Antti Samuli Kaikkonen (s. 14. helmikuuta 1974 Turku) on suomalainen poliitikko ja Suomen Keskustan puheenjohtaja kesäkuusta 2024 lähtien. Kaikkonen on kuudennen kauden kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiristä.
Kaikkonen on suorittanut valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 2014. Hän tuli valituksi eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Aikaisemmin Kaikkonen on toiminut puolustusministerinä Rinteen ja Marinin hallituksissa vuosina 2019–2023.
Kaikkosta on luonnehdittu monipuoliseksi yleispolitiikoksi. Hän nousi suuren yleisön tietoisuuteen tanssikisan ”Kanki-Kaikkosena” sekä parisuhdehaastatteluista. Vaalirahoituskohu verotti Kaikkosen suosiota 2010-luvun vaihteessa. Tämän jälkeen Kaikkonen on kuitenkin nostanut suosiotaan keräten eduskuntavaaleissa yli 10 000 ääntä.
Varhainen elämä ja koulutus Antti Kaikkonen syntyi Turussa helmikuussa 1974. Hänen perheensä muutti Tuusulan Hyrylään tämän ollessa 6-vuotias. Kaikkosen vanhemmat ovat Jukka ja Leena Kaikkonen. Hänen isänsä toimi kuntapolitiikassa keskustan edustajana.
Kaikkonen suoritti peruskoulun Tuusulassa ja päätti Hyökkälän yläasteen vuonna 1989. Kaikkonen valmistui ylioppilaaksi Keravan lukiosta vuonna 1993. Varusmiespalveluksensa hän suoritti Helsingin ilmatorjuntarykmentissä Hyrylässä. Hän suoritti reserviupseerikurssin nro. 203 ja kotiutui vänrikkinä vuonna 1994.
Tämän jälkeen Kaikkonen ryhtyi opiskelemaan valtiotieteitä Helsingin yliopistossa. Opinnot venyivät niin, että hän valmistui valtiotieteen kandidaatiksi vuonna 2014, noin 20 vuotta opintojen alkamisen jälkeen. Ennen poliittista toimintaa Kaikkonen teki erilaisia kesätöitä ja opettajan sijaisuuksia Tuusulassa vuosina 1993–1998.
Poliittinen ura vasen|pienoiskuva|220x220px|Kaikkonen Kotkan kuukausimarkkinoilla kesäkuussa 2009. Poliittisen uran alku ja ensimmäiset tehtävät Kaikkonen lähti nuorena mukaan Nuoren Keskustan Liiton toimintaan ja toimi vuosina 1994–1996 liiton Uudenmaan piirijärjestön puheenjohtajana. Ensimmäisen kerran Kaikkonen oli ehdolla eduskuntaan 21-vuotiaana vuonna 1995. Vuonna 1996 hänet valittiiin Tuusulan kunnanvaltuustoon ja samana vuonna hän aloitti europarlamentaarikko Paavo Väyrysen avustajana. Vuonna 1997 Kaikkonen valittiiin Nuoren Keskustan Liiton puheenjohtajaksi, jossa hän toimi neljän vuoden ajan vuoteen 2001 saakka. Nuorisopoliitikkona Kaikkonen vastusti kovasanaisesti muun muassa Suomen EU-jäsenyyttä, vaati varusmiehille parempia oloja ja arvosteli keskustan siloista puheenjohtajaa Esko Ahoa monista aiheista.
Nuorisoliiton puheenjohtajuuden jälkeen Kaikkonen työskenteli vuosina 2001–2002 Anneli Jäätteenmäen eduskunta-avustajana. Tästä tehtävästä hän siirtyi vaikuttajaviestintäyritys Eurofactsiin, jossa hän työskenteli avustajana ja toimittajana vuosina 2002–2003. Kaikkonen valittiin kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiiristä vuonna 2003. Hän sai vuoden 2003 eduskuntavaaleissa 4 236 ääntä ja Keskustan vaalilistalla vertausluvun 20 213, jolla hän tuli Keskustapuolueen kolmanneksi kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiiristä. Eduskuntavaaleissa 2007 hän sai 4 263 ääntä, mikä riitti eduskuntapaikkaan. Eduskuntavaaleissa 2011 hän sai 3 929 ääntä.
Vaalirahakohu ja rikostuomio Syksyllä 2009 Kaikkonen sai osansa vaalirahakohusta. Tuolloin kävi ilmi, että Nuorisosäätiö, jonka hallituksen puheenjohtaja Kaikkonen oli ollut vuodesta 2003, oli jakanut vaalitukirahaa Kaikkoselle kunta-, eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa. Lisäksi se oli rahoittanut muun muassa Matti Vanhasen presidentinvaalikampanjaa. Kaikkonen jätti puheenjohtajan paikkansa vaalirahakohun vuoksi ja jäi tämän jälkeen Nuorisosäätiön hallituksen jäseneksi.
Syyttäjä vaati Kaikkoselle ehdollista vankeutta 16. tammikuuta 2012 alkaneessa Nuorisosäätiön lahjuksia käsittelevässä oikeudenkäynnissä. Tammikuussa 2013 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Kaikkosen viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen luottamusaseman väärinkäytöstä. Kaikkonen ei valittanut tuomiostaan, vaikka piti saamaansa tuomiota liian kovana.
Eduskuntaryhmän puheenjohtajana 2016–2019 Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Kaikkonen sai 10 617 ääntä. Kaikkonen toimi eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtajana 2004–2013. Vuonna 2015 hänet valittiin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi, ja vuonna 2016 keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.
Vuonna 2019 Kaikkonen oli toisena ehdokkaana Juha Sipilää seuraavaksi Suomen Keskustan puheenjohtajaksi, mutta hävisi äänestyksessä Katri Kulmunille.
Puolustusministerinä 2019–2023 vasen|pienoiskuva|USA:n puolustusministeri Lloyd Austin, puolustusministeri Kaikkonen ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist Brysselissä lokakuussa 2022. Eduskuntavaaleissa 2019 Kaikkonen sai 10 757 ääntä.Uudenmaan vaalipiiri, Vaalit, Yle.fi 6. kesäkuuta 2019 hän aloitti Rinteen hallituksen puolustusministerinä.
Joulukuussa 2021 valtioneuvosto teki päätöksen 64 Lockheed Martin F-35 Lightning II -hävittäjän hankkimisesta Suomen ilmavoimille. Puolustusministeri Kaikkosen mukaan F-35 kokonaisjärjestelmä oli ”tarpeisiin nähden paras sotilaallisen suorituskyvyn vertailuissa.”
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, ulko- ja turvallisuuspoliittinen johto alkoi edistää Suomen Nato-jäsenyyden hakemista. Kaikkosen mukaan tämä alkoi ”heti hyökkäyksen jälkeen”. 9. maaliskuuta 2022 puolustusministeri Kaikkonen vieraili Yhdysvalloissa ja tapasi puolustusministeri Lloyd Austinin Pentagonissa. pienoiskuva|Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja puolustusministeri Kaikkonen maaliskuussa 2023. Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-jäsenhakemuksen pääsihteeri Jens Stoltenbergille 18. toukokuuta, minkä jälkeen alkoivat jäsenmaiden ratifiointiprosessit. Joulukuussa 2022 puolustusministeri Kaikkonen vieraili Turkissa edistämässä Turkin ratifiointia ja tapasi puolustusministeri Hulusi Akarin Ankarassa. Suomesta tuli Naton jäsenmaa virallisesti 4. huhtikuuta 2023 ja puolustusministeri Kaikkonen oli paikalla Brysselissä liittymisseremoniassa tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja ulkoministeri Pekka Haaviston kanssa.
Kaikkosta pidettiin mahdollisena ehdokkaana vuoden 2024 presidentinvaaleihin, mutta hän kieltäytyi toukokuussa 2023 ehdokkuudesta vedoten lapsiperhearkeen ja työkiireisiin. Hän toivoi keskustan ehdokkaaksi Olli Rehniä, joka myöhemmin myös valittiin ehdokkaaksi.
Kaikkosen ja Jari Korkin teos Kohti liittokuntaa (Otava) julkaistiin lokakuussa 2023 ja se kertoo Kaikkosen puolustusministerikaudesta sekä Nato-jäsenyysprosessissa.
Ministerikauden jälkeen Eduskuntavaaleissa 2023 Kaikkonen valittiin kuudennelle kaudelleen Uudenmaan vaalipiiristä 12 687 äänellä. Hän toimii eduskunnassa ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä sekä tulevaisuusvaliokunnan varajäsenenä. Lisäksi hän on puolustuskonserni Patria Oy:n neuvottelukunnan puheenjohtaja.
Elokuussa 2023 Kaikkonen perheineen muutti Tuusulasta Sipooseen, minne perhe rakennutti omakotitalon. Samalla hän luopui tehtävästään Tuusulan kunnanvaltuutettuna.
Kaikkosen ja Jari Korkin kirjoittama muistelmateos, Kohti liittokuntaa (Otava), Kaikkosen puolustusministerivuosista julkaistiin lokakuussa 2023.
Keskustan puheenjohtaja Kun Annika Saarikko ilmoitti helmikuussa 2024 luopuvansa keskustan puheenjohtajuudesta kesän puoluekokouksessa, pidettiin Kaikkosta mahdollisena puheenjohtajaehdokkaana. Hän kertoi ”pohtivansa asiaa kaikessa rauhassa” ja tekevänsä päätöksen kevään 2024 aikana. Huhtikuussa 2024 Kaikkonen ilmoitti asettuvansa ehdolle puheenjohtajaksi. Hänen mukaansa keskusta ei ole vasemmistolainen puolue, vaikka monenlaiset painotukset puolueeseen mahtuvatkin.
Kaikkosen kaudella keskusta julkaisi ehdotuksensa syntyvyyden kääntämiseksi nousuun.
Näkemykset Arvot Kaikkonen sijoittuu vaalikonevastausten perusteella poliittiseen keskustaan tai keskusta-oikeistoon. Ylen vaalikoneessa Kaikkonen ei erotu vahvasti konservatiivina tai liberaalina. Helsingin Sanomien vaalikoneen käyttämällä GAL–TAN-jakaumalla Kaikkonen on keskellä. HS:n vaalikoneeseen Kaikkosen antamissa näkemyksissä korostuu voimakkaimmin mielipiteet koskien maaseudun vahvempaa roolia.
Teemat Kaikkonen on profiloitunut erityisesti turvallisuspolitiikan teemoissa. Kaikkonen on pitänyt yllä laajaa käsitystä turvallisuudesta, joka kattaa maanpuolustuksen ja sisäisen turvallisuuden ohella yhteiskunnan toiminnan päivähoidossa, koulutuksessa, nuorten tulevaisuuden näkymissä, hoidon saamisesssa sekä turvallisen vanhuuden. Kaikkonen on lisäksi pitänyt esillä liikenteen sujuvuutta ja liikenneverkon panostustarpeita.
Talouspolitiikka Kaikkosen mielestä vesilaitosten myyminen ulkopuolisille sijoittajille tulisi estää laissa kokonaan. Kaikkosen näkemyksen mukaan kyse on taloudesta ja turvallisuudesta.
Turvallisuuspolitiikka Kaikkonen on suhtautunut varauksella EU-maiden sotilaiden lähettämiseen Ukrainan tukemiseksi. Kaikkonen on korostanut materiaalituen tarvetta ja pitänyt tärkeänä, ettei sotatilanteessa paljasteta kortteja toimintalinjan osalta.
