Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) on Euroopan pienin pöllö.
Koko ja ulkonäkö
Varpuspöllö on 15–19 senttimetriä pitkä, sen siipiväli on 32–39 cm ja paino 47–70 grammaa. Linnun selkäpuoli on ruskea ja valkopilkkuinen. Vatsapuolelta se on vaaleampi ja ruskeaviiruinen. Linnun pää on melko pieni ja pyrstö lyhyt. Nokka on keltainen.
Varpuspöllön ”pyyppäävä” soidinvihellys kuulostaa ihmisen vihellykseltä, ja on helppo erottaa muiden pöllöjen äänistä. Silloin tällöin voi kuulla myös nopean, nousevan vihellyssarjan, erityisesti syksyllä. Ruuankerjuuääni on hyvin korkea vinkuminen.
Vanhin suomalainen rengastettu varpuspöllö on ollut 5 vuotta, 11 kuukautta ja 21 päivää vanha. Euroopan vanhin varpuspöllö on ollut kuusivuotias saksalainen yksilö.
Levinneisyys pienoiskuva|vasen|Varpuspöllö kuusessa Pälkäneellä. Varpuspöllö pesii Keski- ja Pohjois-Euroopasta idässä aina Tyynellemerelle ulottuvalla alueella. Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu 82 900 – 157 000 paria, joista 35 prosenttia Venäjän Euroopan puoleisilla alueilla ja 16 prosenttia Ruotsissa. Maailman kanta on noin kolminkertainen Euroopan kantaan verrattuna. Lajin kanta on vakaa ja se luokitellaan elinvoimaiseksi.
Suomessa varpuspöllöä tavataan Etelä-Lapin korkeudelle saakka. Vuosina 2019–2024 Suomen pesimäkannaksi arvioitiin keskimäärin 3 300 paria.
Varpuspöllön Suomen pesimäkannat pareina kolmena eri Euroopan unionin raportointikautena 2008–2024 Raportointikausi Minimi Keskimäärin Maksimi 2008–2012 3 000 9 100 2013–2018 2 686 3 512 4 214 2019–2024 2 200 3 300 3 700
Varpuspöllö luokiteltiin vielä vuonna 2010 elinvoimaiseksi, mutta vuonna 2015 se luokiteltiin silmälläpidettäväksi ja vuonna 2019 vaarantuneeksi.
Ympäristöministeriön asetuksella rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista (243/2025) Suomen rauhoitetuille eläimille on määritelty arvo. Varpuspöllön arvo on 1 220 euroa.
Elinympäristö Tyypillisimmät elinpiirit ovat havu- ja sekametsiä, joissa on vanhoja tikankoloja. Varpuspöllö pesii tikankoloon tai linnunpönttöön.
Lisääntyminen pienoiskuva|Varpuspöllön muna. Varpuspöllön muninta ajoittuu huhtikuuhun tai toukokuuhun, joskus kuitenkin jo maaliskuun loppuun. Valkoisia munia on 3–8. Naaras hautoo kuukauden ja koiras ruokkii sitä haudonnan aikana. Poikaset saavuttavat lentokyvyn kuukauden ikäisinä.
Ravinto Varpuspöllön ravintoa ovat muun muassa jyrsijät, pienet linnut ja sammakot. Myyräkantojen ollessa vahvoja varpuspöllöt syövät pääasiassa niitä. Tavallisimmat lintusaaliit ovat tiaisia, hippiäisiä, urpiaisia, peippoja, vihervarpusia. Suurimmat lintusaalit ovat pikkurastaiden ja käpytikan kokoluokkaa. Syksyllä ja talvella varpuspöllö varastoi saaliita koloihin ja linnunpönttöihin.
Katso myös Luettelo Suomessa pesivistä pöllölinnuista
Lähteet
Aiheesta muualla
Korkeasaari: Varpuspöllö
Luokka:Varpuspöllöt Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit