Piirilääkäri oli aiemmin valtion palveluksessa oleva virkalääkäri. Suomen ensimmäinen piirilääkäri palkattiin Pohjanmaalle vuonna 1749. 1800-luvun alussa piirilääkäreitä oli 12 ja sata vuotta myöhemmin 53.Piirilääkärijärjestelmä lakkautettiin vuonna 1939. Kaupunginlääkärien palkkaaminen 1840-luvulta alkaen paransi lääkäritilannetta.Hämeenlinnan sairaanhoidon vaiheita 1700- ja 1800-luvuilla. Web Archive (Hämeenlinnan Lydia). Viitattu 28.7.2015. Esimerkiksi Turkuun tuli piirilääkäri vuonna 1754, sairaala 1759 ja porvarien kustantama kaupunginlääkäri 1755. Kaupunginlääkäri muuttui vuonna 1827 kaupungin palkkaamaksi.Terveyden- ja sairaanhoito. Web Archive (Turun kaupunki). Arkistokokoelma. Julkaistu 27.4.2010. Viitattu 28.7.2015.
Piirilääkärin tehtävät Piirilääkärin päätehtävä oli huolehtia oman piirinsä alueella asuvan väestön terveyden- ja sairaanhoidosta. Lisäksi piirilääkärin tehtäviin kuului kotieläinten lääkintähuolto. Piirilääkärit olivat saaneet monipuolisen lääketieteellisen koulutuksen. Piirilääkärien tehtävänä oli myös kunnallisten toimijoiden ja papiston välisten kiistojen välittäminen ja erityisesti tiedonvälitys valtion suuntaan. Merkitys korostui eritisesti kriiisi- ja poikkeusoloissa. Oli erityisesti pidettävä huoli kulkutaudeista, jotka uhkasivat valtiollista puolustuskykyä. He toimivat myös kutsuntalääkäreinä ja suojeluskuntien esikuntalääkäreinä.
Tunnettuja piirilääkäreitä Lars Isak Ahlstubbe, Tampere Wilhelm Fagerlund, Ahvenanmaa Ferdinand Flodin, Heinola Barthold Rudolf Hast, Vaasa Elias Lönnrot, Kajaani Samuel Roos, Joensuu Wolmar Schildt, Jyväskylä Zacharias Topelius vanhempi, Uusikaarlepyy Einar Wallquist, Arjeplog, Ruotsi Wilhelm Westerlund, Tyrvää, Loviisa, Tampere
Katso myös Kunnanlääkäri
Lähteet
Aiheesta muualla Kansallisarkiston Arkistojen Portti
Luokka:Suomen sosiaali- ja terveyshuollon historia Luokka:Terveydenhoito Suomessa