Suomen poliisilla on useita tietojärjestelmiä.

Rikosrekisteri Rikosrekisteri on Suomessa oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämä rekisteri, johon merkitään lähinnä vankeuteen tuomittujen tietoja rikoksista. Tietoja käytetään rikosoikeudellisia seuraamuksia varten ja lisäksi henkilön luotettavuuden tai henkilökohtaisen soveltuvuuden selvittämistä ja arviointia varten.

Työnantajalla on lain mukaan velvollisuus pyytää rikostaustaote nähtäväksi haettaessa lain tarkoittamiin, pysyväisluontoisesti alaikäisten parissa tehtäviin töihin. Lain tarkoituksena on suojella alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta ja turvallisuutta. Laissa säädetään menettelystä, jolla alaikäisten kanssa työskentelemään valittavien henkilöiden rikostaustaa selvitetään.Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä Finlex. Ajantasainen lainsäädäntö. Rikosrekisterilain tarkoittamassa rikostaustaotteessa lasten parissa tehtävää työtä varten näkyy myös tiettyjä sakkorekisteriin merkittyjä rikoksia: otteeseen merkitään tiedot myös sakkorekisteriin merkityistä sakoista, jotka on tuomittu lapseen kohdistuvista rikoksista tai seksuaalirikoksista.Rikosrekisterilaki Finlex. Ajantasainen lainsäädäntöRikostaustaote lasten kanssa toimimiseen Oikeusrekisterikeskus 26.5.2020. Myös vapaaehtoistehtävän järjestäjällä on oikeus pyytää rikostaustaotetta, jos vapaaehtoisen tehtävät tapahtuvat alaikäisten parissa.Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä Finlex. Ajantasainen lainsäädäntö. Eräissä tilanteissa voidaan vaatia turvallisuusselvitys, josta rikosrekisterissä olevat tiedot käyvät ilmi.

Merkintä rikosrekisteriin Merkitään Rikosrekisteriin merkitään tiedot ratkaisuista, joilla henkilö on Suomessa tuomittu ehdottomaan vankeuteen valvontarangaistukseen yhdyskuntapalveluun ehdolliseen vankeuteen ehdollisen vankeuden ohessa tuomittuun sakkoon (oheissakko), yhdyskuntapalveluun tai valvontaan nuorisorangaistukseen nuorisorangaistuksen sijasta sakkoon viraltapanoon.

Rikosrekisteriin merkitään myös tiedot ratkaisuista, joilla henkilö on Suomessa jätetty lain nojalla rangaistukseen tuomitsematta tai oikeushenkilö on tuomittu yhteisösakkoon.

Lisäksi rikosrekisteriin merkitään tiedot tuomioistuinratkaisuista, joilla Suomen kansalainen ja Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalainen on ulkomailla tuomittu yllä olevassa luettelossa mainittua seuraamusta vastaavaan seuraamukseen.

Ei merkitä Rikosrekisteriin ei kuitenkaan merkitä tietoja sakon muuntorangaistuksesta eikä siviilipalveluslain tai asevelvollisuuslain nojalla tuomitusta vankeusrangaistuksesta tai valvontarangaistuksesta.

Muista kuin yllä luetelluista sakkorangaistuksista ja sakon muuntorangaistuksista ei tule merkintää rikosrekisteriin. Niistä tulee merkintä sakkorekisteriin.Sakkorekisterin rekisteriseloste Oikeusrekisterikeskus 2.1.2019

Merkinnän laajuus Rikosrekisteriin merkitään henkilön nimi, henkilötunnus ja kansalaisuus sekä tiedot tuomioistuinten ratkaisuista, syyksi luetuista rikoksista ja tuomituista rangaistuksista, rangaistusten suorittamisesta sekä armahtamisesta.

Oikeushenkilöstä ja sille tuomitusta yhteisösakosta merkitään rikosrekisteriin vastaavat tiedot. Kansalaisuuden sijasta merkitään oikeushenkilön kotipaikka, ja tietoa yhteisösakon maksamisesta ei merkitä.

Merkintöjen poistaminen Rikosrekisteritietojen poistoaika määräytyy rangaistuksen ankaruuden mukaisesti. Viiden vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antopäivästä poistetaan. ehdollinen vankeus, ehdollisen vankeuden oheissakko, yhdyskuntapalvelu tai valvonta, nuorisorangaistus tai sen sijaan määrätty sakko viraltapano yhteisösakko

10 vuoden kuluttua poistetaan enintään kahden vuoden ehdoton vankeus yhdyskuntapalvelurangaistus

20 vuoden kuluttua poistetaan yli kahden ja enintään viiden vuoden vankeus tuomitsematta jättäminen ymmärrystä vailla

Henkilön kuoltua tai täytettyä 90 vuotta poistetaan yli viiden vuoden vankeus viimeistään tällöin poistetaan myös kaikki muut merkinnät

Yksittäistä rangaistusta koskevaa tietoa ei poisteta, jos henkilöstä on rikosrekisterissä sellainen tieto, jota ei edellä olevien päätöskohtaisten sääntöjen mukaan vielä voida poistaa. Jos henkilö syyllistyy uusiin rikoksiin ennen aiemman rikosrekisterimerkinnän poistumista, kaikki hänestä rekisteröidyt tiedot säilyvät, kunnes ankarimman tuomion päätöskohtainen poistoaika on kulunut umpeen.

Poliisin muut rekisterit

Rekisteri tai henkilörekisteri ovat usein harhaanjohtavia termejä, koska nykyisin käytössä olevissa järjestelmissä on myös helppokäyttöisiä hakurajapintoja. Tällaisia TRIP-rekistereillä voidaan mitä tahansa parametrejä vapaasti yhdistellä eri rekistereiden välillä ja luoda tarvittaessa täysin määrittelemätön ja rekisterin käyttäjien laintulkinnan mukaan rekisteriksi luokittelematon koonti- tai henkilötietokanta kenestä tahansa. Näiden hakujen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ei todellisuudessa voida valvoa eikä toiminnan epäkohtiin puuttuminen ole mahdollista.

Poliisin pitämä poliisiasiain tietojärjestelmä (PATJA) ei ole rikosrekisteri. Tähän järjestelmään kirjataan tiedot tapahtuneista rikoksista sekä tehdyistä rikosilmoituksista ja esitutkinnoista. Tallennettaviin tietoihin kuuluvat muun muassa epäiltyjen, todistajien ja asianosaisten henkilötiedot ja asiaan liittyvät seikat. Rekisteriin tallennetaan myös tiedot käytetyistä pakkokeinoista, takavarikoiduista esineistä sekä todistuskappaleista. Lisäksi tallennetaan tiedot kaikista etsintäkuulutetuista (ns. etsi- tai haku-rekisteri), liiketoimintakieltoon määrätyistä sekä lähestymiskiellossa olevista. Rikoksesta epäillyistä järjestelmään tallennetaan sormenjäljet, DNA-tunniste sekä mahdolliset muut tuntomerkit. Tiedot ovat haettavissa virkatehtävien suorittamiseksi tai turvallisuusselvityksien tekemiseksi. Vuodenvaihteessa 2013–2014 PATJAan lisättiin havaintotietojen rekisteri. Rekisteriin kirjataan rikolliseen toimintaan liittyviä havaintoja ja niitä säilytetään kuusi kuukautta. Kansalainen ei voi itse tarkistaa itsestään kirjattuja tietoja mutta tietosuojavaltuutetun kautta voi tarkastuttaa tietojen kirjaamisen lainmukaisuuden.Oletko sinä tietämättäsi poliisin papereissa? Yle 21.2.2014.

Hallintoasiain tietojärjestelmään tallennetaan tiedot kaikista poliisin myöntämistä tai hylkäämistä luvista ja henkilötodistuksista. Myös ulkomaalaisten passitiedot ja muut vastaavat tiedot tallennetaan tähän järjestelmään. Usein vanhoista rikosasioista tehdään rikosilmoituksia, ja ilmoitusjärjestelmästä voidaan etsiä tietoja asian varmentamiseksi. Jos jutussa ei ole saatu selville epäiltyä, poistuu rikosilmoitus järjestelmästä vuoden kuluttua rikoksen syyteoikeuden vanhentumisesta. Muut poistuvat usein kahden, useimmiten viiden vuoden kuluttua.

Epäiltyjen tietojärjestelmä (Epri) sisältää tietoja henkilöistä, joiden on syytä epäillä syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen, josta voi seurata vankeutta. Myös rikokseen myötävaikuttavien henkilöiden tietoja voidaan kirjata rekisteriin, jos rikoksesta voi seurata yli kuusi kuukautta vankeutta tai kyseessä on huumausaineen käyttörikos. Henkilöstä tallennetaan rikostutkimus- tai rikostiedustelutiedot sekä henkilötiedot. Järjestelmää saavat käyttää vain rikostutkijat. Sen käyttöön on oikeus 1 400 henkilöllä. Rekisteriä käytetään 11 poliisilaitoksessa, keskusrikospoliisissa, suojelupoliisissa, Tullissa ja Rajavartiolaitoksessa.Tällainen on poliisin salainen tietorekisteri Yle 28.10.2014. Eduskunnan hallintovaliokunta antoi alkuvuonna 2015 lausunnon, jonka mukaan poliisin ohjeistuksessa, menettelytavoissa, koulutuksessa, sisäisessä valvonnassa ja valvonnan uskottavuudessa on paljastunut vakavia epäkohtia epäiltyjen rekisteriä tarkasteltaessa. Hallintovaliokunta edellytti myös, että sille annetaan viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä kattava selvitys poliisin käytössä olevien kaikkien henkilörekisterien toiminnasta ja tulevista toimenpiteistä.Poliisin salainen rekisteri saa eduskunnasta raskasta kritiikkiä Helsingin Sanomat 10.3.2015.

