Guangdong () on Kiinan maakunta. Sitä kutsutaan joskus myös Kantonin maakunnaksi sen pääkaupungin Kantonin mukaan. Kiinalainen lyhennenimi Yue () on Guangdongissa aikoinaan eläneen etnisen ryhmän nimi. Vanha suomalainen latinalaistus on Kuangtung.

Guangdongista ja sen naapurista Guangxista käytetään yhteisnimeä ’kaksi Guangia’ ().

Maantiede Guangdongilla on 4 300 kilometriä Etelä-Kiinan meren rantaviivaa. Maakunnan lounaispäässä on Leizhou-niemimaa, jossa sijaitsee toimimattomia tulivuoria. Helmijoen suisto on kolmen joen kohtauspaikka: Bei Jiang, Dong Jiang ja Xi Jiang. Jokisuistossa sijaitsee satoja pieniä saaria. Vuoristot, joita yhdessä nimitetään Eteläiseksi vuorijonoksi (南岭), erottavat maakunnan maan pohjoisosista. Maakunnan korkein kohta on noin 1 600 metriä merenpinnasta.

Guangdongin naapurit ovat Fujian koillisessa, Jiangxi ja Hunan pohjoisessa, Guangxi lännessä ja Hongkong ja Macao etelässä. Hainanin maakunta on saari lähellä Leizhoun niemimaata.

Historia Qin Shi Huangdi perusti vuonna 214 Nanhai-alueen (南海郡), jonka pääkaupunki oli Pan-alue (番禺) (nykyinen Guangzhou). Han-dynastian aikana siitä tehtiin Jiao-prefektuuri (交州). Tang-dynastia puolestaan teki siitä ja Guangxista Lingnan-piirin (嶺南道).

Guangdong nimettiin Song-dynastian aikana vuonna 971 uudelleen Guangnandong-alueeksi (廣南東路). Yuan-dynastian aikana alue kuului Jiangxihin. Nykyisen nimensä maakunta sai Qing-dynastian aikana vuonna 997. Tuolloin Guangdong ja sen länsipuolelle jäävä Guangxi erotettiin toisistaan. Maakuntanimi on yhdistelmä sanoista guǎng ’laaja, suunnaton’ ja dōng ’itä’. Guangdong merkitsee siis ’itäiset laajuudet, suuret itäiset alueet’.

Guangdongissa vuonna 1279 käyty Yamenin taistelu päätti Song-dynastian. Eurooppalaiset saapuivat Kiinaan 1500-luvulla, ja heidän toimintansa keskittyi varsinkin alkuaikoina Guangdongin maakuntaan. Portugalilaiset perustivat sinne Macaon siirtokunnan, ja myöhemmin britit oopiumisotien seurauksena Hongkongin.

Kun Kiinasta lähti suuri joukko työläisiä ulkomaille, varsinkin 1800-luvulla rakentamaan rautateitä Pohjois-Amerikkaan, suurin osa heistä oli peräisin Guangdongista, minkä vuoksi ulkomaisten kiinalaiskaupunkien väestö onkin ollut pitkälti guangdongilaisia.

Aloittaessaan 1920-luvulla valtaannousuaan Guomindang-puolue otti lähtöpaikakseen Guangdongin ja perusti sinne useampaan otteeseen separatistihallituksen.

1980-luvulla irrotettiin Hainan Guangdongista omaksi maakunnakseen.

Talousuudistusten alettua Guangdongin talous on kasvanut erittäin nopeasti, osittain vieressä olevan Hongkongin ansiosta.

Vuonna 2003 liikkeelle lähtenyt SARS-epidemia sai ilmeisesti alkunsa Guangdongista.

Talous pienoiskuva|Helmijokea Kantonissa. Guangdongin talous oli retuperällä Kansantasavallan perustamisen jälkeen ennen Deng Xiaopingin aloittamia talousuudistuksia 1978. Talouspolitiikka ajoi tuolloin teollisuuskehitystä sisämaan maakunnissa, ja Maon alueellisen omavaraisuuden politiikka teki Guangdongin rannikkoasemasta merkityksettömän.

