pienoiskuva|oikea|Daunatjåkko ja Nedre Fättjaur -niminen järvi. pienoiskuva|oikea|Trappstegsforsen. pienoiskuva|oikea|Vildmarksvägen-niminen tie Stekenjokkin ja Klimpfjällin välillä. Kuvassa näkyy myös Saxån-niminen joki. pienoiskuva|oikea|Marsfjälletin tunturin huippu.
Vilhelminan kunta () on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Lappiin. Kunnan keskustaajama on Vilhelmina.
Kunnan maapinta-ala on 8 048,43 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 6 485 henkeä (31.12.2021).
Kunnan omia palveluita on tarjolla ainakin kirjasto, päivähoito, peruskoulut ja lukio. Alueella on pienyrityksiä, metsätaloutta ja tunturiseudulla poronhoitoa. Kunta on saamelaisalueen kauppakeskus. Nähtävyyksiä on esimerkiksi kotiseutumuseo.
Vuonna 2007 kunnassa oli 11,56 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Historia Vilhelmina on perustettu vuonna 1783. Se sai nimensä kuningas Kustaa IV Aadolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelminan mukaan. Vilhelminan kirkonkylä on 1840-luvulta. Siellä on säilyneenä vanhat kirkkotuvat ja puukirkko, jotka toimivat ulkomuseona. Vilhelminassa asui elämänsä myöhemmät vuodet Suomen sodan veteraani Johan Zacharias Bång, jonka on väitetty olleen esikuvana Vänrikki Stoolin tarinoiden Sven Dufvalle.
Kuntajaon kehitys Vilhelmina kuuluu niihin Pohjois-Ruotsin kuntiin, jotka jo ennen 1900-luvun puolivälin kuntauudistuksia olivat pinta-alaltaan suuria. Vuonna 1917 Vilhelminan maalaiskuntana perustettiin Vilhelminan taajaväkinen yhdyskunta. Se erotettiin vuonna 1947 Vilhelminan kauppalaksi. Vuoden 1952 kuntauudistus ei muuttanut aluejakoa, mutta kauppala ja maalaiskunta yhdistettiin jo vuonna 1965. Vihelminan kauppala muutettiin vuonna 1971 nykyiseksi Vilhelminan kunnaksi ilman rajamuutoksia.
Vaakuna Nykyinen vaakuna on entisen Vilhelminan kauppalan vaakuna. Myös Vilhelminan maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä(31.12.2015) % Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet5427,9 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla640,9 Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla2002,9 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa6 02388,2
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 40 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 1,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 50 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 162 900 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 70 000 kruunua.
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti: 0–17-vuotiaat: 19,9 % 18–64-vuotiaat: 56,3 % 65 vuotta täyttäneet: 23,7 %
Elinkeinot Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Taajamat
Kunnassa on 1 taajama, jonka osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 51,3 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 478 asukasta. Kunnan ainoa taajama on sen keskustaajama Vilhelmina, jossa oli 3 657 asukasta.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia: Dikanäs Klimpfjäll Nästansjö Skansholm
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat: Bäsksele Dikanäs Klimpfjäll Latikberg Laxbäcken Lövliden Malgovik Meselefors Nästansjö Saxnäs Skansholm Storseleby
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010: Järvsjö
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Vilhelminan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Piirit Vuodesta 2016 alkaen kunnassa on yksi piiri, Vilhelminan piiri.
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat: Vilhelmina
Historialliset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin. Dikanäs kbfd* Latikbergs kbfd* Saxnäs kbfd* Vilhelmina (Volgsjö) Vilhelmina kbfd*
Kirkot
Lähteet
Aiheesta muualla
Vilhelminan kunnan kotisivut Vilhelminan lentokenttä Kunnankirjasto Brukhundsklubb Musiikkiopisto Jalkapalloseura Seurakunta
*