pienoiskuva|Juho Hellberg. Juho Vihtori Hellberg (11. marraskuuta 1864 Helsinki – 27. syyskuuta 1933 AkaaKuolinilmoitus, Aamulehti, 28.09.1933, nro 260, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot) oli suomalainen tehtailija, kirjapainonomistaja ja varhaisen työväenliikkeen aktiivi. Hänet tunnettiin Heikki Lindroosin ohella 1890-luvun tamperelaisen työväenliikkeen toisena merkittävänä johtohahmona.Tanni, Sanna: Kisällistä työväen herättäjäksi – Yrjö Mäkelinin Tampereen aika nuoruusvuosista suurlakkoon, s. 14–15, 19. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto, 2008. Teoksen verkkoversioTehtailija J. V. Hellberg, Aamulehti, 28.09.1933, nro 260, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Työväenliikkeen vaikuttaja Varsinaiselta ammatiltaan Juho Hellberg oli itseoppinut kirjanpainaja. Hänen isänsä oli kotoisin Lopelta, mutta Hellberg syntyi itse Helsingissä, josta hän muutti Tampereelle vuonna 1890. Hellberg meni 12-vuotiaana kansakoulun päätettyään latojaoppilaaksi Helsingissä ja hän oli sitten 14 vuoden ajan työssä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa. Tampereelle muutettuaan Hellberg oli työssä muutamia vuosia Tampereen Kirjapaino Oy:ssä ja vuonna 1893 hän perusti yhdessä kahden työtoverinsa kanssa oman, Janssonin kirjapainon nimellä tunnetun kirjapainon. Vuonna 1893 Hellberg valittiin Tampereen Ulkotyöväenyhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hellbergin aikana se siirtyi porvarillisesta wrightiläisyydestä kohti radikaalimpaa sosialismia, johon hän oli tutustunut jo vuosikymmenen alussa. Ulkotyöväenyhdistyksen puheenjohtajana Hellberg toimi vuoteen 1907 saakka. Vuosina 1900–1901 hän oli myös Tampereen Työväenyhdistyksen puheenjohtajana sekä Raittiusyhdistys Taiston pitkäaikaisena puheenjohtajana 1891–1906.
Vuonna 1899 Hellberg osallistui Suomen Työväenpuolueen perustavaan kokoukseen ja hänet valittiin myös sen ensimmäiseen puoluehallitukseen.Suomen Työväenpuolueen perustavan kokouksen pöytäkirja s. 101. Työväen arkisto. Viitattu 13.8.2015. Samana vuonna Hellberg oli mukana perustamassa Kansan Lehteä, jota painettiin hänen kirjapainossaan. Vuotta myöhemmin tamperelainen työväenliike jakaantui osittain kahteen eri leiriin Hellbergin ja lehden toimituskuntaan kuuluneen Kössi Koskisen riitojen takia. Erimielisyydet lehden sisällöstä johtivat lopulta Koskisen erottamiseen, mikä taas heikensi Hellbergin asemaa kaupungin työväenyhdistyksissä. Hellberg toimi myös Tampereella tammikuussa 1900 perustetun valtakunnallisen keskusammattijärjestön puheenjohtajana.
Hellberg oli useita vuosia Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenenä ja myöhemmin Akaan kunnan- ja kirkkovaltuuston jäsenenä. Hän oli mukana perustamassa Tampereelle raittiusyhdistys Taistoa ja oli myös mukana nuorisoseuratoiminnassa ja suojeluskuntatoiminnassa kuuluen Toijalan suojeluskunnan ja Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin esikuntiin.
Tehtailijana Vuonna 1903 Hellberg perusti Toijalan Tapettitehdas Oy:n yhdessä kauppias Anselm Saarisen ja kirjanpainaja Emil Syrenin kanssa.Heiskanen, Jari: Sataman alueen rakennus- ja maisemainventointi, s. 24–27. Toijalan kaupunki, 27.10.2006. Viitattu 13.8.2015. Teoksen verkkoversio Kolme vuotta myöhemmin hän muutti pysyvästi Toijalaan ja hylkäsi samalla työväenaatteen siirtymällä nuorsuomalaisten riveihin. Uudella kotipaikkakunnallaan Hellberg nousi nopeasti paikallisten merkkihenkilöiden joukkoon. 1910-luvulla hän rakennutti kesänviettopaikakseen Terisjärven rannalle ns. Helpiön huvilan, joka myöhemmin on ollut muun muassa Toijalan kaupungin omistuksessa. Vuonna 1923 Juho ja puolisonsa Mimmi Hellberg puolestaan lahjoittivat Toijalaan Suomen ensimmäisen maaseudulle rakennetun lastentalon.
Perhe Juho Hellbergin puolison Mimmi Kärkösen (1872–1937) isä oli muun muassa Tampereen ensimmäisenä kirjastonjohtajana toiminut Tapani Kärkönen. Pariskunnalle syntyi yhteensä kahdeksan lasta, joista neljä kuoli jo alle vuoden ikäisenä. Juho Hellbergin kuoleman jälkeen Toijalan Tapettitehtaan omistajiksi tulivat hänen poikansa Jonni (1902–1973) ja Mauno (1904–1983) Helpiö, jotka olivat suomentaneet sukunimensä vuonna 1927. Jonnin puoliso Kyllikki Helpiö (1906–2001) puolestaan tunnettiin Toijalassa merkittävänä kulttuuri- ja järjestövaikuttajana.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset ammattiyhdistysjohtajat Luokka:Suomalaiset liikemiehet Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen jäsenet Luokka:Nuorsuomalaiset poliitikot Luokka:Tampereen kaupunginvaltuutetut Luokka:Akaan kunnanvaltuutetut Luokka:Vuonna 1864 syntyneet Luokka:Vuonna 1933 kuolleet