Kun talous sitten avautui, maakunnan talous muuttui nopeasti, koska sieltä oli pääsy valtamerelle, Hongkong oli aivan vieressä ja ulkomailla asuvilla kiinalaisilla oli historiallinen yhteys maakuntaan. Lisäksi maakunta hyötyi pienestä veroprosentista aiempien talousvaikeuksiensa vuoksi, kunnes verojärjestelmää uudistettiin 1990-luvulla.

Nykyään Guangdong on Kiinan rikkain maakunta. Siellä on kolme erityistalousaluetta: Shenzhen, Shantou ja Zhuhai. Maakunta tuottaa noin kolmanneksen Kiinan viennistä ja siellä on paljon siirtotyöläisiä. Vaikka tehtaiden työoloissa ja -ehdoissa on todettu edistysaskelia, selvitysten mukaan parantamisen varaa on vielä paljon. Epäkohtia on todettu esimerkiksi työntekijöiden järjestäytymisoikeuksissa, työturvallisuudessa sekä palkkatasossa.

Vuonna 2013 Guangdongin maakunnan osuus Kiinan bruttokansantuotteesta oli 9,9 prosenttia (6 216,4 miljardia yuania eli noin 744,7 miljardia euroa). Suuri BKT-osuus tarkoittaa, että taloudellisesti Guangdong on Kiinan merkittävin maakuntatason alueyksikkö. Kutakin maakunnan asukasta kohden kansantuotetta kertyi 58 540 yuania eli 7 013 euroa. Taso on 140 prosenttia Kiinan keskiarvosta.

Väestö Maakunnan väestö koostuu pääosin han-kiinalaista. Maakunnan pohjoisosassa on pieni yao-vähemmistö, joiden lisäksi maakunnassa asuu miaoja, litä ja zhuangeja.

Vaikka virallinen kieli on mandariinikiina, maakunnan yleisimmin puhuttu kieli on kantoninkiina. Lisäksi siellä puhutaan minnan-kiinaa ja hakka-kiinaa. Koska kouluissa opetetaan mandariinia, suurin osa väestöstä osaa sitäkin sujuvasti.

Koska Guangdongin talous on menestynyt viime aikoina hyvin, siellä on nykyisin paljon ”kelluvaa väestöä” pohjoisemmista maakunnista. Suuren väestötiheytensä ja eläinten läheisyydessä asumisen vuoksi Guangdongista on lähtenyt useita hengitysteiden sairauksia, kuten SARS.

Hallinto thumb|290px|Guangdongin prefektuuritason yksiköt kartalla. Guangdong on jaettu 19 prefektuuritasoiseen kaupunkiin ja kahteen suoraan maakunnan hallinnon alaiseen kaupunkiin (Kanton ja Shenzhen). Nämä jakautuvat edelleen piirikuntiin, kaupunkipiireihin ja piirikuntatasoisiin kaupunkeihin. Guangdongin prefektuuritason yksiköt ovat (numerointi kuten oheisessa kuvassa):

1. Qingyuan 2. Shaoguan 3. Heyuan 4. Meizhou 5. Chaozhou 6. Zhaoqing 7. Yunfu 8. Foshan 9. Kanton (pääkaupunki) 10. Dongguan 11. Huizhou 12. Shanwei 13. Jieyang 14. Shantou 15. Zhanjiang 16. Maoming 17. Yangjiang 18. Jiangmen 19. Zhongshan 20. Zhuhai 21. Shenzhen

Koulutus pienoiskuva| Sun Yat-sen -yliopiston auditorio Kantonissa. Guangdongissa on ainakin kuusi kansallista yliopistoa ja kymmeniä maakunnallisia yliopistoja tai korkeakouluja. Kansallisia yliopistoja ovat Sun Yat-sen -yliopisto (on kuulunut maansa kärkikymmenikköön), Etelä-Kiinan tekninen yliopisto, Jinan yliopisto, Etelä-Kiinan maatalousyliopisto, Guangdongin ulkomaanopintojen yliopisto ja Guangzhoun kiinalaisen lääketieteen yliopisto.

Kulttuuri Kantonilainen ruokakulttuuri Kantonin ooppera

Lähteet

Aiheesta muualla