Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä on suo Savukoskella Lapin maakunnassa. Se sijaitsee Ylikemissä, Värriöjoen ja Kemijoen välisellä kannaksella.
Äteritsiputeritsipuolilautatsijängän nimessä on 35 kirjainta, joten se on pisin suomenkielinen paikannimi. Suomen seuraavaksi pisin suomenkielinen paikannimi on Vanhainpiikainmarkkinaplassi Ikaalisissa. Useat pisimmistä paikannimistä ovat Pohjois-Suomessa mutta joitakin myös eteläisemmässä Suomessa.
Nimen merkitys ei ole ilmeinen, mutta se on aito paikannimi, jonka kartantekijöille vahvisti Värriöjoen varrella asunut Albert Ikäheimo. Erään arvion mukaan nimi viittaisi puolisen eli lounaan syömiseen, mutta todennäköisemmin se ei varsinaisesti tarkoittaisi mitään vaan olisi merkityksetön hokema tai huumorimielessä tehty kehitelmä. Pirjo Vuotovesi arvioi pro gradu -työssään, että nimen olisivat antaneet rajavartijat sillä perusteella, että kaikilla paikoilla on oltava erisnimi. Kuitenkin Vuotovesi listaa nimen alkuosan myös yhdeksi mahdollisista "lappalaisperäisistä" nimielementeistä.Valtonen 2023, s. 400-401.
Saamelaiskielten tutkija Taarna Valtonen pitääkin perustellumpana nimen saamelaista alkuperää koska se täyttää kaikki substraattinimen tuntomerkit ja päättelee sen siksi perustuvan alueella aiemmin puhutun keminsaamen kielen paikalliseen varianttiin.Valtonen 2023, s. 401-403. Tätä tukevat myös alueella esiintyvät muut alkuperältään saamelaiset paikannimet.Valtonen 2023, s. 403-406. Muihin samoja elementtejä sisältäviin paikannimiin vertailemalla Valtonen esittää nimelle saamelaiskieliin perustuvan rekonstruktion: jänkä Pohjois-Suomen murteissa vakiintuneena maastosanana tunnetusti tarkoittaa suota, lauttanen (myös esim. nimessä Kakslauttanen) tarkoittaa yhden tolpan varaan rakennettua säilytyslavaa, ripustustelinettä tai pientä aittaa.Valtonen 2023, s. 408-409. Nimen alkuosan kolmelle elementille: Äteri=tsi|puteri=tsi|puoli Valtonen esittää tulkinnaksi saamelaisen patronyyminimen: /*adderidži pjedaridži puoꞷeli/ eli Adderin pojan Pjedarin poika Puavali. Näin nimen merkitykseksi saadaan: ’Adderisen Pjotorisen Puavalin Lauttasjänkä’ Valtonen 2023, s. 410-415.
Äteritsiputeritsipuolilautatsi-baari pienoiskuva|Entinen äteritsiputeritsipuolilautatsi-baari kesällä 2006. Naapurikunnassa Sallassa toimi Äteritsiputeritsipuolilautatsi-baari, jolla oli pisin suomenkielinen yrityksen nimi. Yrittäjä päätti nimetä baarin jängän mukaan sen jälkeen, kun useita tavallisempia nimiehdotuksia oli patentti- ja rekisterihallituksessa hylätty jo käytössä olevina. Puhelimeen yrityksessä vastattiin: Äteritsi-baari. Vuonna 1980 avattu kahvila-ravintola lopetti toimintansa huhtikuussa 2006.
Lähteet Valtonen, Taarna: "Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä". Suomen pisimmän paikannimen etymologiaehdotus. Teoksessa: Viitteet
Luokka:Savukosken luonto Luokka:Ravintolat Suomessa Luokka:Suomenkieliset paikannimet Luokka:Suomen suot