Kaj Brynolf Lindgren (4. joulukuuta 1922 Varkaus – 17. marraskuuta 2007 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja Helsingin yliopiston germaanisen filologian pitkäaikainen professori.
Lindgren kirjoitti ylioppilaaksi 1941, valmistui filosofian kandidaatiksi 1948 ja väitteli tohtoriksi 1953 Helsingin yliopistossa. Hän toimi Erva-Latvalan mainostoimittajana 1952–1954, Helsingin kauppakorkeakoulun saksan kielen lehtorina 1954–1962 sekä Helsingin yliopiston germaanisen filologian dosenttina 1957–1962, apulaisprofessorina 1962–1964 ja professorina 1964–1989.
Lindgrenin tytär on toimittaja-kirjailija Minna Lindgren.
Julkaisuja Die Apokope des mittelhoch-deutschen -e in seinen verschiedenen Funktionen (väitöskirja 1953) Über den oberdeutschen Präteritumschwund (1957) Die Ausbreitung der neuhochdeutschen Diphthongierung bis 1500 (1961)
Lähteet
Kirjallisuutta Luukkainen, Matti: ”In memoriam Kaj B. Lindgren”, Neuphilologische Mitteilungen 1/2008, 109. vsk., s. 6–8.
Aiheesta muualla Lindgren Glottopedia-tietokannassa (saksaksi)
Luokka:Suomalaiset kielitieteilijät Luokka:Helsingin yliopiston professorit Luokka:Vuonna 1922 syntyneet Luokka:Vuonna 2007 kuolleet Luokka:Suomalaiset professorit