Veeti Vainio (s. 16. kesäkuuta 1997 Espoo) on suomalainen jääkiekkopuolustaja. Hän laukoo oikealta. Vainiota pidettiin juniori-ikäisenä yleisesti yhtenä ikäluokkansa lupaavimmista pelaajista Suomessa, mutta lukuisat loukkaantumiset ja kyky käsitellä pettymyksiä ovat kuitenkin hidastaneet hänen kehitystään.

Ura Seuraura Vainio aloitti jääkiekkoilun 5-vuotiaana Espoon Kiekkoseurassa, mutta hän on varsinaisesti Grankulla IFK:n kasvatti. Vainio siirtyi 14-vuotiaana Espoo Bluesiin kaudeksi 2011–2012, joka päättyi C-nuorten Suomenmestaruuteen. Kausi 2012–2013 päättyi C-nuorten SM-hopeaan ja kausi 2013–2014 A-nuorten Suomenmestaruuteen. Vainio edusti jälkimmäisellä kaudella Bluesin A-nuoria myös U20 Super Challengessa. Hän vahvisti myös seuran B-nuoria, mutta Vainion asenne ei kuitenkaan miellyttänyt joukkueen vastuuvalmentaja Tobias Salmelaista, joka poisti hänet Bluesin vahvuudesta kesken finaalisarjan. Jokerit varasi Vainion 169. pelaajana KHL:n varaustilaisuudessa 2014.

Kaudella 2014–2015 Vainio nousi Bluesin A-nuorten varakapteeniksi. Hän voitti koko A-nuorten SM-liigan puolustajien piste-, maali- ja syöttöpörssin tehoilla 13+31=44. Vainio voitti kauden päätteeksi A-nuorten SM-pronssia ja hänet valittiin toiseen tähdistökentälliseen. Vainio edusti Bluesia kauden aikana myös Junior Club World Cupissa. Hän harkitsi kauden aikana siirtyvänsä pelaamaan yliopistokiekkoa Yhdysvaltoihin, mutta Vainio päätti kuitenkin jäädä Suomeen. Helmikuussa 2015 hän teki 2+1-vuotisen sopimuksen Bluesin SM-liigajoukkueen kanssa. Vainio teki liigadebyyttinsä 7. maaliskuuta 2015 Kalevan Palloa vastaan. Hänet merkittiin Bluesin kolmospuolustajapariin Mikko Kuukan viereen. Vainio sai ottelussa jääaikaa 13.34 minuuttia. Hän keräsi siinä myös yhden syöttöpisteen ja Mikko Koivunoro valitsi Vainion legendojen tähtien kolmostähdeksi. Hän pelasi SM-liigassa kauden aikana kaksi runkosarja- ja yhden playoff-ottelun.

Columbus Blue Jackets varasi varasi Vainion viidennellä kierroksella 141. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2015. Varsinaisella SM-liigan tulokaskaudellaan 2015–2016 hän teki 30 runkosarjaottelussa neljä syöttöpistettä. Vainio pelasi myös kuusi Mestarien liigan ottelua ilman tehopisteitä. Hän pelasi kauden aikana miesten pelejä myös kuusi ottelua lainalla Mestis-joukkue KeuPa HT:ssä tehopistein 1+4=5. Bluesin SM-liigakauden jälkeen Vainio siirtyi vahvistamaan seuran A-nuoria, joissa hän voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa.

Kaudeksi 2016–2017 Vainio siirtyi kaksivuotisella sopimuksella KooKoohon. Hän pelasi alkukaudella kuusi ottelua, kunnes Vainio joutui viikoiksi sivuun loukkaantumisen vuoksi. Marraskuussa 2016 KooKoo lainasi hänet toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella Mestis-joukkue Heinolan Peliittoihin, jossa Vainio pelasi kaksi ottelua. Hän pelasi tämän jälkeen yhden ottelun KooKoossa, mutta Vainio loukkaantui uudelleen ja hänen kautensa todettiin joulukuussa päättyneeksi.

Vainion edellisen kauden loukkaantuminen jatkui aina alkukauteen 2017–2018 asti, kunnes kuntouduttuaan hän siirtyi lokakuussa 2017 toistaiseksi voimassa olevalla lainasopimuksella Mestis-joukkue Kiekko-Vantaaseen. Vainio pelasi siellä neljä ottelua, kunnes hän loukkaantui uudelleen ja palasi joukkueen vahvuuteen jälleen tammikuussa 2018. Hän pelasi Kiekko-Vantaassa kaikkiaan 11 ottelua, mutta Vainio oli loppukaudella taas sivussa loukkaantumisen vuoksi. Hän ei pelannut otteluakaan KooKoossa.

Kaudeksi 2018–2019 Vainio siirtyi 1+1-vuotisella sopimuksella Saimaan Palloon. Joukkuetta valmentaa hänelle Bluesin junioreista tuttu Tero Lehterä. Loukkaantuminen kuitenkin pilasi Vainion kauden jälleen ja hän sai tililleen vain kahdeksan runkosarjaottelua. Huhtikuussa 2019 Vainio teki SaiPan kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.