Sosiaalipolitiikka Kaikkosen mielestä Suomessa pitäisi ottaa käyttöön vauvabonus eli maksaa alle 30-vuotiaille lasten hankinnasta. Kaikkosen mielestä alhaiseen syntyvyyteen tarvitaan suunnanmuutos. Kaikkonen on esittänyt vaihtoehtona myös vanhempainetuuksien verovapautta.
Terveyspolitiikka Kaikkosen mielestä HUS:n ei pitäisi lakkauttaa synnytysten hoitoa Helsingin ja Espoon ulkopuolella. Kaikkosen mielestä synnyttäminen lähialueella on tärkeä arvo ja HUS:n tulee etsiä ratkaisuja, jotta synnyttäminen on mahdollista nykyiseen tapaan Uudellamaalla.
Seksuaali- ja sukupuolipolitiikka Kaikkonen äänesti eduskunnassa sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta marraskuussa 2014.
Vaalit Vaalimenestys +EduskuntavaalitVuosiVaalipiiriÄänetTulos2003Uudenmaan vaalipiiri4 236valittiin2007Uudenmaan vaalipiiri4 263valittiin2011Uudenmaan vaalipiiri3 929valittiin2015Uudenmaan vaalipiiri10 617valittiin2019Uudenmaan vaalipiiri10 757valittiin2023Uudenmaan vaalipiiri12 687valittiin +KuntavaalitVuosiKuntaÄänetTulos1996Tuusula?valittiin2000Tuusula?valittiin2004Tuusula380valittiin2008Tuusula671valittiin2012Tuusula579valittiin2017Tuusula756valittiin2021Tuusula592valittiin2025Sipoo754valittiin
Vaalirahoitus Kaikkosen tukiryhmä oli eduskuntavaaleissa 2023 nimeltään Turvallinen Uusimaa ry. Kaikkosen vaalikampanjoiden budjetti oli vuoden 2019 eduskuntavaaleissa noin 51 000 euroa ja vuoden 2023 eduskuntavaaleissa yli 64 000 euroa. Kaikkosen vaalikampanjoita ovat rahoittaneet muun muassa Arkadian talouspoliittinen seura (2019; 4 004 euroa), Pro Markkinatalous (2023; 6 000 euroa), Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa (2023; 5 000 euroa), Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (2023; 2 000 euroa) sekä Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland (2023; 2 000 euroa).
Kunnianosoituksia
I luokan Vapaudenristi (2022)
Yksityiselämä Kaikkonen avioitui vuonna 2000 lääketieteen lisensiaatti Johanna Isomäen kanssa, mutta liitto päättyi eroon.
Kaikkonen kihlautui Hämeen vaalipiirin sosiaalidemokraattien ensimmäisen kauden kansanedustaja Satu Taiveahon kanssa kesäkuussa 2006. He menivät naimisiin Hämeenlinnan kirkossa heinäkuussa 2008. He ovat julkisuudessa kertoneet olevansa kyvyttömiä saamaan yhteistä lasta. Siksi he yrittivätkin adoptoida lapsen Etelä-Afrikasta, mutta kolme vuotta kestänyt hanke kaatui Kaikkosen rikosepäilyihin. He toimivat kahden lapsen sijaisvanhempina. Syyskuussa 2018 aviopari ilmoitti eroavansa.
Kaikkonen osallistui vuonna 2008 Tanssii tähtien kanssa -tv-ohjelman kolmannelle tuotantokaudelle ja sai tanssiansioistaan lempinimen ”Kanki-Kaikkonen”. Hän sijoittui kilpailussa neljänneksi.
Kaikkonen kihlautui helmikuussa 2020 ja avioitui elokuussa 2021 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kauppapolitiikan asiantuntijan, valtiotieteen maisteri Jannika Rannan kanssa. Pariskunnan ensimmäinen lapsi syntyi kesällä 2020 ja hänelle veli kesällä 2022. Elokuussa 2023 Kaikkonen muutti Tuusulasta Sipooseen.