakummun filosofian maisterin tutkinnon pääaine oli kirjallisuustiede.
Ennen valintaansa kansanedustajaksi Aittakumpu työskenteli vuosina 2018–2019 evankelis-luterilaisen kirkon pastorina Haukiputaan seurakunnassa Oulussa. Tätä aiemmin hän toimi Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys SRK:n Siionin kevät -lehden päätoimittajana ja SRK:n Päivämies-lehden vastaavana päätoimittajana vuosina 2015–2018.
Hän on toiminut Lapsiperheiden Etujärjestön hallituksessa sekä yhdistyksen julkaiseman Lapsiperheet-lehden päätoimittajana vuosina 2014–2015.
Politiikka Aittakumpu valittiin keskustan listalta Oulun kaupunginvaltuustoon kevään 2017 kuntavaaleissa. Hän toimi myös Oulun kaupungin yksilöasiainjaoston puheenjohtajana ja hyvinvointilautakunnan jäsenenä vuosina 2017–2019 sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa.
Aittakumpu oli Oulun seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston ja Kiimingin seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen vuosina 2015–2018. Hän oli keskeisesti vaikuttamassa siihen, että papit saavat Oulun hiippakunnassa kieltäytyä esirukoilemasta samaa sukupuolta olevien parien avioliiton puolesta. Hän on puolustanut lasten kotihoidontukea vetoamalla miehen ja naisen biologisiin eroavaisuuksiin.
Aittakumpu on eduskunnassa aktiivinen salikeskustelija. Syksyllä 2019 hän oli käyttänyt täysistunnossa ensimmäisen kauden kansanedustajista eniten puheenvuoroja.
Aittakumpu on profiloitunut muun muassa suomen kielen, perinteisten suomalaisten arvojen sekä lasten ja nuorten asioiden ajajana. Lakialoitteessaan vuonna 2022 hän esitti lapsilisän sitomista indeksiin, koska lapsilisän reaaliarvo oli eduskunnan tietopalvelun mukaan romahtanut.
Tammikuussa 2022 Aittakumpu teki lakialoitteen, jossa esitettiin kirjojen ostamista mukaan kulttuurisetelin piiriin. Hänen mukaansa tämä tukisi lukuharrastusta ja kirjallisuusalan elinvoimaa. Helmikuussa 2024 eduskunta keskusteli hänen aloitteestaan suomen kielen asemasta. Hänen mielestään Suomessa tulisi pystyä tekemään tutkinnot suomen kielellä kaikilla tasoilla ja asiakkaiden tulisi saada palvelua aina tarvittaessa suomen kielellä.
Aittakumpu oli maaliskuussa 2024 ensimmäinen allekirjoittaja aloitteessa, jossa vaaditaan sukupuolineutraalin ideologian ja Setan poistamista Suomen kouluista.
Heinäkuussa 2024 Aittakumpu vaati Suomen hallitusta ryhtymään toimiin Elokapina-liikkeen kieltämiseksi.
Aittakumpu siirtyi keskustasta perussuomalaisiin lokakuussa 2024. Hän perusteli loikkaamista sillä, että oli saanut perussuomalaisilta vastakaikua Yleisradiota, Elokapinaa, ilmastopolitiikkaa, ”sateenkaari-ideologiaa” sekä suomen kieltä, kulttuuria ja ”suomalaista elämäntapaa” koskeville näkemyksilleen. Keskustassa Aittakummun ulkomaalaisia koskevia lausumia oli pidetty myös rasistisina. Vuotta ennen loikkaansa Aittakumpu oli kirjoittanut perussuomalaisten ja keskustan välillä olevan iso ero ihmiskäsityksessä ja moittinut sekä perussuomalaisten vähättelevää suhtautumista ihmisarvon kyseenalaistamiseen että oikeistohallituksen ohjelman epäoikeudenmukaisuutta vähäosaisia kohtaan. ”Missä on hallituksen oikeudentunto?”, Aittakumpu tivasi vuoden 2023 syyskuun tiedotteessa.
Näkemykset Arvot Aittakumpu sijoittuu vaalikonevastausten perusteella oikeistoon. Ylen vaalikoneessa Aittakumpu sijoittuu arvoasteikolla konservatiiviselle puolelle. Helsingin Sanomien vaalikoneen käyttämällä GAL–TAN-jakaumalla Aittakummun näkemykset ilmentävät kansalliskonservatismia (TAN). HS:n vaalikoneeseen Aittakummun antamissa näkemyksissä korostuvat voimakkaimmin oikeistolaiset ja kansalliskonservatiiviset mielipiteet.
Kirjailijana Aittakummun toukokuussa 2017 julkaistu esikoisromaani Home Sweet Home on sen kustantajan Arktinen Banaani mukaan ensimmäinen suomalainen hometaloromaani. Romaani kertoo fiktiivisen tarinan kautta sisäilmaongelman laajuudesta ja inhimillisestä hinnasta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Talotekniikka-lehden mukaan kerronnassa on hyvän tarinaniskijän tragikoominen, sisäilmaongelmista kärsiviä syvästi ymmärtävä ote. Arkkitehti-lehti arvioi, että romaanissa huumori ja kevyt ote toimivat hyvin yhteen vakavan aiheen kanssa. Sanomalehti Kalevan mukaan teos on tärkeä puheenvuoro ja tuo elämänmakuisesti esille monen ihmisen kokemukset.
Yksityiselämä Aittakumpu asuu Kiimingin Ylikylässä. Hän on naimisissa Tiina Aittakummun kanssa ja heillä on kahdeksan lasta. Aittakummun harrastuksiin kuuluvat liikunta, lukeminen ja marjastus. Pariskunnan avioero on tullut vireille Oulun käräjäoikeudessa huhtikuussa 2026.
Uskonto Aittakumpu on evankelis-luterilaisen kirkon jäsen ja hän kuuluu vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen. Aittakumpu uskoo Jumalaan ja pitää uskonnollisia elementtejä tärkeinä keskeisissä elämäntapahtumissa. Hän näkee kirkolla ja uskonnollisilla toimituksilla tärkeän roolin hengellisyyden harjoittamisessa ja uskoo myös uskonnollisten tai hengellisten ihmeiden tapahtuvan.
Lähteet
Luokka:Nykyiset kansanedustajat Luokka:Suomen Keskustan poliitikot Luokka:Perussuomalaiset poliitikot Luokka:Oulun kaupunginvaltuutetut Luokka:Oulun vaalipiiri Luokka:Suomalaiset päätoimittajat Luokka:Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit Luokka:Vanhoillislestadiolaiset henkilöt Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1981 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt