Kustaa V (Oscar Gustaf Adolf; 16. kesäkuuta 1858 Drottningholmin linna, Tukholma – 29. lokakuuta 1950 Drottningholmin linna, Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1907–1950.
Suku ja koulutus Hän oli Ruotsin ja Norjan kuningas Oskar II:n ja kuningatar Sofian vanhin poika. Syntyessään hän sai Värmlannin herttuan arvonimen. Hänellä oli kolme veljeä: Oscar (1859–1953), Carl (1861–1951) ja Eugen (1865–1947).
Perhe asui Perintöruhtinaan palatsissa, ja äiti oli prinssin kasvatuksessa merkittävä henkilö. Kesät vietettiin Sofieron linnassa, jonka isä oli hankkinut omistukseensa. Varhaisvuosinaan prinssillä katsottiin olevan heikko ruumiinrakenne, minkä vuoksi hänet hoidettiin sähköllä 10. toukokuuta 1871. Aikuisena hänestä tuli hyväkuntoinen ja hoikka.
Vuonna 1869 prinssi Gustaf alkoi käydä Beskowin koulua veljiensä kanssa, mutta isänsä tultua kuninkaaksi vuonna 1872 hänet otettiin sieltä pois niin sanotun palatsikoulutuksen piiriin, jossa hänestä koulutettiin tulevaa kuningasta. Tuolloin hänen pääopettajanaan toimi Carl Lundberg.
Vuonna 1874 kruununprinssi Gustaf lähti vuoden mittaiselle ulkomaanmatkalle salanimellä Gustaf Fredriksson Sveitsiin ja Italiaan, jonka tarkoituksena oli yhtäältä ruokkia tulevan kuninkaan kulttuurien tuntemusta, vaikka tämä ei vaikuttanut Gustafia kiinnostavan, ja toisaalta tarjota hänelle mahdollisuus tutustua potentiaaliseen puolisoon.
Hän suoritti ylioppilastutkinnon linnassa 16. joulukuuta 1876 ja kirjoittautui Uppsalan yliopistoon vuonna 1877 Värmlantilaiseen osakuntaan. Samana vuonna hän toimi ensimmäistä kertaa valtionhoitajana isänsä Saksan-matkan aikana. Yliopistossa hän opiskeli latinaa, taloustiedettä, Pohjoismaiden historiaa, taidehistoriaa, prosessioikeutta ja Ruotsin valtiotieteitä.
Ollessaan kruununprinssi Gustaf palveli Ruotsin armeijassa. Hän opiskeli muiden opintojensa ohella myös Ruotsin sotakorkeakoulussa. Hänet ylennettiin vuonna 1884 kenraalimajuriksi ja vuonna 1898 kenraaliksi.
Kruununprinssi Gustaf teki vuonna 1878 vuoden kestäneen ulkomaanmatkan, jonka aikana hän vieraili ensin Tanskan kuningasperheen luona, sitten Ranskassa kuusi viikkoa ja tämän jälkeen Roomassa ja Italiassa neljä kuukautta. Paluumatka kulki Konstantinopolin kautta; sitten vierailtiin Itävallassa ja Englannissa. Vuonna 1879 kruununprinssistä tuli "siviilioikeuden tohtori" Oxfordin yliopistossa 18. kesäkuuta ja hän vietti sen jälkeen lähes neljä kuukautta Englannissa ja Skotlannissa. Lisäksi matka suuntautui Belgiaan ja Hollantiin sekä Saksaan. Matka oli ratkaiseva koko hänen loppuelämänsä kannalta, sillä Saksassa hän tapasi ensimmäisen kerran tulevan puolisonsa Badenin prinsessa Victorian, jota hän kosi 2. maaliskuuta 1881.
Avioliitto ja jälkeläiset Kruununprinssi Gustav avioitui Karlsruhen linnan kappelissa Badenin prinsessa Viktorian kanssa 20. syyskuuta 1881. He olivat kihlautuneet maaliskuussa 1881. Viktoria oli Ruotsin prinsessa Sofia Wilhelminan, Kustaa IV:n Aadolfin tyttären pojan Badenin suurherttua Fredrik I:n ja Preussin prinsessa Louisen tytär, ja näin Ruotsia hallitseva ranskalaistaustainen ja vielä suhteellisen nuori Bernadotte-suku yhdistyi entisiin kuningassukuihin Vaasaan ja Holstein-Gottorpiin. Avioliittoa on kuvattu onnettomaksi 1890-luvulta lähtien Viktorian miessuhteen vuoksi ja puolisot asuivat erillään.
Huonon terveytensä vuoksi Viktoria vietti talvet Caprilla lääkärinsä Axel Munthen huvilassa vuodesta 1901 lähtien. Kuninkaaksi ja kuningattareksi vuonna 1907 tultuaan aviopuolisot lähenivät uudelleen.
Kustaalle ja Viktorialle syntyi kolme poikaa:
Kustaa VI Aadolf (1882–1973) Södermanlandin herttua Vilhelm (1884–1965) Västmanlandin herttua Erik (1889–1918), sairasti epilepsiaa ja oli lievästi kehitysvammainen äitinsä raskaudenajan lääkityksen vuoksi. Häntä ei koskaan tuotu julkisuuteen ja hän kuoli 21-vuotiaana espanjantautiin.
Yksityiselämä Kustaa V:n kiinnostuksenkohteita olivat musiikki ja taideteollisuus. Hän keräsi 1650-1850 -luvun ruotsalaista hopeaa. Hän harrasti myös Englannissa vuonna 1881 oppimaansa tennistä yli 85-vuotiaaksi saakka ja kilpaili salanimellä Mr. G sekä perusti Tukholmaan Kuninkaallisen tennisseuran vuonna 1896. Lisäksi metsästys oli yksi kuninkaan harrastuksista aina 91-vuotiaaksi asti. Hänen suosikki kesänviettopaikkansa oli Tullgarnin linna Södertäljessä.
Kustaan seksuaalinen suuntautuminen on ollut keskustelun aihe Ruotsissa jo vuosia. Kuninkaalla väitettiin olleen suhde ravintoloitsija Kurt Haijbyn kanssa. Vuonna 1952 Haijby asetettiin syytteeseen hovin painostamisesta. Hänen väitettiin kiristävän suuria rahasummia; muutoin hän paljastaisi juorutun seksisuhteensa kuninkaan kanssa. Tästä niin sanotusta Haijbyn tapauksesta on tehty dramatisoitu televisiosarja, joka esitettiin SVT:llä vuonna 2021. Kuningas Kustaa V nousi kuninkaaksi isänsä Oskar II:n kuoltua 8. joulukuuta 1907. Kuninkaana Kustaan motto oli ”Kansan kanssa isänmaan hyväksi” (). Ruotsin kuninkaille oli järjestetty kruunajaiset 1200-luvulta lähtien, mutta Kustaasta tuli ensimmäinen kuningas, joka kieltäytyi kruunajaisista. Norja oli itsenäistynyt personaaliunionista omaksi kuningaskunnakseen vuonna 1905, joten toisin kuin isänsä, Kustaa ei koskaan hallinnut Norjaa. Kun Norjan suurkäräjät julisti maan itsenäiseksi 7. kesäkuuta, Kustaa oli vierailulla Berliinissä.
Kustaa V oli viimeinen Ruotsin kuningas, joka puuttui suoraan politiikkaan. Hän arvosteli hallitusta vuoden 1914 puolustusbudjettiriidassa, mikä aiheutti niin sanotun linnanpihakriisin. Tämän jälkeen hän hallitsi parlamentaristisesti. Kuninkaan valta Ruotsissa oli vähentynyt tuntuvasti jo ennen Kustaan valtaannousua, mutta taatakseen monarkian säilymisen Ruotsissa hän pyrki sopeutumaan ajan henkeen.
Kustaa V teki virallisen valtiovierailun kuningatar Viktorian kanssa Suomeen vuonna 1925. Vuoden 1928 jälkeen kuningatar muutti pysyvästi Roomaan, jossa hän kuoli vuonna 1930.
