Auloppikalat (Aulopiformes) on viuhkaeväisiin kuuluva kalalahko. Lahkon lajeja tavataan kaikista lämpimistä ja lauhkeista valtameristä niin matalista kuin syvistäkin vesistä.
Taksonomia ja tyypillisiä piirteitä Varhaisimmat auloppikaloihin kuuvien lajien fossiilit on ajoitettu myöhäiselle liitukaudelle. Nykyään elävät lajit jaetaan 16 heimoon ja 236 lajiin. Ne ovat läheistä sukua valokaloille (Myctophiformes) ja luetaan toisinaan kuuluvaksi samaan lahkoon. Kooltaan lahkon kalat jäävät yleensä noin 30 cm pitkäksi, mutta eräät liskokalalajit voivat saavuttaa jopa 2 metrin pituuden. Tyypillisiä piirteitä ovat pitkänomainen ruumiinmuoto, suuret hampaat, rasvaevä ja uimarakon puuttuminen. Auloppikalojen ainutlaatuinen piirre viuhkaeväisissä kaloissa on niiden kiduskannen luiden rakenne. Erikoistuneet silmät ovat muun muassa teleskooppikalojen (Giganturidae), sapelileukojen (Evermannellidae), helmisilmien (Scopelarchidae) ja levysilmien (Ipnopidae) heimoissa. Monet auloppikaloihin kuuluvien heimojen lajit ovat hermafrodiitteja ja niillä on sekä koiraiden että naaraiden sukuelimet.
Levinneisyys ja elintavat Auloppikaloihin kuuluvia lajeja tavataan kaikista valtameristä. Niitä tavataan niin matalista vesistä läheltä rannikkoa kuin valtameren syvästeistäkin. Kaikki auloppikalat ovat petokaloja.
Lähteet
*