thumb|Vuosina 2021–2023 lyseo toimii entisessä Oulun ammattikorkeakoulun kiinteistössä, yhdessä Merikosken lukion kanssa. Oulun Lyseon lukio on yksi kymmenestä Oulun kaupungin ylläpitämästä päivälukiosta.
Oulun Lyseon lukiossa on kansallisen lukio-ohjelman ohella toiminut vuodesta 1992 alkaen myös kansainvälinen linja, jossa noudatetaan International Baccalaureate -järjestön lukio-ohjelmaa (IB Diploma Programme). Lyseon IB-linjalla on kansainvälisiä urheilijanuoria palveleva sivutoimipiste Sotkamossa (Sotkamon urheilulukion tiloissa).
Vuodesta 2018 alkaen Oulun Lyseon lukion yhteydessä toimii myös Tyrnävällä sijaitseva August Sahlsten -lukio, jossa opiskelijat suorittavat opintonsa muun muassa etäopetuksen avulla sekä suorittamalla itsenäisiä tehtäviä.
Vuodesta 2026 alkaen Oulun Lyseon lukiossa on IB-linjan lisäksi myös englanninkielinen kansallinen linja, jossa opiskellaan kansallisen opetussuunnitelman mukaisesti englanniksi. Oulun Lyseon lukio on yksi kuudesta lukiosta, jossa kansalliset englanninkieliset opinnot ovat mahdollisia vuonna 2026
Vuonna 2018 Oulun Lyseon lukion kansallisella linjalla oli 175 aloituspaikkaa ja sisään pääsi peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvolla 8,67. Lisäksi IB-linjalle hyväksyttiin peruskoulutodistusten ja valintakokeiden perusteella 50 uutta opiskelijaa. August Sahlstenin lukioon puolestaan valittiin 30 opiskelijaa vähimmäiskeskiarvolla 7,67.
Historia Oulun lyseon nimellä tunnettu 8-vuotinen oppikoulu aloitti toimintansa yksityiskouluna syksyllä 1874, sen perustajia ja ensimmäinen rehtori oli Wilhelm Lindstedt. Se oli Pohjois-Suomen ensimmäinen suomenkielinen yliopistoon johtava koulu. Ruotsinkielisiä oppikouluja oli Oulussa ollut jo 1600-luvulta lähtien. Koulun nimi oli tuolloin Oulun suomalainen yksityislyseo, mutta siitä käytettiin myös nimityksiä Oulun suomalainen lyseo, Oulun suomalainen klassillinen lyseo ja Oulun ensimmäinen suomalainen lyseo. Alkuajat olivat taloudellisesti raskaita, kunnes 1880-luvulla koulu pääsi valtionavun piiriin ja yksityislyseo muuttui 1883–1890 asteittain valtionlyseoksi. Vuodesta 1924 koulun nimenä oli Oulun lyseo. Vuosina 1971–1974 käytössä oli nimi Pokkitörmän yhteislyseo, kunnes 1974 peruskoulu-uudistuksen yhteydessä koulu siirtyi valtiolta Oulun kaupungin omistukseen ja samalla siitä tuli lukiokoulu, Oulun Lyseon lukio. Viisi alinta luokkaa (ns. keskikoululuokat) siirrettiin peruskouluun.
Rakennus Nykyisen, uusklassista tyyliä edustavan rakennuksen suunnitteli Carl Ludvig Engel alun perin Oulun triviaalikoulun, ja sen seuraajan Oulun ruotsalaisen klassisen lukion käyttöön, ja se valmistui vuonna 1831. Koulua laajennettiin vuonna 1875 arkkitehtien Axel Hampus Dalströmin ja Florentin Granholmin suunnitelmien mukaan. Suomalainen klassinen lyseo muutti rakennukseen Svendelinin talosta, vaihtaen paikkaa Oulun ruotsalaisen lyseon kanssa. Juhlasalin käsittävän laajennuksen suunnitteli arkkitehti W. A. Tötterström (1899). Voimistelusalirakennuksen Kajaaninkadun puolella suunnitteli arkkitehti Theodor Granstedt vuonna 1907, ja sitä laajennettiin vuonna 1919. Linnankadun varren lisärakennus on vuodelta 1934 ja sen on suunnitellut arkkitehti Yrjö Sadeniemi. Rakennuksen peruskorjaus valmistui vuonna 2023.
