Erkki Kaarlo Lähde (s. 1. tammikuuta 1938 Loppi) on suomalainen metsätieteilijä. Hän toimi Metsäntutkimuslaitoksen metsänhoidon tutkimusosaston professorina vuodesta 1980 ja jäi eläkkeelle vuonna 2003. Hän tutki vaihtoehtoisia metsänuudistamismenetelmiä sekä metsämaan ominaisuuksia ja metsäbiologian ja metsäekologian kysymyksiä.Facta 2001, osa 10, p. 493. WSOY 1984. Lähde tunnetaan avohakkuiden vastustajana ja metsän jatkuvan kasvatuksen puolestapuhujana.
Elämä ja ura Erkki Lähde syntyi vuonna 1938 Joentaan kylässä Lopen pitäjässä. Kansakoulusta hän siirtyi opiskelemaan Riihimäen poikalyseoon, josta valmistui ylioppilaaksi 1958. Suoritettuaan armeijan, Lähde pääsi vuonna 1959 Helsingin yliopistoon opiskelemaan metsänhoitajan tutkintoa maatalous- ja metsätieteelliseen tiedekuntaan.
Lähde väitteli maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1969 luonnontilaisen ja ojitetun turpeen kaasunvaihdosta. Hänet valittiin vuonna 1970 Metsäntutkimuslaitoksen metsänhoidon Pohjois-Suomen erikoistutkijaksi sekä vastaperustetun Rovaniemen tutkimuslaitoksen johtajaksi.
Rovaniemen tutkimuslaitoksen päätehtävä oli selvittää Lapin metsänviljelyn epäonnistumisen syitä. Toisen maailmansodan aikaisen puuntarpeen seurauksena aiemmin laittomia avohakkuita alettiin tehdä ensin pakkohakkuina ja sen jälkeen poikkeusluvilla, ja avohakkuut laillistettiin 1967. Avohakkuiden jälkeisten hakkuualojen uudelleenviljely oli osoittautunut Pohjois-Suomessa vaikeaksi, ja 1960-luvun alun poikkeuksellisen viileät kesät olivat aiheuttaneet taimituhoja.
Tutkijoiden mukaan syitä männynviljelyn ongelma-alueille olivat esimerkiksi pohjoiseen sopimattomien eteläisten mäntyjen siementen käyttö sekä männyn viljely liian kosteilla maa-alueilla. Rovaniemen laitoksen toisena tehtävänä oli metsien monikäyttötutkimus, jossa tarkasteltiin erilaisten metsänkäyttötapojen yhteisvaikutuksia ja monikäytön tuottamia hyötyjä.
Lähde toimi Rovaniemen tutkimuslaitoksen johtajana vuoteen 1978 asti. Hänet nimitettiin Metsäntutkimuslaitoksen metsämaantieteen professoriksi 1978 ja metsänhoidon professoriksi 1980.
1980-luvulla Lähde tutkijakollegoineen käynnisti Metsäntutkimuslaitoksella vaihtoehtoisten metsänhoitomenetelmien tutkimushankkeen, jossa vertailtiin metsien hakkuumenetelmiä. Yksi vaihtoehtoisista menetelmistä oli harsintaan perustuva jatkuva kasvatus. Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei koskaan kaadeta kokonaan, vaan sieltä poistetaan pääsääntöisesti suurimmat tukkipuut, ei koskaan kuitenkaan kaikkia, ja huonokuntoisimmat puut. Lähde antoi menetelmälle nimen metsän jatkuva kasvatus tehdäkseen eroa negatiivista kaikua kantavaan määrämittaharsintaan, jossa metsästä kaadettiin kaikki hyvät, tietyn mitan saavuttaneet puut ja jätettiin huonoon kuntoon jäänyt metsä ilman hoitoa. Vuonna 1984 julkaistussa Metsä huutaa -kirjassa Lähde sanoo jatkuvan kasvatuksen etuihin lukeutuvan, että jokaiseen hakkuukertymään sisältyy tukkipuuta ja hakkuiden vaikutus metsämaisemaan on vähäinen.
Lähde jäi eläkkeelle vuonna 2003, mutta on jatkanut tutkimustyötä myös sen jälkeen. Lähde on julkaissut urallaan useita kirjoja sekä satoja tieteellisiä julkaisuja ja artikkeleita.
Lähde oli pitkäaikainen Kriittisen Korkeakoulun jäsen. Hän liittyi yhdistyksen toimintaan vuonna 1978 ja toimi johtokunnan jäsenenä ja varapuheenjohtaja. Vuonna 1992 hänet valittiin johtokunnan puheenjohtajaksi.
Lähde on toiminut myös kunnallispolitiikassa. Hänet valittiin vuoden 1972 kunnallisvaaleissa Rovaniemen kaupunginvaltuuston ensimmäiselle varasijalle sosiaalidemokraattien riveistä ja vuoden 1976 vaaleissa vaaleissa valtuuston jäseneksi. Hän oli ehdolla myös presidentin valitsijamiesvaaleissa ja eduskuntavaaleissa, mutta ei tullut valituksi.
Vuonna 2026 ilmestyi Lähteestä kertova dokumenttielokuva Metsäsota ja rauha. Koneen Säätiö myönsi dokumentille apurahan vuonna 2024.
Julkaisuja
Lähteet
Aiheesta muualla Lähteen kotisivut.
Luokka:Suomalaiset metsätieteilijät Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Rovaniemen kaupunginvaltuutetut Luokka:Vuonna 1938 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt