Kangasmäntykukka eli mäntykukka (Hypopitys monotropa) on matalakasvuinen, lehtivihreätön loiskasvi. Mäntykukka saa ravintonsa tattien sienirihmaston välityksellä lähinnä metsämännyltä. Sienijuuren avulla kasvi saa männyltä hiilihydraatteja ja sienirihmoilta vettä ja kivennäisiä. Sitä voi siis pitää männyn välillisenä loisena.Piirainen 2008, s. 171.Oulun kasvit 2005, s. 174. Itse asiassa kasvi vaikuttaa elävän symbioosin sijasta loissuhteessa myös sienijuuren sieniosapuolen kanssa, koska tämä ei saa kasvilta yhteyttämistuotteita. Toisinaan mäntykukka voi loisia myös kuusella. Surkastunut mäntykukka on aiemmin sijoitettu mäntykukkakasvien (Monotropaceae) heimoon, mutta nykyisin kanervakasveihin. Sen lähimpiä lehtivihreällisiä sukulaisia lienevät mansikkapuut ja sianpuolukat.
Ulkonäkö ja koko
Monivuotinen mäntykukka kasvaa 15–25 cm korkeaksi. Kasvin paksussa varressa on lehtien sijasta suomuja. Kukintona on terttu, jossa on useita nuokkuvia kukkia. Kukan verhiö ja teriö ovat neli- tai viisilehtisiä, kellomaisia ja erilehtisiä.Retkeilykasvio 1998, s. 214.Ålands flora 2010, s. 197. Kukat ovat hennosti vaniljantuoksuisia. Hedelmä eli kota on pysty ja sijaitsee pidenneessä, pystyssä kukintorangassa. Kuivuneena varsi kotineen säilyy usein talven yli.
Euroopassa ja myös Suomessa tavataan kahta mäntykukan alalajia: kangasmäntykukkaa (M. hypopitys subsp. hypopitys) ja kaljumäntykukkaa (M. hypopitys subsp. hypophegea). Molemmat alalajit ovat väriltään kellanvalkoisia, mutta joskus harvoin kangasmäntykukasta voi esiintyä punaista muotoa (M. hypopitys subsp. hypopitys f. purpurascens). Kangasmäntykukan kukinto on harvakarvainen, sen kukat ovat 15 mm pitkiä, teriö kapean kellomainen ja hedelmä pitkänomainen. Kaljumäntykukan kukinto puolestaan on tavallisesti kalju. Kukat ovat 10–15 mm pitkiä, teriö leveän kellomainen ja hedelmä pallomainen.
Suomessa mäntykukka kukkii heinä-elokuussa, mutta ei aina vuosittain. Kuivina kesinä monihaarainen ja mehevä juurakko ei kasvata maanpäällistä versoa, mutta sateisina kesinä se saattaa tehdä jopa kymmenien kukintoversojen ryhmiä.
Levinneisyys Mäntykukkaa tavataan Euroopassa Pohjois-Espanjasta Venäjälle. Etelässä levinneisyysalue rajoittuu Ranskan ja Italian eteläosiin, Pohjois-Kreikkaan ja Kaukasuksen alueelle. Pohjoisimpana lajia tavataan Irlannissa, Englannissa sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen keskiosissa. Lajin levinneisyysalue jatkuu Venäjällä Aasian puolelle aina Keski-Aasiaan ja paikoin Keski-Siperiaan saakka. Mäntykukan kahta muuta alalajia (subsp. japonica ja subsp. lanuginosa) tavataan lisäksi monin paikoin muualla Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.
Suomessa lajia tavataan Oulun ja Kainuun korkeudelle saakka. Alalajeista kangasmäntykukka on yleisempi ja sitä tavataan koko levinneisyysalueella. Kaljumäntykukan levinneisyysalue on rajoittunut kalkkipitoisiin lehtoihin Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomen rannikkoalueella. Kaljumäntykukka on luokiteltu Suomessa uhanalaiseksi, vaarantuneeksi lajiksi.
Elinympäristö Kangasmäntykukka kasvaa tuoreissa ja kuivissa kangasmetsissä, harjuilla, metsäkallioiden painanteissa ja joskus myös lehdoissa. Kaljumäntykukka on kalkinsuosija ja sitä tavataan lehdoissa.
Käyttö Ruotsissa on kuivattua mäntykukkaa syötetty karjalle kuivan yskän hoitamiseksi.
Lähteet
Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle. Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Yliopistopaino, Helsinki 2005. Piirainen, Mikko: Loiskasvit – Kasvikunnan vapaamatkustajat. Teoksessa Luonnossa. Kasvit II. Toim. Piirainen, Mikko. WSOY, Porvoo 2008, s. 170–173. Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Ekenäs Tryckeri, Ekenäs 2010.
Viitteet
Aiheesta muualla Kasviatlas 2021: Kangasmäntykukan levinneisyys Suomessa. Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Mäntykukka (Hypopitys monotropa) LuontoPortti: Mäntykukka (Hypopitys monotropa) Pohjolan kasvien pauloissa: Hypopitys monotropa - kangasmäntykukka Valokki – nettikasvio: Mäntykukka (Monotropa hypopitys) ITIS: Monotropa hypopithys United States Department of Agriculture (USDA): Monotropa hypopitys Flora of China: Monotropa hypopitys
Luokka:Mäntykukat