Olympialaiset eli olympialaiset kisat tai olympiakisat ovat suuret kansainväliset ja monilajiset urheilukilpailut. Vuodesta 1994 alkaen kisat pyritään järjestämään kahden vuoden välein niin, että kesäolympialaiset ja talviolympialaiset vuorottelevat. Tällöin yhden ns. olympiadin aikana käydään yhdet kesä- ja talvikisat. Peräkkäisten kesäolympialaisten väli on siten neljä vuotta, samoin kuin talviolympialaisten. Olympiakisat keskittyvät yhden kaupungin ympärille ja niiden pitopaikan määrää Kansainvälinen olympiakomitea.
Historia
Tausta Nykyaikaisten olympialaisten juuret ovat yli 2500 vuoden takana antiikin Kreikassa, missä järjestettiin panhelleenisiä kisoja kreikkalaisten kaupunkivaltioiden välillä. Panhelleeniset kisat olivat uskonnollisia tapahtumia kreikkalaisten jumalten kunniaksi. Yksi näistä kilpailuista oli Olympiassa ylijumala Zeuksen kunniaksi järjestetyt Olympian kisat. Niistä varhaisin tunnetaan vuodelta 776 eaa., mutta siihen mennessä kisoja arvellaan järjestetyn jo vuosisatojen ajan.Miah & García 2012, s. 2.
Olympian kisat olivat huomattavan erilaiset kuin nykyajan olympialaiset. Niiden lajimäärä oli pieni, ja kaikki osallistujat olivat kreikkalaisia miehiä, jotka kilpailivat ilman vaatteita. Vain voittajat saivat palkinnon. Nykyajan olympialaiset ovat jättimäinen, maailmanlaajuinen mediatapahtuma.Miah & García 2012, s. 3–7.
Muinaisen Olympian rauniot löydettiin vuonna 1766, ja vuonna 1876 paikalla aloitettiin arkeologiset kaivaukset. Sen jälkeen kun Olympian stadion oli saatu kaivettua esiin, siitä tuli vuonna 1936 nykyaikaisten olympialaisten olympiatulen seremoniallinen sytytyspaikka. Olympiasta olympiatuli kuljetetaan soihtuviestinä kisojen pitokaupungin stadionille. Olympian stadionilla järjestettiin myös vuoden 2004 kesäolympialaisten kuulantyöntö. Stadionin lähettyvillä on nykyisin kansainvälinen olympia-akatemia ja olympialiikkeen perustajan paroni Coubertinin sydämen hautapaikka.Miah & García 2012, s. 2–3.
Olympialiikkeen perustaminen Nykyaikaisten olympialaisten isä, paroni Pierre de Coubertin, perusti olympialiikkeen ja Kansainvälisen olympiakomitean vuonna 1894, ja toimi sen toisena puheenjohtajana. Coubertin sai ajatuksensa nykyajan olympiakisoista antiikin kisojen ohella myös 1800-luvulla järjestetyistä urheilukilpailuista, kuten englantilaisista Wenlockin olympialaisista kisoista ja kreikkalaisista Zappaan olympialaisista. Monet nykyaikaisten olympialaisten piirteistä ja tavoitteista ovat Coubertinin visioimia. Coubertin teki olympialaisista enemmän kuin pelkät urheilukilpailut, ja olympialaisessa peruskirjassa olympialaiset kuvataan yhteiskunnallisena liikkeenä ja elämänfilosofiana.Miah & García 2012, s. 8–12.
Kisojen historia Ensimmäiset nykyajan olympiakisat järjestettiin Ateenassa vuonna 1896. Ne olivat vain kesäkisat; ensimmäiset talviolympialaiset järjestettiin vasta vuonna 1924. Jokaisen kesäolympialaisvuoden tammikuu aloittaa uuden olympiadin, neljän vuoden jakson. Vuonna 1992 talviolympialaiset siirrettiin kesäolympialaisten kanssa samalta vuodelta kahta vuotta myöhemmäksi, olympiadin kolmannelle vuodelle.Miah & García 2012, s. 15–17.
Vuosina 1912–1948 järjestettiin olympiakisojen yhteydessä myös olympiakisojen taidekilpailuja.
Osallistumisoikeus Nykyaikaisiin olympialaisiin saivat alun perin osallistua vain amatöörit eli kilpailijat, jotka harjoittavat urheilua ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua. Avery Brundagen puheenjohtajakauden jälkeen 1970-luvulta lähtien Kansainvälinen olympiakomitea alkoi suhtautua ammattilaisurheilijoihin entistä suopeammin kasvattaakseen olympialaisten taloudellista tuottoa. Vuonna 1988 ammattilaisurheilijat saivat muutamaa lajia lukuun ottamatta täyden osanotto-oikeuden olympialaisiin.
Vuonna 1960 otettiin olympialaisten useimpiin lajeihin käyttöön karsintaraja, joka urheilijan tulee saavuttaa halutessaan osallistua kisoihin. Yleisurheilussa ja uinnissa on käytössä karsintarajat. Muissa lajeissa kisapaikat jaetaan karsintakilpailujen tai ranking-listojen perusteella. Jokaisella Kansainvälisen olympiakomitean jäsenmaalla on silti oikeus lähettää olympialaisiin yksi urheilija (kesäolympialaisiin yksi yleisurheilija ja yksi uintiurheilija), vaikka urheilija ei olisikaan selvittänyt karsintarajoja.
Boikotit Useat maat boikotoivat kesäolympiakisoja vuosina 1956, 1976, 1980 ja 1984. Vuoden 1956 boikotti liittyi Unkarin kansannousuun ja Suezin kriisiin, vuoden 1976 boikotti liittyi Etelä-Afrikan rotusortoon, vuoden 1980 boikotti Neuvostoliiton Afganistanin sotaan ja vuoden 1984 boikotti oli vastatoimi vuoden 1980 boikotille. Näitä vuosia ennenkin olympiakisoissa oli koettu pienempiä boikotteja.
Olympiaisännän valintaprosessi Olympialaisten järjestäjäkaupungin valitsee Kansainvälinen olympiakomitea. Kesä- ja talviolympialaisille on omat isäntäkomissionsa.
Kisojen järjestämisestä kiinnostunut kaupunki ottaa aluksi yhteyttä oman maansa olympiakomiteaan ja pyytää siltä virallisen tuen hakuunsa. Kansallinen olympiakomitea ottaa yhteyttä Kansainväliseen olympiakomiteaan, jolta se saa tukea ja neuvontaa. Sen jälkeen kansallinen olympiakomitea voi lähettää KOK:lle virallisen kirjeen, jossa se ilmoittautuu kiinnostuneeksi osapuoleksi.
KOK:n isäntäkomissio tekee KOK:n johtoryhmälle ehdotuksen vuoropuhelun aloittamisesta, jonka aikana KOK kuulee isäntäkomissiota ja isäntäkaupunkiehdokkaita. Vuoropuhelun lopuksi johtoryhmä saa isäntäkomissiolta yksityiskohtaisen raportin ja suosituksen isäntäkaupungista. Johtoryhmä ehdottaa sen pohjalta yhtä tai useampaa isäntäkaupunkia KOK:n kokoukseen, joka äänestää niistä.
Järjestäminen Vuonna 1964 Tokion olympialaisiin otti osaa hieman yli 5 000 urheilijaa, mutta vuoden 2021 Tokion olympialaisissa urheilijoiden määrä oli kasvanut 11 000:een. Olympialaisten jälkeen samassa kaupungissa järjestetään paralympialaiset.
Kustannukset Suurin osa olympialaisten kustannuksista koostuu tapahtumapaikkojen ja vaadittavan infrastruktuurin rakentamisesta.
1960-luvulta lähtien kaikki olympialaiset ovat ylittäneet hakuvaiheessa ilmoittamansa budjetin. Kesäolympialaisissa ylitys on ollut keskimäärin 213 prosenttia ja talviolympialaisissa 142 prosenttia. Kun Tokio sai olympiakisat, se ilmoitti järjestävänsä ne 5,79 miljardilla eurolla, mutta vuonna 2021 kisojen järjestäjät arvioivat kustannusten nousseen 12,5 miljardiin, ja hallituksen valvontatarkastusten mukaan summa oli todellisuudessa vähintään 21 miljardia euroa. Vuoden 1976 Montrealin kesäolympialaisten kustannukset paisuivat 720 % alkuperäisestä. Vuonna 2016 Brasilian hallitus joutui julistamaan hätätilan kattaakseen olympialaisten kustannukset, jotka paisuivat 352 prosenttia budjetoidusta. Kisojen jälkeen Rio de Janeiron olympiapaikat jäivät heitteille. Sotšin talviolympialaisten kustannukset olivat 18 miljardia euroa, ja sen lisäksi päättäjät käyttivät miljardeja esimerkiksi tiehankkeisiin, mikä nosti kokonaiskustannukset yli 40 miljardin.
Kasvaneiden kustannusten takia vuoden 2024 olympialaisia hakeneista kaupungeista Hampuri, Rooma ja Budapest vetäytyivät ennen aikojaan. Vuoden 2032 kisojen järjestäjäksi on tarjolla vain yksi ehdokas.
Luettelo olympiakisoista
Kesäolympialaiset pienoiskuva|540px|Kesäolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat. Vihreä = valtio on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia, Sininen = valtio on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia, Musta ympyrä = kaupunki on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia, Oranssi ympyrä = kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia (Los Angeles, Lontoo, Tokio, Ateena ja Pariisi). Tulevat kesäolympialaiset kursivoituna (2020).
