Meijerikoulu oli aiemmin Suomessa oppilaitos, joka koulutti voinvalmistajia meijereihin.Maatalousoppilaitokset, Arkistojen portti, Arkistolaitos. Viitattu 15.7.2014. Vuonna 1898 Suomessa toimi 27 meijerikoulua, jotka olivat nykyisiin ammattioppilaitoksiin verrattuna hyvin pieniä. Opiskelijoita oli tyypillisesti kymmenkunta kerrallaan ja opettajia yksi tai kaksi.Suomen tilastollinen vuosikirja 1898, sivu 156. 1950-luvun lopulla meijerikouluja oli toiminnassa enää kolme: Kokemäen ja Kuopion tietopuoliset meijerikoulut sekä Vaasan ruotsinkielinen meijerikoulu. Lisäksi toimi Jokioisissa valtion maitotalousopisto.
Toiminta Tietopuolisista meijerikouluista vuonna 1927 annetun asetuksenAsetus tietopuolisista meijerikouluista (30.12.1927). mukaan tietopuolisen meijerikoulun tarkoituksena oli antaa voinvalmistajiksi aikoville henkilöille käytännöllistä harjaantumista ja tietopuolista opetusta maitotaloudessa. Tietopuoliset meijerikoulut olivat maataloushallituksen valvonnan alaisia.
Opetus Tietopuolisen meijerikoulun oppijakso jakautui harjoittelujaksoon ja tietopuoliseen oppijaksoon. Sen lisäksi järjestettiin erikoiskursseja, joilla annettiin täydentävää tietopuolista ammattiopetusta.
Harjoittelujakso Harjoittelujaksolla opastettiin nais- ja miespuolisia henkilöitä meijeritalouteen kuuluviin töihin maataloushallituksen tarkoitukseen hyväksymissä meijereissä. Meijeriharjoittelu kesti vähintään kaksi vuotta, joista ensimmäinen vuosi oli koeaikaa.
Päästäkseen harjoittelijaksi hakijan tuli olla vähintään 18 vuotta täyttänyt ja esittää todistukset siitä, että hän on hyvämaineinen, että hänellä on terve ruumiinrakenne ja terveet aistimet, ettei häntä vaivannut tarttuva tauti, että hän oli suorittanut ylemmän kansakoulun oppikurssin tai että hänellä oli sitä vastaavat tiedot ja että hänellä oli holhoojan suostumus, jos hän oli vajaavaltainen.
Harjoittelija sai harjoittelumeijeriltä meijeriliiton johtokunnan määräämän palkkion ja tarkoituksenmukaisen vapaan asunnon lämpöineen ja valoineen sekä lyhyemmissä sairaustapauksissa lääkärinhoidon ja lääkkeet.
Tietopuolinen oppijakso Tietopuolisella oppijaksolla annettiin voinvalmistajiksi aikoville nais- ja miespuolisille henkilöille ohjausta ja tietopuolista opetusta maitotaloudessa niiden tietojen täydentämiseksi, joita harjoittelijat aikaisemman harjoittelun kautta olivat saavuttaneet. Tietopuolinen oppijakso alkoi syyskuun alussa ja kesti noin yhdeksän kuukautta.
Tietopuolisen oppijakson oppiaineina olivat: meijerioppi, maitotalousbakteriologia, yleinen koneoppi ja meijerikoneoppi, meijerikirjanpito, kotieläinhoito-oppi, yhteiskunta- ja osuustoimintaoppi ja kansantalous, kotieläinten terveys- ja sairashoito-oppi, yleinen terveysoppi, kemia ja fysiikka, laskento, piirustus sekä äidinkieli ja asioimiskirjoitus.
Päästäkseen tietopuoliselle oppijaksolle hakijan tuli näyttää harjoittelupaikasta saamallaan todistuksella suorittaneensa meijeriharjoittelun.
Erikoiskurssit Erikoiskurssien tarkoituksena oli antaa voinvalmistajille tilaisuus täydentää ammattitietojaan. Erikoiskurssien opetusohjelman vahvisti maataloushallitus koulun johtokunnan ehdotuksesta.
Meijerikouluja
Haga, Saltvik (ruotsinkielinen) Hakoisten kartano, Janakkala 1869– Hovila, Sysmä Hämeenlinnan meijerioppilaitos, alun perin Kuopion tietopuolinen meijerikoulu 1908, muutti Saloon 1951 ja Hämeenlinnaan 1953. Nyt osa Hämeen ammattikorkeakoulua ja Hämeen ammatti-instituuttiaArkistonmuodostaja: Hämeenlinnan meijerioppilaitos , Arkistolaitos. Viitattu 14.7.2014. Inkere (Katrinebergin kartano), Pertteli 1875–1882 Järvikylä, JoroinenJoroinen, Pieni tietosanakirja 1925-1928,Joroinen , Mikkelin kirjasto. Viitattu 13.7.2014.Antti Aho: Härkää sarvista , Warkauden lehti 10.7.2011. Viitattu 13.7.2014. Klaresund, Närpiö (ruotsinkielinen) Koivikko, Kitee Kokemäenkartano, Kokemäki 1875–1890 Kokemäen tietopuolinen meijerikoulu 1909–1968Kokemäen koulut , Kokemäki.fi. Viitattu 14.7.2014. Korhola, Rautalampi Kuopion tietopuolinen meijerikoulu 1908–1951, ks. yllä Hämeenlinnan meijerioppilaitos Kurkijoen meijeri, Kurkijoen maamiesopisto Kärsämäen meijeri, Kärsämäki Liikkala, Sippola Limingan meijeri, Liminka 1875–Karjanhoito ja meijeritoimi, ProAgria Oulu. Viitattu 14.7.2014. Mustiala 1881–1896 Myrans, Siuntio (ruotsinkielinen) Niemelä, Jyväskylän maalaiskunta Orismala, Isokyrö Otava, ainakin 1800-luvun loppupuolella Peltosalmi, Iisalmi 1875–Arkistonmuodostaja: Peltosalmen kotitalouskoulu , Arkistolaitos. Viitattu 14.7.2014. Pukinniemi, HiitolaIvan Uschakoff: Hakemisto seuraava L. Uschakoffin toimittamaa Suomenmaan karttaa, Weilin + Göös 1898. Digitoinut Harvardin yliopisto. Mattila, Maaninka Petäjäkangas, Pudasjärvi Pekkala, Ruovesi Ruona, Tervola Saarela, Muhos Salon meijerikoulu 1951–1953, ks. yllä Hämeenlinnan meijerioppilaitos Seppälä, Kajaani Simananniemi, Liperi 1875– Tertin kartanon meijeri, Mikkeli 1896–Historiaa, Tertin kartano. Viitattu 14.7.2014. Träskändan kartano, Espoo, 1871–1875Auroran ajasta nykypäivään , Espoon kaupunki. Viitattu 14.7.2014. Vilakkala, Sakkola Vuojoen kartano, Eurajoki 1896–1908Historiaa, Eurajoen kunta. Viitattu 14.7.2014. Yliskylä, Perniö Ängeslevä (Tyrnävä), Tyrnävä Östermyran kartano, Seinäjoki, 1876–1882Raimo Hieta: Östermyran kartanon karjanhoito- ja meijerikoulu 1876-82 , Seinäjoen Joulu 1998, s. 27-29. Viitattu 14.7.2014.
Katso myös Karjanhoitokoulut Suomessa Karjatalousopisto Maatalousoppilaitokset Suomessa
Lähteet
Lakiviitteet
Kirjallisuutta Perko, Touko: Meijerskasta agronomiin. Suomen maitotalousopetuksen historiaa. Meijerioppilaitoksen kannatusyhdistys, 2011.
Luokka:Suomen maatalouden historia Luokka:Suomalaiset maatalousalan oppilaitokset Luokka:Entiset suomalaiset oppilaitokset