Kuninkaana Kustaa V pyrki vahvistamaan perustuslaillista monarkiaa ja demokratiaa Ruotsissa. Toinen maailmansota Kustaa V kutsui Pohjoismaiden valtionpäämiehet ja ulkoministerit yhteistapaamiseen Tukholmaan 17. ja 18. lokakuuta 1939. Keskusteluissa tarkasteltiin puolueettomuuden ylläpitoon liittyviä ongelmia ja päätettiin pitää kiinni täydellisestä puolueettomuudesta.
Kesän 1941 juhannuskriisin aikaan, jolloin natsi-Saksa vaati lupaa kuljettaa 15 000 miehen Engelbrecht-divisioona Etelä-Norjasta Suomen rajalle Haaparannalle, Kustaa V kannatti kuljetusluvan myöntämistä.
Monet päähallituspuolueen eli sosiaalidemokraattien valtiopäiväedustajista vastustivat Saksan vaatimukseen suostumista, mutta hallituskoalition oikeistopuolueet, puolueisiin kuulumaton ulkoministeri Christian Günther ja yleensä hallituksen politiikkaan puuttumista vältellyt Kustaa V kannattivat sitä. Yhtenä perusteluna vaatimukseen suostumiselle oli, että Ruotsin tulisi tukea Suomea, jonka tiedettiin liittyvän pian sotaan Saksan rinnalle.Nationalencyklopedin, 13. bandet, MALAY–MÖNJ, s. 296. Bra böcker, Höganäs 1994. Lopulta sosiaalidemokraattinen pääministeri Per Albin Hansson taivutteli hallituksensa suostumaan väittämällä, että kuningas luopuisi muuten kruunusta. Historiantutkimus ei ole kyennyt vahvistamaan, uhkasiko Kustaa V todella hallitusta kruunustaluopumisella.Herman Lindqvist: Ruotsin historia – jääkaudesta tulevaisuuteen (suom. Seppo Hyrkäs), s. 753–754, 755–757. WSOY, Helsinki 2003. Alkuteos Historien om Sverige – från istid till framtid (2002). Viimeiset vuodet ja kuolema Kuollessaan 92-vuotiaana Kustaa V oli Ruotsin historian vanhin hallitseva monarkki. Myös kaikki hänen veljensä elivät 82-93 -vuotiaiksi. Hänet on haudattu Riddarholmskyrkaniin Tukholmaan.
Kunnianosoituksia
Ruotsalaiset ja norjalaiset
55x55px Serafiimiritarikunnan ritari (Ruotsi, 1858) 55x55px Kuninkaallinen Kaarle XIII:n ritarikunnan ritari (Ruotsi, 1858) 55x55px Miekkaritarikunnan suurristi (Ruotsi, 1858) 55x55px Pohjantähti-ritarikunnan suuristi (Ruotsi, 1858) 55x55px Vasa-ritarikunnan suurristi (Ruotsi, 1886) 55x55px Pyhän Olavin ritarikunta ketjulla (Norja, 1858) 55x55px Norjan leijonan ritarikunnan ritari (Norja, 1858) 55x55px Haakon VII:n vapaudenristi (Norja, 1858)
Lähde:
Ulkomaalaiset
55x55px Elefanttiritarikunnan ritari (Tanska, 1874) 55x55px Dannebrogin ritarikunnan suurkomentaja (Tanska, 1950) 55x55px Pyhän Tapanin ritarikunnan suurristi (Itävalta-Unkari, 1879) 55x55px Kultaisen taljan ritarikunnan ritari (Espanja, 1881) 55x55px Chakri-dynastian ritarikunnan ritari (Siam) 55x55px Valkoisen norsun ritarikunnan erikoissuurristi (Siam) 55x55px Kamehameha I:n ritarikunnan suurristi (Havaiji) 55x55px Vapauttajan ritarikunta ketjulla (Venezuela) 55x55px Sukkanauharitarikunnan ritari (Yhdistynyt kuningaskunta) 55x55px Kuninkaallinen viktorialaisketju (Yhdistynyt kuningaskunta) 55x55px Kunnialegioonan suurristi (Ranska) 55x55px Sotilasmitali (Ranska) 55x55px Leopoldin ritarikunnan suurristi (Belgia) 