Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus. Se sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa. Joensuun kaupungissa asuu noin ja laajemmin koko seudulla noin henkeä. Asukasluvultaan Joensuu on Suomen :nneksi suurin kunta ja lähikuntineen yhdeksänneksi suurin kaupunkialue.
Joensuun naapurikunnat ovat Ilomantsi, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Idässä Joensuu rajoittuu Venäjään.
Joensuu kuuluu Joensuun seutukuntaan, johon kuuluvat nykyisin myös Heinäveden, Ilomantsin, Juuan, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnat sekä Outokummun kaupunki. Näistä Ilomantsi ei ole mukana Joensuun seudun seutuyhteistyössä. Euroopan metsäinstituutti sijaitsee kaupungissa.
Nimen alkuperä, vaakuna ja lippu pienoiskuva|vasen|Joensuun lippu Joensuu-niminen kylä löytyy jo Ruotsin vallan aikaisista kartoista sekä kirkonkirjoista. Tällöin se kuului Kontiolahteen.
Syksyllä 2008 Joensuun kaupunki sai oman lippunsa, jonka on suunnitellut Leea Wasenius. Lippu perustuu Joensuun vaakunaan.
Historia
pienoiskuva|vasen|Joensuun Kuhasalon kalliokaiverrus. Nykyisen Joensuun alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. Pronssikauden loppupuolella ja/tai varhaisella rautakaudella Varaslammen pohjoisrannalla oli melko laaja tekstiilikeraaminen asuinpaikka. 1000-luvun alussa Laatokan luoteis- ja pohjoisrantoja asutti omaleimainen muinaiskarjalainen kulttuuri, jonka vaikutukset kulkeutuivat vähitellen myös nykyisen Pohjois-Karjalan suuntaan. Vesistöt toimivat erämaan kulkureitteinä tuoden mukanaan turkismetsästäjiä ja kaupankäyntiä. Joensuun seutu oli lähinnä kaukana asuvien heimojen (varsinkin muinaiskarjalaisten) hyödyntämää erämaata ja Pielisjoki läpikulkuväylä merkittävämpien alueiden välillä, mutta alueella oli myös asuinpaikkoja. Ortodoksisen uskon saavuttua perustettiin 1500-luvulla Joensuussa sijaitsevaan Kuhasaloon Valamon luostarin sivuluostari, jonka luterilaiset kuitenkin hävittivät 25-vuotisen sodan eli pitkän vihan aikana.
Joensuu-niminen kylä kuului Ruotsin vallan aikana Kontiolahteen. Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Kaupunki alkoi kasvaa nopeasti. Joensuun koskissa on harjoitettu paljon tukinuittoa. Joensuun kosken ohi kaivettiin kanava ja rakennettiin sulut, jotta isommat alukset voisivat käyttää Pielisjokea kulkuväylänä. Joensuu on vanha puuteollisuuskaupunki, mutta nykyisin muut teollisuudenalat ovat korvanneet puuteollisuuden lähes täysin niin, että vuonna 2022 kymmenen suurimman työnantajan joukossa oli vain yksi metsäteollisuuslaitos, UPM:n vaneritehdas.
Maantiede Ympäristö ja luonto Joensuu sijaitsee Saimaan järvialueeseen kuuluvan Pyhäselän rannalla, johon kaupungin kahteen osaan jakava Pielisjoki laskee.
Kaupungin kokonaispinta-ala vuonna 2004 oli 120,3 km², josta maa-alueita oli 81,9 km². Väestötiheys maa-alueet huomioiden oli vuoden 2004 alussa 643 as./km². Vuoden 2005 kuntaliitoksen myötä Joensuun kokonaispinta-alaksi tuli 1 311,94 km², josta maa-alueita on 1 171,06 km². Vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen kokonaispinta-ala on ollut 2 750,96 km².
Kaupungin nimikkoeläinlajeja ovat rupilisko (vuodesta 2012 alkaen), kultasirkku, järvilohi ja orava (vuodesta 2012 alkaen). Nimikkosieni on herkkutatti ja nimikkokasvi juurtokaisla.
Joensuu sijaitsee eteläboreaalisella sekä keskiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä. Joensuun keskusta-alue, Pyhäselän alue, Kiihtelysvaaran läntisin osa sekä Enon alue Pielisen tuntumassa kuuluvat eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen, joka on pohjoisempia havumetsävyöhykkeitä monimuotoisempi. Suuri Pielisen järviallas mahdollistaa eteläboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen työntymisen kielekkeenä järven pohjoispohjukkaan saakka. Enon, Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran itäpuolinen alue kuuluvat keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, joissa karut mäntykankaat vallitsevat.
Joensuun alueen suot kuuluvat keidas- ja aapasoiden rajavyöhykkeelle. Eteläosan suoyhdistymät kuuluvat rahka- ja viettokeitaisiin ja pohjoisosan yhdistymät Pohjanmaan aapasoihin. Joensuun soiden kokonaispinta-alasta ei ole suoranaista tilastoa, mutta Joensuun Pyhäselän kaupunginosassa vuosina 1975-2006 tutkittujen 31 suon kokonaispinta-ala oli 3 578 hehtaaria. Tutkituista soista 43 % oli turvekankaita, 35 % rämeitä, 13 % korpia, 7 % peltoja ja 2 % avosoita. Ojittamattomien suotyyppien osuus oli 5 % havainnoista.
Ilmasto Itärajan lähellä sijaitseva Joensuu kuuluu mannermaisemman ilmaston piiriin kuin suurin osa Suomen kaupungeista ja alueista. Joensuun lentoasemalla, Liperissä, onkin heinäkuussa 2010 mitattu Suomen kaikkien aikojen korkein lämpötila, +37,2 °C.
Ilmastotavoite Vuonna 2014 Joensuu asetti ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina itselleen ilmastotavoitteen: hiilineutraalius vuoteen 2025 mennessä. Suomen valtion tavoitteena on vuosi 2035. Joensuu vertaa tilannetta vuoden 2007 tasoon. Tavoitteeseen aiotaan päästä vähentämällä päästöjä 60 prosenttia, loput kompensoidaan. Vuonna 2021 Suomen Kuntaliitto palkitsi Joensuun vuoden ilmastokuntana.
Kaupungin suurimmat päästöt muodostuvat tieliikenteestä, lämmityksestä (noin 20 prosenttia) sekä teollisuudesta ja työkoneista (40 prosenttia). Liikenteen päästöjä on pienennetty esimerkiksi sähköbussien hankinnalla. Kaupungin selvitysten mukaan asukkaiden hiilijalanjälki, keskimäärin 7,96 tonnia vuonna 2022, koostuu energiankulutuksesta, ruoasta, rakentamisesta, liikkumisesta sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta.
Puistot
Aluerakenne Kaupunginosat pienoiskuva|Näkymä Pielisjoen yltä Joensuun torille. Kuvassa on näkyvissä myös kaupungintalo.
Ennen vuoden 2005 kuntaliitosta kaupunki muodostui 25:stä kaupunginosasta:
I kaupunginosa II kaupunginosa III kaupunginosa IV kaupunginosa Niinivaara (5) Otsola (6) Kanervala (7) Käpykangas (8) Siihtala (9) Mutala (10) Rantakylä (11) Utra (12) Sirkkala (13) Karsikko (14) Hukanhauta (15) Penttilä (16) Linnunlahti (17) Noljakka (18) Pilkko (20) Raatekangas (21) Marjala (22) Iiksenvaara (23) Karhunmäki (24) Ketunpesät (25) Iiksenniitty (26)
Kuntaliitoksen jälkeen muodostettiin liitosalueiden asemakaavoitetuista taajamista uusia kaupunginosia:
Heinävaara (27) Kiihtelysvaara (28) Tuupovaara (29) Hammaslahti (30) Niittylahti (31) Reijola (32) Eno (40) Uimaharju (41) Ukkola (42) Honkavaara (43) Louhioja (44) Pyhäselkä
Kylät
Hoilola Kovero Luutalahti Mannervaara Meriinaho Ruhovaara Saarivaara Saaroinen Öllölä
Taajamat Vuoden 2018 lopussa Joensuussa oli 76 551 asukasta, joista 67 662 asui taajamissa, 8 050 haja-asutusalueilla ja 839:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Joensuun taajama-aste on 89,4 %.Taajama-aste alueittain 31.12.2018 Joensuun taajamaväestö jakautuu 10 eri taajaman keskenTaajama- ja haja-asutusväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 :
# Taajama Väkiluku(31.12.2018) 1 Joensuun keskustaajama* 60 963 2 Enon kirkonkylä1 805 3 Hammaslahti 1 527 4 Uimaharju 1 328 5 Kiihtelysvaaran kirkonkylä517 6 Tuupovaaran kirkonkylä498 7 Heinävaara 475 8 Louhioja 237 9 Hammasjärvi207 10 Kulho* 105
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Joensuun keskustaajama ulottuu Joensuun lisäksi osittain Kontiolahden ja Liperin kuntien alueille. Yhteensä Joensuun keskustaajamassa on 71 798 asukasta ja sen pinta-ala on 80,17 neliökilometriä. Kulhon taajama ulottuu pääosin Kontiolahden kunnan alueelle. Vuonna 2017 määritellyistä taajamista Reijola on kasvanut yhteen Joensuun keskustaajaman kanssa vuoden 2018 taajamarajauksessa.
Väestö pienoiskuva|Rautatiemiestalot Niinivaaralla pienoiskuva|vasen|Joensuun väkiluvun kehitys Joensuun väkiluku on kasvanut kaupungin perustamisen jälkeen tasaisesti. Vuonna 1850 kaupungissa asui vain 129 henkeä. Vuoteen 1870 mennessä kaupunkiin oli asettautunut jo 2 819 ja vuoteen 1890 mennessä 4 940 asukasta. Kasvu oli 1900-luvun puolella ennen toista maailmansotaa hitaampaa (vuonna 1939 asukkaita 5 971 henkeä), mutta nopeutui sodan jälkeen tuntuvasti. Nopeimmillaan kasvu oli 1950- ja 1970-luvuilla, jolloin väkiluku moninkertaistui. Väkiluvun kasvuun vaikutti alueliitoksen lisäksi samaan aikaan osunut yhteiskunnan rakennemuutos maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan, joka yleisestikin kasvatti Suomen kaupunkeja, kaupunkiin liitettiin vuonna 1954 silloinen Pielisensuun kunta, ja niin Joensuu sai muun muassa nykyiset esikaupunkialueensa Hukanhaudan, Karsikon, Mutalan ja Noljakan.
1970-luvulla asukasmäärää lisäsi erityisesti vuonna 1969 perustettu Joensuun korkeakoulu (nykyinen Itä-Suomen yliopisto). Uusin hyppäys väestönkasvussa selittyy vuoden 2005 alusta toteutuneella kuntaliitoksella. Muutenkin Joensuun väestön kasvu on tapahtunut ”vanhan kaupungin” ulkopuolisilla alueilla, sillä esimerkiksi vuonna 1995 ruutukaava-alueella asui noin 9 200 joensuulaista, joka on likimain saman verran kuin 40 vuotta aiemminkin.
Kaupungin strateginen tavoite on kasvaa 80 000 asukkaan kaupungiksi.
pienoiskuva|Penttilään kohoaa Joensuun korkein asuinrakennus Tähtitorni. Niinivaaralla oli jo ennestään Pohjois-Karjalan keskussairaala, joka myös erottuu korkeana rakennuksena
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka Päätöksenteko Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on toiminut heinäkuun 2022 alusta Jere Nuutinen (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Seppo Eskelinen (sd.), ja 2. varapuheenjohtajana Sari Koskinen (vihr.). Heidän lisäkseen kaupunginhallituksessa on kahdeksan muuta jäsentä. Kaupunginhallitus voi asettaa toimikautensa ajaksi erilaisia tilapäisiä toimikuntia.
Paikkajako ja äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa Vaalit Paikat Äänestys-aktiivisuusSDPKok.SKDLVas.Kesk.LKPSKLKDSMPPSVihr.Muut1976171574431 --73,8 %1980191556231 --73,2 %19842015572266,7 %198820142714111a64,0 %199222113632466,6 %19962013292 --5 --54,9 %200020112945 --47,6 %200418123113 --4 --51,6 %20081912314236 --54,1 %20121710313286 --51,4 %2017159612359 --52,6 %20211495132871b47,6 %a Demokraattinen VaihtoehtoKunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 80–81., b Liike NytLähteet: TilastokeskusTilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2017 (Tilastokeskus 2017), OikeusministeriöKunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012); Kuntavaalit 2017 (Oikeusministeriö 3.5.2017); Kuntavaalit 2021 (Oikeusministeriö 22.6.2021)
Kaupungin hallinto- ja palvelutoiminta tapahtuu lautakunniksi kutsuttujen luottamushenkilötoimielinten alaisuudessa. Lautakuntien jäsenistön valitsee kaupunginvaltuusto. Joensuun kaupungissa toimivat keskusvaalilautakunnan lisäksi seuraavat lautakunnat: Tarkastuslautakunta Hyvinvointilautakunta Kaupunkirakennelautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Joensuun alueellinen jätelautakunta
Joensuun kaupungin tuloveroprosentti vuonna 2019 on 20,5 %.
Päätöksentekoon osallistuu myös Joensuun nuorisovaltuusto (Nuva). Nuva edistää nuorten asemaa Joensuussa ja järjestää erilaisia tapahtumia.
Kaupunginjohtajat Kaupunginjohtajana toimi syksystä 2010 lähtien syksyyn 2023 Kari Karjalainen. Kaupunginjohtajan tehtäviin lukeutuvat kaupungin hallinnon, talouden sekä kaupunkikonsernin kehittäminen ja johtaminen ”yhdessä kaupunginhallituksen ja viranhaltijoiden kanssa.” Karjalainen jäi eläkkeelle 1. marraskuuta 2023 alkaen.
Karjalaisen seuraajaksi valittiin 29. toukokuuta 2023 Jere Penttilä. Penttilä aloitti virassaan 1. marraskuuta 2023 ja toimii sitä ennen ajalla 1.10.–31.10.2023 kaupunginjohtajan sijaisena.