Rehtorit Wilhelm Lindstedt 1874–1875 Anton Oskar Forsman 1875–1885 V.G. Aulin 1885–1890 Mauno Rosendal 1890–1902 Sakari Westerlund 1902–1924 Antti Jauho 1924–1936 A.A. Parvela 1936–1952 Oskari Inkala 1952–1971 Matti Rossi 1971–1976 Martti Ursin 1976–1983 Pekka Sallinen 1986–2005 Teuvo Laurinolli 2005–2010 Mika Aalto 2010–
Tunnettuja oppilaita thumb|Koulun seinään on kiinnitetty muistolaatat kolmelle Suomen presidentille, jotka ovat olleet lyseon oppilaana.
Yrjö Ahmavaara, professori Martti Ahtisaari, presidentti Peter von Bagh, elokuvahistorioitsija Jalmar Castrén, ministeri (itsenäisyyssenaatti), professori Olavi K. Fält, professori Juho Heikkinen, itsenäisyysaktivisti Martti Heikura, arkkitehti Aaro Hellaakoski, runoilija Jorma Hentilä, poliitikko Seppo Hentilä, historioitsija Helge Herala, näyttelijä Saki Hevonpää, ammattipainija ja Broadway-näyttelijä Laura Huttunen, professori Matti Hälli, kirjailija Jaakko Hämeen-Anttila, professori Pentti Irjala, näyttelijä Santeri Ivalo, kirjailija Antti Jauho, rehtori ja kunnallispoliitikko Pekka Jauho, akateemikko Kaarlo I. Junnelius, kaupunginjohtaja
Lauri Jämsä, yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos Arvi Järventaus, kirjailija Kari Kairamo, vuorineuvos Jukka Kajava, teatterikriitikko ja televisioarvostelija Kyösti Kallio, presidentti Ilmari Kianto, kirjailija Väinö Kirstinä, kirjailija Markku Koli, puolustusvoimain operaatiopäällikkö Paavo Koli, Mannerheim-ristin ritari, rehtori Arvi Korhonen, professori V. A. Koskenniemi, runoilija, akateemikko Ali Koskimaa, kenraaliluutnantti Seppo Koskinen, työoikeuden professori Johannes Kunila, vankila- ja merimiespastori Onni Laitinen, lääkäri, heimoaktivisti Ernest Lawson, näyttelijä Eino Leino, runoilija Niilo Liakka, kansansivistysmies Leevi Madetoja, säveltäjä Seppo Määttä, virkamies Aaro Pakaslahti, diplomaatti Teuvo Pakkala, kirjailija W. G. Palmqvist, arkkitehti Erkki Raappana, kenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari
Juho Raappana, toimittaja ja asianajaja Einar Reuter, kirjailija, taidemaalari, taidekriitikko Esko Riekki, Etsivän keskuspoliisin päällikkö Paavo Rintala, kirjailija Antti Arvid Räsänen, metsäneuvos Gabriel Savukoski. Sau-Herra - poroisäntä, I maailmansodan sotavankikarkurien auttaja Esko Seppänen, poliitikko Ensio Siilasvuo, kenraali Elias Simojoki, pappi, kansanedustaja Juhani Siljo, runoilija K. J. Ståhlberg, presidentti Juho Sunila, poliitikko Ahti Taponen, runoilija Juho Vennola, poliitikko, professori Paavo Virkkunen, poliitikko Pertti Voutilainen, insinöörineuvos Antero Väyrynen, poliitikko Vilho Väyrynen, poliitikko Yrjö Wichmann, kielitieteilijä Kyösti Wilkuna, kirjailija
Lähteet
Aiheesta muualla
Oulun Lyseon lukion kotisivu Rurik Calamniuksen runo lyseolle Oulun Arkki -sivuilla
Lyseon lukio Lyseon lukio Luokka:Carl Ludvig Engelin suunnittelemat rakennukset Luokka:Suomen 1800-luvulla rakennetut rakennukset ja rakennelmat