Kesäolympialaiset 1896, Ateena, Kreikka Kesäolympialaiset 1900, Pariisi, Ranska Kesäolympialaiset 1904, Saint Louis, Yhdysvallat Kesäolympialaiset 1908, Rooma, Italia > Lontoo, Britannia Kesäolympialaiset 1912, Tukholma, Ruotsi Kesäolympialaiset 1916, Berliini, Saksa: ei järjestetty ensimmäisen maailmansodan takia Kesäolympialaiset 1920, Antwerpen, Belgia Kesäolympialaiset 1924, Pariisi, Ranska Kesäolympialaiset 1928, Amsterdam, Alankomaat Kesäolympialaiset 1932, Los Angeles, Yhdysvallat Kesäolympialaiset 1936, Berliini, Saksa Kesäolympialaiset 1940, Tokio, Japani > Helsinki, Suomi: ei järjestetty toisen maailmansodan takia Kesäolympialaiset 1944, Lontoo, Britannia: ei järjestetty toisen maailmansodan takia Kesäolympialaiset 1948, Lontoo, Britannia Kesäolympialaiset 1952, Helsinki, Suomi Kesäolympialaiset 1956, Melbourne, Australia Kesäolympialaiset 1960, Rooma, Italia Kesäolympialaiset 1964, Tokio, Japani Kesäolympialaiset 1968, México, Meksiko Kesäolympialaiset 1972, München, Saksa Kesäolympialaiset 1976, Montreal, Kanada Kesäolympialaiset 1980, Moskova, Neuvostoliitto Kesäolympialaiset 1984, Los Angeles, Yhdysvallat Kesäolympialaiset 1988, Soul, Etelä-Korea Kesäolympialaiset 1992, Barcelona, Espanja Kesäolympialaiset 1996, Atlanta, Yhdysvallat Kesäolympialaiset 2000, Sydney, Australia Kesäolympialaiset 2004, Ateena, Kreikka Kesäolympialaiset 2008, Peking, Kiina Kesäolympialaiset 2012, Lontoo, Britannia Kesäolympialaiset 2016, Rio de Janeiro, Brasilia Kesäolympialaiset 2020, Tokio, Japani: oli tarkoitus järjestää 2020, mutta siirrettiin koronaviruspandemian takia vuoteen 2021 Kesäolympialaiset 2024, Pariisi, Ranska Kesäolympialaiset 2028, Los Angeles, Yhdysvallat Kesäolympialaiset 2032, Brisbane, Australia
Talviolympialaiset pienoiskuva|540px|Talviolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat. Vihreä = valtio on isännöinyt yksiä talviolympialaisia, Sininen = valtio on isännöinyt kaksia tai useampia talviolympialaisia, Musta ympyrä = kaupunki on isännöinyt yksiä talviolympialaisia, Oranssi ympyrä = kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia talviolympialaisia (Innsbruck, Sankt Moritz).
Talviolympialaiset 1924, Chamonix, Ranska Talviolympialaiset 1928, Sankt Moritz, Sveitsi Talviolympialaiset 1932, Lake Placid, Yhdysvallat Talviolympialaiset 1936, Garmisch-Partenkirchen, Saksa Talviolympialaiset 1940, Sapporo, Japani > Sankt Moritz, Sveitsi > Garmisch-Partenkirchen, Saksa: ei järjestetty toisen maailmansodan takia Talviolympialaiset 1944, Cortina d’Ampezzo, Italia: ei järjestetty toisen maailmansodan takia Talviolympialaiset 1948, Sankt Moritz, Sveitsi Talviolympialaiset 1952, Oslo, Norja Talviolympialaiset 1956, Cortina d'Ampezzo, Italia Talviolympialaiset 1960, Squaw Valley, Yhdysvallat Talviolympialaiset 1964, Innsbruck, Itävalta Talviolympialaiset 1968, Grenoble, Ranska Talviolympialaiset 1972, Sapporo, Japani Talviolympialaiset 1976, Innsbruck, Itävalta Talviolympialaiset 1980, Lake Placid, Yhdysvallat Talviolympialaiset 1984, Sarajevo, Jugoslavia Talviolympialaiset 1988, Calgary, Kanada Talviolympialaiset 1992, Albertville, Ranska Talviolympialaiset 1994, Lillehammer, Norja Talviolympialaiset 1998, Nagano, Japani Talviolympialaiset 2002, Salt Lake City, Yhdysvallat Talviolympialaiset 2006, Torino, Italia Talviolympialaiset 2010, Vancouver, Kanada Talviolympialaiset 2014, Sotši, Venäjä Talviolympialaiset 2018, Pyeongchang, Korean tasavalta Talviolympialaiset 2022, Peking, Kiina Talviolympialaiset 2026, Milano ja Cortina d’Ampezzo, Italia Talviolympialaiset 2030, Provence-Alpit-Riviera–Auvergne-Rhône-Alpes, Ranska Talviolympialaiset 2034, Salt Lake City, Yhdysvallat
Olympialajit
Olympialaisissa kilpailtavat lajit päättää Kansainvälinen olympiakomitea joko lajiliiton tai olympialaisten järjestelykomitean ehdotuksesta. Tokion kesäolympialaisten 2020 ohjelmassa on 33 lajiryhmää ja Pekingin talviolympialaisten 2022 ohjelmassa seitsemän.
Olympiasymbolit Olympiarenkaat thumb|Olympialipussa on viiden olympiarenkaan muodostama olympiatunnus valkoisella pohjalla.