Otravaaran kaivos oli rikkikiisu- ja rautakaivos Enossa. Se oli toiminnassa noin 1920–1922Facta 2001, WSOY 1985, 12. osa, palsta 406 (1919–1923). Kaivoksen nykyinen sijainti on Joensuun kaupungin Kuusjärven kylässä. Otravaaran muodostuma koostuu happamista vulkaanisperäisistä sedimenteistä.Erkki J. Luukkonen ja Peter Sorjonen-Ward, Arkeeinen kallioperä s. 107 Kaivoksesta on louhittu rikkikiisumalmia vuosien 1919–1923 välisenä aikana noin 22 000 tonnia.Otravaaran vanhan rikkikiisukaivoksen kunnostus, Ympäristö.fi Kaivoksen omistajia ovat olleet Suomen Mineraali, Outokumpu Oy ja Kaukas Oy. Malmi louhittiin avolouhoksesta ja pieneltä osin myös maanalaisesta kaivoksesta.Kaivoksien ympäristöongelmat Suomessa-blogi 12.11.2017 : Otravaaran rikkikiisukaivos
Ely-keskus kunnosti kaivosaluetta 2000-luvun alussa.Kansan uutiset 19.6.2014 mutta senkin jälkeen kaivoskuiluista tulvi luontoon haitta-ainepitoista vettä.Tilinpäätös 2010, Joensuun kaupunki s. 13 Kunnostus tehtiin kunnan ja valtion yhteistyönä. Haittoja on syntynyt kun sivukivijätettä on hyödynnetty esimerkiksi maa- tai tierakentamisessa.Mari Heikkinen, Kaivostoiminta Pohjois-Karjalassa , Pohjois-Karjalan luonto, 24. vuosikirja Magnus Mineral on hakenut alueelle valtauslupaa vuonna 2014.Tukes.fi
Lähteet
Kirjallisuutta K. H. Männikkö, T. T. Määttä, J. V. Ojala & P. A. Tuukki, Otravaaran rikkikiisumalmi ja sen ympäristön geologia. Pohjois-Karjalan malmiprojekti, Raportti 4, Oulun yliopisto 1987
Aiheesta muualla Otravaaran rikkikiisulouhimo, Suomen Kuvalehti, 09.10.1920, nro 40, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomen kaivokset Luokka:Eno