Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat. Akkalansaamen hiljattain sammuttua nykyään eläviä saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän, joista kuudella on oma kirjakielensä. Ryhmä jaetaan edelleen länsi- ja itäsaamelaisiin kieliin, joihin kumpaankin luetaan viisi kieltä (tosin vain neljää itäsaamelaista puhutaan yhä). Kielet muodostavat osittain murrejatkumon, jossa vierekkäiset kielimuodot ovat keskenään melko hyvin ymmärrettäviä. Eräiden kielten välillä on kuitenkin jyrkkä kieliraja. Saamelaiskielten yhteinen kantakieli on kantasaame. Ne eivät kuulu itämerensuomalaisiin kieliin kuten suomi ja viro, mutta ovat niille selvästi kaukaisempaa sukua. Saamen kielillä on noin 20 000–30 000 puhujaa. Suomen alueella puhutaan kolmea saamelaiskieltä, joista puhujamäärältään selvästi suurin on pohjoissaame. Suomen lain mukaan saamelaisilla on oikeus käyttää saamea asioidessaan viranomaisten kanssa. (Katso osa tilanne Suomessa.)
Syksyisin vietetään Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa yhteistä saamen kielten viikkoa, jonka tavoitteena lisätä saamelaiskielten näkyvyyttä ja tietoa niistä ja nostaa saamelaiskielten arvostusta. Saamen kielten viikkoa organisoi kolmen valtion Saamelaiskäräjät.
Luokittelu right|300 px|thumb|Saamelaiskielten entinen levinneisyys,tummemmalla nykyalue: 1. eteläsaame 2. uumajansaame 3. piitimensaame 4. luulajansaame 5. pohjoissaame 6. koltansaame 7. inarinsaame 8. kiltinänsaame 9. turjansaame
Saamesta puhuttiin pitkään ikään kuin se olisi vain yksi kieli. Nykyisin on tapana puhua saamelaiskielistä.
Länsisaamelaiset kielet: eteläsaame (noin 600 puhujaa; puolet Ruotsissa ja puolet NorjassaEthnologue: Saami, South Viitattu 13.11.2013.) uumajansaame (noin 20 puhujaaEthnologue: Saami, Ume Viitattu 13.11.2013.) piitimensaame (noin 20 puhujaaEthnologue: Saami, Pite Viitattu 13.11.2013.) luulajansaame (yhteensä noin 2 000 puhujaa Ruotsissa ja NorjassaEthnologue: Saami, Lule Viitattu 13.11.2013.) pohjoissaame (norjansaame, tunturisaame) on kielistä ylivoimaisesti suurin: sillä on noin 20 700 puhujaaEthnologue: Saami, North Viitattu 13.11.2013., joista arviolta 2 000 Suomessa. Jaetaan tornionsaamen, ruijansaamen ja merisaamen murteisiin. Itäsaamelaiset kielet: koltansaame (sääʹmǩiõll), Suomessa noin 300 puhujaa Sevettijärven alueellaEthnologue: Saami, Skolt Viitattu 13.11.2013., myös Venäjän puolella arviolta 20–30 puhujaa inarinsaame (anarâškielâ), Suomessa noin 300 puhujaa Inarijärven ja Utsjoen ympäristössäEthnologue: Saami, Inari Viitattu 13.11.2013.; inarinsaame on ainoa kieli, jota puhutaan yksinomaan Suomessa. kiltinänsaame (самь кӣлл; noin 350 puhujaaEthnologue: Saami, Kildin Viitattu 13.11.2013.) turjansaame (kaksi puhujaaEthnologue: Saami, Ter Viitattu 13.11.2013.Barents Observer Viitattu 20.10.2014.)
Sammuneet saamelaiskielet keminsaame (sammunut 1800-luvulla, ainoastaan muutamia kielinäytteitä on säilynyt.) akkalansaame (sammunut, viimeinen puhuja kuoli vuonna 2003Ethnologue: Saami, Akkala Viitattu 13.11.2013.) gävlensaame (sammunut ilmeisesti 1800-luvulla)
Lisäksi joissakin lähteissä mainitaan kainuunsaame, jolla tarkoitetaan 1500–1700-luvulle asti eläneiden metsäsaamelaisten kieltä. Ainakin joissain arvioissa on kuitenkin pidetty oletusta keminsaamesta erillisen kainuunsaamen olemassaolosta heikosti perusteltuna. Säilyneiden kielennäytteiden ja sanalistojen perusteella keskisen Kemin Lapin lapinkylissä näyttäisi kehittyneen erilaisia murteita. Kaiken kaikkiaan paikannimien ja saamelaiskielten historian perustella on päätelty, että saamelaiskieliä eri vaiheissa on puhuttu lähes koko Suomessa ja Karjalassa ja osassa luoteista Venäjää. Saarikivi, Janne 2011. Saamelaiskielet. Nykypäivää ja historia. Teoksessa: Saarikivi, Janne (tulossa). The divergence of Proto-Uralic and its offspring. A descendent reconstruction. Teoksessa: Marianne Bakro-Nagy, Johanna Laakso & Elena Skribnik (toim.) The Oxford Guide to the Uralic Languages, s. 32-36. Oxford: Oxford University Press Artikkelin vedosversio palvelussa Academia.edu.
Historia Saamelaiskielet ovat haarautuneet kantasaamesta. Kantasaami jaetaan varhais-, keski- ja myöhäiskantasaameen. Sitä edelsi esisaami, joka oli irtautunut länsikantauralista. Tutkija Jaakko Häkkisen mukaan kantasaamea puhuttiin vuosien 600 eaa. ja 150 jaa. välillä, minkä jälkeen kieli alkoi haarautua tytärkielikseen.Haikala 2025, s. 295–300. Häkkisen mukaan kantasaami syntyi Laatokan ja Äänisen eteläpuolella. Ante Aikion mukaan esikantasaamea puhuttiin Etelä-Suomen ja Karjalan järviseuduilla.Haikala 2025, s. 331.
Ante Aikion mukaan kantasaamea puhuttiin vuosien 0–500 jaa. välillä laajalla alueella koko nykyisessä Suomessa sen lounaisnurkkaa lukuun ottamatta, sekä nykyisen Suomen itäpuolella. Tämä on päätelty kieleen otetuista kantaskandinaavisista lainasanoista.Haikala 2025, s. 297, 305. Kantasaamesta aluksi murteina haarautuneet varhaisimmat saamelaiskielet ovat jo kadonneet, eikä niistä tiedetä juuri mitään. Saamelaiskielten puhujia on aina ollut vähän, koska Suomi oli entisaikaan hyvin harvaan asuttua.Haikala 2025, s. 295–298.
Saamen kieli syrjäytti Fennoskandian varhaisemmat kielet, kuten oletetut muinaislappilaiset kielet. Ne ovat kuitenkin saamelaiskielten substraatteja, eli niistä on jäänyt saamelaiskieliin sanastoa, etenkin paikannimiä. Kielenvaihdoksen ohella Fennoskandian alkuperäiset asukkaat sulautuivat saamenkielisiin tulijoihin.Haikala 2025, s. 313–316.
Kantasaamen merkittävin tapahtuma oli vokaaleihin kohdistunut äänteensiirros, jossa kieleen tuli paljon diftongeja.Haikala 2025, s. 299.
Saamen puhuma-alue oli suurimmillaan ensimmäisen vuosituhannen jälkipuoliskolla, jolloin se kattoi vielä koko Suomen. Sen jälkeen itämerensuomi syrjäytti pikku hiljaa saamen koko Suomesta maan pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Syyksi arvellaan etupäässä itämerensuomalaisten väestönkasvua. Koska suomen puhujien harjoittama peltoviljely tuotti enemmän ravintoa kuin saamelaisten harjoittama pyynti ja ajoittainen kaskiviljely, itämerensuomalaisten lukumäärä kasvoi nopeasti. Myös skandinaavien ja slaavien levittäytyminen pohjoiseen vaikutti saamen hiipumiseen. Pikku hiljaa saamelaiset vaihtoivat kielensä ja sulautuivat suomalaisiin. Vielä 1600-luvulla saamea puhuttiin kuitenkin edelleen Keski-Suomessakin. Skandinaviassa saamen puhuma-alue on säilynyt Suomea paremmin, koska saamelaiset ja skandinaavit eivät siellä kilpailleet keskenään.Haikala 2025, s. 408–411.
Ensimmäiset saamen kielellä kirjoitetut kirjat julkaistiin vuonna 1619, mutta niiden teksti ei vastaa nykyisiä saamen kielten kirjakieliä. Siksi ne eivät soveltuneet käyttöön kaikkialla Ruotsissa. Tuolloin ehdotettiin myös käännösten tekemistä eri saamen kielille, mutta ehdotus ei toteutunut. Muutamat papit yrittivät 1700-luvun alussa tukea saamen kielen käyttöä katekismuksen opetuksessa, mutta Kemin Lapin papisto kielsi tämän 1760-luvulla.
Saamenkielisen kirjallisuuden julkaiseminen kehittyi sangen hitaasti ja katkonaisesti. Suomessa ensimmäiset saamenkieliset kirjat ilmestyivät vasta vuonna 1825. Samaan aikaan kun suomenkielinen kirjallisuus kehittyi huomattavasti 1800-luvun mittaan, saamenkielisen kirjakulttuurin kehittymiselle ei ollut tukea. Vain harvat kirkonmiehet puolustivat sitä.
Saamenkielinen kirjakulttuuri alkoi kehittyä vasta uusien liikkeiden ja aatteiden voimistuessa suomalaisessa yhteiskunnassa. Fennomaanit lisäsivät kannatustaan, ja samalla kehitettiin uusia tutkimusalueita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura perustettiin vuonna 1831 ja Suomalais-Ugrilainen Seura vuonna 1883. Ne molemmat edesauttoivat omalla tavallaan saamen kirjakulttuurin kehitystä. Pian käynnistyi kotiseutututkimus 1890-luvulla ja kehittyi edelleen 1900-luvun alussa.
Kirjaimisto Saamen kielet Pohjoismaissa käyttävät latinalaista aakkostoa, joka on täydennetty Unicode Latin Extended-A -kokoelman merkeillä.
Konsonantit Q, W ja X eivät kuulu kirjaimistoon, kuten eivät myöskään suomen ja ruotsin vokaalit Yy, Åå, Ää ja Öö, jollei niitä ole erikseen mainittu. Latinalaiseen aakkostoon lisätään kunkin saamen kielen kohdalla seuraavat kirjaimet: Pohjoissaame: Áá Čč Đđ Ŋŋ Šš Ŧŧ ŽžInarinsaame: Áá Ââ Ää Čč Đđ Ŋŋ Šš ŽžKoltansaame: Áá Ââ Čč Ʒʒ Ǯǯ Đđ Ǧǧ Ǥǥ Ǩǩ Ŋŋ Õõ Šš Žž Åå Ää (+pehmennysmerkkinä ′)Luulajansaame Ruotsissa: Áá Åå Ńń ÄäLuulajansaame Norjassa: Áá Åå Ńń ÆæEteläsaame Ruotsissa: Ää Öö ÅåEteläsaame Norjassa: Ææ Øø Åå Huomaa: kirjain Đ on latinalainen suuraakkonen D ja poikkiviiva (Unicode U+0110), ei islannissa, fäärissä tai muinaisenglannissa käytettävä iso eth (Ð; U+00D0), joka on ulkonäöltään lähes sama.