Poliisin tiedustelujärjestelmä (POTI) korvasi epäiltyjen tietojärjestelmän joulukuussa 2018. Eprin tiedot siirtyivät Potiin.Poliisin surullisenkuuluisa epäiltyjen rekisteri sai korvaajan, MTV Uutiset 19.12.2018.Poliisin tiedustelujärjestelmä POTI Tiedotustilaisuus 19.12.2018 Poliisihallitus. Käyttöönottoa tehtiin vaiheittain niin, että järjestelmä oli kaikkien poliisien käytössä vuoden 2019 lopussa. Poliisin lisäksi järjestelmää käytetään Tullissa, Rajavartiolaitoksessa ja Puolustusvoimissa.Poliisi ottaa käyttöön tiedustelujärjestelmä Potin Turvallisuus & Riskienhallinta 04.02.2019.

Suojelupoliisin toiminnallinen tietojärjestelmä sisältää tiedot tehdyistä turvallisuusselvityksistä sekä "tietoja, joita on tarpeen käsitellä oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtion turvallisuutta vaarantavien hankkeiden tai rikosten estämiseksi tai selvittämiseksi."Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa (kumottu) Finlex.fi

Salaisten pakkokeinojen asianhallintajärjestelmä (SALPA) joka sisältää tietoja telepakkokeinoista, teknisestä tarkkailusta sekä sähköisen viestinnän tietosuojalain (561/2004) mukaisesta tiedonhankinnasta.Viranomaisrekisterit

Poliisi saa tietoja rekisteriinsä verkkoyhteyden avulla oikeushallinnolta, patentti- ja rekisterihallitukselta sekä useilta muilta viranomaisilta. Rekisteritietoja saa käyttää siihen tarkoitukseen, jota varten ne on järjestelmään tallennettu. Muita hyväksyttäviä käyttötarkoituksia ovat valtion turvallisuuden varmistaminen välittömän henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran taikka huomattavan omaisuusvahingon torjuminen sellaisen rikoksen ennalta estäminen tai selvittäminen, josta saattaa seurata vankeutta henkilöllisyyden selvittäminen suoritettaessa sellaista poliisin yksittäistä tehtävää, joka välttämättä edellyttää henkilöllisyyden varmistamista päätös tai lausunto luvan myöntämisestä tai voimassaolosta, jos luvan myöntämisen tai voimassaolon edellytykseksi on säädetty luvanhakijan tai luvanhaltijan luotettavuus, sopivuus tai muu sellainen ominaisuus, jonka arvioiminen edellyttää luvanhakijan tai luvanhaltijan terveydentilaan, päihteiden käyttöön, rikokseen syyllistymiseen tai väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyviä tietoja (eräin rajoituksin) poliisin tutkimus-, koulutus- ja suunnittelutoiminta

Muille viranomaisille lähetetään tietoja niiden tehtävien suorittamiseksi. Tietoja saavat omaan alaansa liittyvissä asioissa muun muassa Puolustusvoimat, Tulli, rajavartiolaitos, ulkomaalaisviranomaiset, ajoneuvohallintokeskus ja haastemiehet.

Laajassa ja perusmuotoisessa turvallisuusselvityksessä Suojelupoliisi tai puolustusvoimat tarkastavat muun muassa kaikki poliisin tietorekisterit. Suppeassa selvityksessä tarkastetaan vain poliisiasian tietojärjestelmä.

Vanhat tiedot poistetaan eri järjestelmistä vaihtelevasti. Useimmat tiedot poistuvat alle kahdessa tai viidessä vuodessa merkitsemisestä tai asian päättymisestä. Poikkeuksen muodostavat vankeusrangaistukset, jotka poistuvat samaan tapaan kuin rikosrekisteristä. Sakot poistetaan rekisteristä viiden vuoden kuluttua tuomiosta. DNA-tunnisteet poistetaan vuoden kuluttua siitä, kun on rekisteröidyn syyttömyys epäiltyyn rikokseen on todettu. Epäiltyjen tietojärjestelmästä tiedot poistetaan kymmenen vuoden kuluttua viimeisestä merkinnästä. Suojelupoliisin järjestelmästä tiedot poistetaan 25 vuoden kuluttua viimeisen tiedon merkitsemisestä.

Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen Europol-yhteistyössä tietoja voidaan luovuttaa ulkomaille samoin perustein kuin kotimaassa. Interpol-yhteistyössä luovuttamissäännökset ovat hieman tiukemmat.

Muut rekisterit Poliisin rekistereistä säädetään henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa (616/2019). Yksittäisiä rekistereitä ovat muun muassa seuraavat poliisin käytössä olevat rekisterit:

AFIS Automaattinen sormenjälkien identifiointijärjestelmä - PATJA-tuntomerkkitietojen osarekisteriRikostorjunta/PO/PY