55x55px Etelän Ristin ritarikunnan suurristi (Brasilia) 55x55px Valkoisen leijonan ritarikunnan 1. luokka (Tšekkoslovakia, 1937) 55x55px Kotkaristin ritarikunnan 1. luokka (Viro, 1930) 55x55px Valkoisen Tähden ritarikunnan 1. luokka (Viro, 1938) 55x55px Vapaudenristin 1. luokka sotilasjohtajuudesta (Viro, 1925) 55x55px Valkoisen ruusun ritarikunta ketjulla (Suomi, 1919) 55x55px Salomon sinetin ritarikunta ketjulla (Etiopia, 1945) 55x55px Krysanteemiritarikunnan suurristi (Japani) 55x55px Vapahtajan ritarikunnan suurristi (Kreikka) 55x55px Takovon ristin ritarikunnan suurristi (Serbia) 55x55px Kunniamaininnan ritarikunta (Ottomaanivaltakunta) 55x55px Osmanin ritarikunnan 1. luokka (Ottomaanivaltakunta) 55x55px Romanian tähden ritarikunnan suurristi (Romania) 55x55px Romanian kruunun ritarikunnan suurristi (Romania) 55x55px Sotilashyveen mitali (Romania) 55x55px Pyhän Kaarlen ritarikunnan suurristi (Monaco, 1875) 55x55px Pyhimmän ilmoituksen ylin ritarikunnan ritari (Italia) 55x55px Tornin ja miekan sotilaallinen ritarikunta ketjulla (Portugali) 55x55px Kristuksen sotilaallinen ritarikunta ketjulla (Portugali) 55x55px Avizin sotilaallinen ritarikunta ketjulla (Portugali) 55x55px Pyhän Jaakon miekan sotilaallinen ritarikunta ketjulla (Portugali) 55x55px Pyhän Andreaksen ritarikunnan ritari (Venäjä) 55x55px Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunnan ritari (Venäjä) 55x55px Valkoisen kotkan ritarikunnan ritari (Venäjä) 55x55px Pyhän Annan ritarikunnan 1. luokka (Venäjä) 55x55px Pyhän Stanislauksen ritarikunnan 1. luokka (Venäjä) 55x55px Zähringerin leijonan ritarikunnan suurristi (Baden) 55x55px Alankomaiden leijonan ritarikunnan suurristi (Alankomaat) 55x55px Nassaun perheen kultaisen leijonan ritarikunnan ritari (Alankomaat) 55x55px Tammikruunun ritarikunnan suurristi (Luxemburg) 55x55px Wendien kruunun ritarikunnan suurristi (Mecklenburg) 55x55px Uskollisuuden ritarikunnan ritari (Baden) 55x55px Berthold I:n ritarikunnan ritari (Badenin suurherttuakunta) 55x55px Württembergin kruunun ritarikunnan suurristi (Württemberg) 55x55px Guelphin kuningashuoneen ritarikunnan ritari (Hannover) 55x55px Hohenzollernin perheen ritarikunnan suurkomentaja (Preussi) 55x55px Ludvigin ritarikunnan suurristi (Hessen) 55x55px Pyhän Hubertin ritarikunnan ritari (Baijeri) 55x55px Pyhien Mauritiuksen ja Lasaruksen ritarikunnan suurristi (Italia, 1879) 55x55px Itävallan tasavallan kunniamitalin suurristi (Itävalta) 55x55px Chilen ansioritarikunta ketjulla (Chile) 55x55px Suotuisten pilvien ritarikunnan 1. luokka (Kiina) 55x55px Muhammad Alin ritarikunta ketjulla (Egypti) 55x55px Mustan kotkan ritarikunta ketjulla (Preussi) 55x55px Punaisen kotkan ritarikunnan suurristi (Preussi) 55x55px Saksilais-ernstiläisen suvun ritarikunnan suurristi (Saksin herttuakunnat) 55x55px Pietari Fredrik Ludvigin ritarikunnan suurristi kruunulla (Oldenburg) 55x55px Valkoisen haukan ritarikunnan suurristi (Saksi-Weimar-Eisenach, 1881) 55x55px Pahlavin ritarikunta ketjulla (Iran)