Vainio pelasi ehjän kauden 2019–2020, jolloin hän nousi SaiPan kärkipuolustajaksi asti. 15. marraskuuta 2019 vieraissa Helsingin IFK:ta vastaan Vainio teki liigauransa avausmaalin uransa 63. runkosarjaottelussa, kun SaiPa tasoitti ottelun ilman maalivahtia 6–6:een ajassa 57.58. Hän keräsi ottelussa myös kaksi syöttöpistettä. HIFK kuitenkin voitti ottelun voittomaalikilpailun päätteeksi lukemin 7–6. Raimo Hirvonen valitsi Vainion ottelun Alumnien tähtien kolmostähdeksi. Joulukuussa 2019 hän teki SaiPan kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen. Vainio oli lopulta joukkueen kolmanneksi paras pistemies ja tehokkain puolustaja tehoilla 8+18=26. Tammikuussa 2021 SaiPa lainasi Vainion loppukauden 2020–2021 kattavalla sopimuksella Pelicansiin. Hänen kautensa jäi jälleen hieman rikkonaiseksi. Helmikuussa 2021 Vainio joutui pariksi viikoksi sivuun, kun Lukon Kristián Pospíšil osui häntä olkapäällä päähän.

Kaudeksi 2021–2022 Vainio siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Ruotsin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle HockeyAllsvenskan-joukkue IF Björklöveniin.

Maajoukkueura

Vainio pelasi alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2015, jolloin hän voitti hopeaa. Vainio pelasi myös alle 18-vuotiaiden Ivan Hlinkan muistoturnauksessa vuonna 2014. Yhteensä hän on pelannut yhdeksän nuorten ja 38 poikien maaottelua.

Pelityyli Jatkoaika.com -sivuston toimittaja Matti Kosken mukaan Vainio erottautui kaudella 2019–2020 SaiPassa sulavalla luistelullaan, kiekollisella rohkeudellaan sekä napakalla lyöntilaukauksellaan. Vuonna 2015 nimettömänä pysyneiden NHL:n kykyjenetsijöiden kerrottiin pitävän varsinkin hänen erikoisesta luistelustaan, jota he kuvailivat "kuin tanssiksi" sekä vaivottoman ja pehmeän näköiseksi, mutta myös huvittavaksi. Vainio on itse maininnut yhdeksi hänen suurimmista vahvuuksistaan laukauksen. Ilta-Sanomien toimittaja Sami Hoffrén luonnehti Vainiosta helmikuussa 2015:

Vainiota pidettiin kykyjenetsijöiden keskuudessa kuitenkin raakileena, jonka taso ailahteli. Erään nimettömänä pysyneen kykyjenetsijän vuonna 2015 antaman lausunnon mukaan hänen asenteensa ja kokonaisvaltaisen pelaamisensa on kehityttävä tulevina vuosina, mikäli Vainio aikoo päästä NHL:ään asti. Joulukuussa 2019 hän kertoi itse Ilta-Sanomille antamassaan haastattelussa, että ei osannut käsitellä nuorempana pettymyksiä hyvin. Vainion agentti Sami Mettovaaran mukaan hän on ajoittain ollut turhankin ankara itselleen.

Vainio on maininnut esikuvikseen Erik Karlssonin ja Roman Josin.

Muuta Vainion isoveli Valtteri on pelannut jääkiekkoa alemmissa sarjoissa sekä Uudessa-Seelannissa. Heidän pikkuveljensä Iiro pelaa hyökkääjänä Kiekko-Espoon U18-junioreissa. Veljesten isä Vesa Vainio pelasi pesäpalloa SM-tasolla Alajärven Ankkureissa. Veeti Vainio harrastaa kesäisin golfia ja hän harrasti lapsena pitkään myös jalkapalloa.

Tilastot 2013–2014 Blues A-SM 35 9 14 23 46 11 5 5 10 2 2014–2015 Blues A-SM 42 13 31 44 42 5 2 5 7 4 U18 7 0 1 1 10 Blues SM-liiga 2 0 1 1 0 1 0 0 0 0 2015–2016 Blues A-SM 1 0 0 0 0 2 2 0 2 2 Blues SM-liiga 30 0 4 4 47 – – – – – KeuPa HT Mestis 6 1 4 5 18 – – – – – 2016–2017 KooKoo SM-liiga 7 0 1 1 4 – – – – – Peliitat Mestis 2 1 1 2 2 – – – – – 2017–2018 Kiekko-Vantaa Mestis 11 2 2 4 29 – – – – – 2018–2019 SaiPa SM-liiga 8 0 0 0 4 – – – – – 2019–2020 SaiPa SM-liiga 47 8 18 26 70 – – – – – 2020–2021 SaiPa SM-liiga 17 1 3 4 16 – – – – – Pelicans SM-liiga 14 2 3 5 10 5 1 0 1 4 2021–2022 IF Björklöven Allsvenskan 13 1 4 5 31 – – – – – 2022–2023 IF Björklöven Allsvenskan 30 0 4 4 41 – – – – – 2023–2024 Södertälje SK Allsvenskan 11 0 0 0 4 – – – – – 6 kautta yhteensä SM-liiga 125 11 30 41 151 6 1 0 1 4 3 kautta yhteensä Allsvenskan 54 1 8 9 76 – – – – –

Lähteet

Viitteet

Luokka:Suomalaiset jääkiekkoilijat Luokka:Columbus Blue Jacketsin varaamat pelaajat Luokka:Vuonna 1997 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt