Vähälammi on Pirkanmaalla Pirkkalan Sankilan ja Sionkylän välissä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Vähälammi on osa Sikojoen valuma-aluetta.

Maantietoa Lampi on 200 metriä pitkä, 150 metriä leveä ja sen pinta-ala on 0,7 hehtaaria. Lampi sijaitsee Sikoluhta-nimisellä suoalueella, joka on syntynyt Pyhäjärveen laskevan Sikojoen tulvalaakson reunoille asti. Sikoluhdan lammikoista erottuu Vähälammi suurimpana vaikka se on ruohottumassa umpeen. Lammen rantaviivan pituus on 600 metriä. Lammen alue rajautuu lännessä Sikojokeen, idässä Kirkonkylän koulun alueeseen ja pohjoispuolella Anian rantatiehen.

Historiaa Vuonna 1855 julkaistussa Kalmbergin kartastossa järven nimeä ei näy. Vähäjärven kohdalla onkin ”Isolampeen” asti ulottuva pitkä lahti, jonka laajentumassa voi erottaa Vähälammin piirteet. Vähälammi on saattanut syntyä vasta silloin, kun Pyhäjärven vedenpintaa laskettiin parilla metrillä.

Vuoden 1953 peruskartassa lammen nimi kirjoitettiin ”Vähälampi” ja se oli nykyistä paljon suurempi. Sikojoki virtasi Vähälammen lounaista reunaa myöten ja kuului osaksi jokea. Myös Sikoluhta oli monin paikoin nykyistä kapeampi, sillä jotkin peltopalstat ulottuivat joenuomaan asti paikoissa, jotka ovat nykyään suota. Karttaan on myös merkitty pehkun nostoa merkitsevät alueet. Pehkunnoston jäljiltä syntyivät monet Sikoluhdan vesialtaat, jotka näkyvät vuoden 1975 kartassa. Vielä vuoden 1991 kartassa tilanne oli samanlainen kuin vuonna 1975. Myöhemmin Vähälammi kasvaa umpeen ja kuroutuu erilleen Sikojoesta.

Umpeenkasvu ja metsittyminen nähtiin ongelmana jo 1987, jolloin harkittiin koivuntaimien poistamista käsin ja osmankäämien koneellista niittoa. Sisä-Suomen elinvoimakeskus teki kunnan esityksestä päätöksen lammen suojelusta 28. toukokuuta 2026. Suojeltu alue on kooltaan 8,8 hehtaaria ja se sisältää monimuotoista vesikasvustoa ja puisia saarekkeita.

Luontoarvot Lammen ja Anian rantatien välisessä metsässä kasvaa hieskoivua ja paatsamaa. Etelän metsäinen alue on sekametsää, jossa kasvaa hieskoivun ja paatsaman lisäksi pihlajaa, kiiltopajua, kuusia ja pohjanpunaherukkaa. Suurimman vesialtaan lajeja olivat 2006 tehdyn selvityksen mukaan ulpukka, kiehkuraärviä ja isolimaska. Ruoppausvalleilla esiintyvä etelänruttojuuri voi vieraslajina syrjäyttää joitakin harvinaisia lajeja, minkä vuoksi hävitetään tarvittaessa.

Lammella esiintyy lummelampikorentoja, täplälampikorentoja ja viitasammakoita. Euroopan unionin lintudirektiivin lajeista alueella tavataan laulujoutsenta, ruskosuohaukkaa ja kalatiiraa. Muita uhanalaisia lajeja ovat pajusirkku, ruokokerttunen, pensaskerttu ja punavarpunen. Veneilyä lammella rajoitetaan lintujen pesintäaikana ja Sikojoen ylittävä silta estää isojen veneiden kulkemisen Pyhäjärven ja lammen välillä

Lähteet

Luokka:Pyhäjärven alue (Tampere) Luokka:Pirkanmaan luonnonsuojelualueet Luokka:Pirkkalan järvet Luokka:Korkeusjärjestelmän muutoskohde