thumb|262px|Torsbyn kunnan alueella sijainneet pitäjät. Rosanvärisillä rajoilla kartassa ovat myös 1970-luvun kuntauudistusta edeltäneet maalaiskunnat nimineen.
pienoiskuva|oikea|Näkymä kunnan keskustaajamaan Torsbyhyn Gräsbergetiltä. pienoiskuva|oikea|Dalbyn kirkko. pienoiskuva|oikea|Sysslebäck Branäsbergetiltä nähtynä. pienoiskuva|oikea|Talvinen näkymä Branäsistä, joka on laskettelualue. pienoiskuva|oikea|Ruotsin ja Norjan rajamerkki Lekvattnetin lähistöllä. pienoiskuva|oikea|Höljesin pato Klarjoessa.
Torsbyn kunta () on Värmlannin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Värmlantiin. Kunnan keskustaajama on Torsby.
Kunnan maapinta-ala on 4 162,21 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 11 472 henkeä (31.12.2021).
Torsby tunnetaan 1800-luvulta metsäsuomalaisten asuinpaikkana, siksi siellä sijaitseekin metsäsuomalaisten kulttuurikeskus.
Vuonna 2007 kunnassa oli 37,94 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys Vuonna 1873 Norra Nyn maalaiskunnasta erotettiin Nyskogan maalaiskunta. Vuonna 1909 Fryksänden maalaiskuntaan perustettiin Torsbyn taajaväkinen yhdyskunta. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin neljä "suurkuntaa": Finnskoga-Dalby (Norra Finnskoga, Södra Finnskoga ja Dalby) Fryksände (Fryksände ja Lekvattnet) Norra Ny (ei muutosta) Vitsand (Nyskoga ja Vitsand) Östmark (ei muutosta)
Seuraava kuntauudistus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Vuonna 1967 muodostettiin Torsbyn maalaiskunta yhdistämällä Fryksänden ja Vitsandin maalaiskunnat. Vuonna 1971 Torsbyn maalaiskuntaan liitettiin Östmarkin maalaiskunta. Samana vuonna Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon, jolloin maalaiskunnat muutettiin kunniksi. Nykyiset rajansa kunta sai vuonna 1974, jolloin siihen liitettiin vielä Norra Nyn ja Finnskoga-Dalbyn kunnat.
Vaakuna Nykyinen vaakuna on entisen Fryksänden (sittemmin Torsbyn) maalaiskunnan vaakuna. Myös kolmella muulla maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä(31.12.2015) % Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet1 40211,8 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla1211,0 Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla7946,7 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa9 59380,5
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 42 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,3 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 45 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,3 prosenttia kunnan väestöstä. Kuitenkin monet kunnan asukkaista polveutuvat metsäsuomalaisista.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 162 856 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 114 000 kruunua.
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti: 0–17-vuotiaat: 17,0 % 18–64-vuotiaat: 56,3 % 65 vuotta täyttäneet: 26,7 %
Elinkeinot Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Taajamat
Kunnassa on 6 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 45,2 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 6 797 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:
# Taajama Väkiluku(31.12.2010) 1 Torsby 4 049 2 Sysslebäck 527 3 Oleby 353 4 Stöllet 245 5 Ambjörby 227 6 Östmark 216
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia: Höljes Likenäs Långav
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat: Bograngen Brattmon Dalby Fensbol + del av Kallerud Höljes Lekvattnet Likenäs Persby och Utterbyn Ransby Rådom Svenneby Utterbyn Vadjetorp Vitsand Önnerud
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010: Bada Kyrknäs Letafors Rådom + Ganterud Röbjörkeby Sundhult Sörmark + Millmark Vägsjöfors Överbyn
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Torsbyn kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Piirit pienoiskuva|oikea|Kartta Torsbyn kunnan piireistä.
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin: Dalbyn piiri (Värmlanti) Fryksänden piiri Lekvattnetin piiri Norra Finnskogan piiri Norra Nyn piiri Nyskogan piiri Södra Finnskogan piiri Vitsandin piiri Östmarkin piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat: Fryksände Lekvattnet Vitsand Östmark Övre Älvdal
Historialliset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin. Dalby (Älvdal) Fryksände Lekvattnet Norra Finnskoga Norra Ny (Ny, Älvdal on voinut kuulua tähänkin) Nyskoga Södra Finnskoga Vitsand Östmark
Kirkot
Lähteet
Aiheesta muualla
Torsbyn kunnan kotisivut Metsäsuomalaisten kulttuurikeskus
*