Biohakkerointi on terveyden ja suorituskyvyn edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisemistä, jossa käytetään itsensä mittaamista ja erilaisia teknologisia välineitä.
Biohakkerointiin kuuluu ruokavalion optimointia, lisäravinteiden käyttöä ja joskus esimerkiksi pätkäpaastoa. Stressiä biohakkeroinnissa pyritään tietoisesti vähentämään esimerkiksi meditoimalla ja liikkumalla luonnossa. Biohakkeroinnissa voidaan kiinnittää huomiota myös työpaikan ilmanlaatuun, valaistukseen ja ergonomiaan.
Biohakkeri kerää ruokailustaan, unestaan ja liikkumisestaan dataa ja toistaa mittauksia saadakseen tietoa toimenpiteidensä ja niiden hienosäädön vaikutuksista. Biohakkerit tutkituttavat esimerkiksi D-vitamiinitasoaan, B12-vitamiinitasoaan, matala-asteisen tulehduksen tasojaan ja geeniperimäänsä. Laboratoriotestejä biohakkerit teettävät usein yksityisesti ilman lääkärin lähetettä. Biohakkerit myös tarkkailevat itse omaa unenlaatuaan ja mittaavat kehoaan sensoreilla, askelmittareilla, aktiivisuusrannekkeilla, geenitesteillä ja verinäytteillä. Biohakkerit käyttävät älypuhelinsovelluksia, jotka mittaavat aktiivisuutta, sykettä ja hengitystiheyttä. Kerätyn datan pohjalta biohakkeri voi esimerkiksi yrittää palautua huonoista yöunista nukkumalla hyvin ajoitetut päiväunet tai syömällä lisäravinteita.
Biohakkerointi on suosittua etenkin 20–30-vuotiaiden miesten ja 35–45-vuotiaiden naisten keskuudessa.
Biohakkerointia on arvosteltu kaupallisuudesta, tarpeettomista testeistä sekä siitä, että siinä käytetyn teknologian vaikutuksista ei useinkaan ole tieteellistä näyttöä.
Lähteet
Kirjallisuutta
Luokka:Biologia Luokka:Transhumanismi