Kiltinänsaame käyttää laajennettua kyrillistä aakkostoa: Аа Ӓӓ Бб Вв Гг Дд Ее Ёё Жж Зз Ии Йй Ӣӣ Кк Лл Ӆӆ Мм Ӎӎ Нн Ӊӊ Ӈӈ Оо Пп Рр Ҏҏ Сс Тт Уу Фф Хх Цц Чч Шш Щщ Ъъ Ыы Ьь Ҍҍ Ээ Ӭӭ Юю Яя Јј Ѣѣ ʼ. Kiltinänsaame käyttää myös pituusmerkkejä eli makroneita, joiden esittäminen esimerkiksi Internetissä on teknisistä syistä hankalaa. Koltansaamessa käytetään edellä mainittujen kirjainten lisäksi ʹ-merkkiä.
Kielitieteellisessä tutkimuskirjallisuudessa pohjoissaamen kielenainekset on perinteisesti esitetty ja esitetään usein vieläkinEsimerkiksi: Suomen Sanojen Alkuperä. Etymologinen sanakirja. Helsinki, 1992–2000 niin sanotulla Nielsenin ortografialla eli oikeinkirjoitusjärjestelmällä, jota tutkija Konrad Nielsen käytti 1900-luvun alkupuolella.
Nykytilanne Tilanne Suomessa Vuonna 2008 saamea puhui Suomessa äidinkielenään 1 778 henkilöä.Tilastokeskus – väestörakenne Suomessa saamen kielten asemaa ja käyttöä on pyritty turvaamaan vuoden 1992 alusta voimaan tulleella kielilailla, josta laadittiin uudistettu versio vuonna 2003. Tämän lain mukaan saamelaisilla on oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessaan suullisesti tai kirjallisesti saamea. Käytännössä tämä tarkoittaa käännös- ja tulkkipalveluja. Ongelmana on vähäinen rahoitus, joka kunnille on varattu kielilain toteuttamiseksi. Tällä hetkellä vain noin 10 prosenttia saamelaisalueen viranomaisista osaa palvella saameksi. Saamelaiskielten aseman muodostuminen kaavailtujen tavoitteiden mukaiseksi on siis vielä kesken, mutta sitä tavoitellaan määrätietoisesti.
Koulutus Suomessa Saamelaisten kotiseutualueella (Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa) on lapsilla oikeus opiskella peruskoulussa ja lukiossa saamea äidinkielenä, valinnaisena tai vapaaehtoisena aineena. Tämän lisäksi kieltä opetetaan kotiseutualueen ulkopuolella Oulussa, Rovaniemellä ja Sodankylän kirkonkylällä. Saamen voi suorittaa myös ylioppilastutkinnossa äidinkielenä. Ensimmäiset saamen äidinkielenään kirjoittaneet valmistuivat vuonna 1994. Äidinkieleltään saamelaiset ovat vähintään kaksikielisiä eli puhuvat saamen lisäksi kunkin maan valtakieltä. Opetettavina kielinä ovat pohjoissaamen lisäksi myös koltan- ja inarinsaame, vaikkakin valtaosa opetuksesta on pohjoissaamea. Saamenkieliseen opetuksen piirissä on Suomessa viitisensataa oppilasta, joista 150:ä opetetaan pohjois-, koltan- tai inarinsaameksi.peda.net Pääosa opetuksesta tapahtuu vuosiluokilla 1.–6.
Kolme yliopistoa Suomessa tarjoaa saamen kielen opetusta. Oulun yliopiston Giellagas-instituutti on tärkein saamea opettava taho yliopistotasolla. Sivuaineena saamea voi opiskella Helsingin yliopistossa sekä Lapin yliopistossa, jonne ollaan perustamassa saamen kielen opintokokonaisuutta. Turun yliopistossa on tarjolla yksittäisiä kursseja. Vuosina 1902–2001 Suomessa tehtiin kolme saamelaiskieliä käsittelevää väitöskirjaa, kaikki vuosina 1982–2001.
Kaikkia kolmea Suomen saamelaiskieltä voi opiskella myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa vuoden mittaisilla opintolinjoilla.
Tilanne Norjassa Norjassa saamelaiskielillä on virallinen asema saamen kielten hallintoalueella.
Koutokeinossa toimii Saamelainen korkeakoulu (Sámi allaskuvla), jonka hallinto- ja opetuskieli on pohjoissaame.