thumb|pysty=1.35|Pallohuoneen vala, Jacques-Louis Davidin maalaus vuodelta 1791. thumb|pysty=1.35|Pallohuoneen vala, Léopold Moricen tekemä pronssireliefi vuonna 1883 valmistuneessa tasavallan monumentissa Pariisin Place de la Républiquella. Pallohuoneen vala () oli Ranskan kansalliskokoukseksi julistautuneiden porvarissäädyn edustajien 20. kesäkuuta 1789 vannoma vala, jonka mukaan kokous ei hajaantuisi ennen kuin se olisi saanut säädettyä Ranskalle uuden perustuslain. Kyseessä oli eräs Ranskan suuren vallankumouksen alkuvaiheen merkittävistä ja käänteentekevistä tapahtumista.
Taidemaalari Jacques-Louis David luonnosteli tapahtumasta myöhemmin kuuluisan maalauksen, joka ei tosin valmistunut. __NOTOC__ Tapahtumat Kuningas Ludvig XVI:n koollekutsuman Ranskan säätyjen yleiskokouksen porvarissääty eli niin sanottu kolmas sääty oli 17. kesäkuuta julistanut itsensä kansalliskokoukseksi. Tämä tehtiin, jotteivät vanhoilliset aatelis- ja pappissääty voisi jarruttaa uudistusten toteuttamista. Kun kolmannen säädyn edustajat kolme päivää myöhemmin havaitsivat kokoontumistilansa Versailles’ssa suljetuiksi, he pelkäsivät kuninkaan yrittävän hajottaa kansalliskokouksen ja päättivät varmistaa, ettei niin tapahtuisi. He kokoontuivat siksi läheisessä Versailles’n tennishallissa (ransk. salle du jeu de paume) ja vannoivat valan, että kansalliskokous ei hajaantuisi ennen kuin Ranskalla olisi kirjoitettu perustuslaki.Tennis Court Oath Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 8.4.2013. Tilaisuutta johti Jean Sylvain Bailly.
Valaa vastusti ainoastaan yksi läsnäolleista, Castelnaudaryn edustaja Joseph Martin-Dauch.Colin Jones: The Longman Companion to the French Revolution, s. 192. Longman, Lontoo/New York 1988. David kuvasi hänet maalauksensa oikeaan alakulmaan.
Kuningas järjesti 23. kesäkuuta säädyille kuninkaallisen istunnon ja yritti henkilökohtaisella arvovallallaan pakottaa kolmannen säädyn perääntymään. Hän ilmaisi istunnossa myöntyvänsä lukuisiin uudistuksiin, mutta asettui päättäväisesti puolustamaan kahden ylimmän säädyn etuoikeuksia ja vaati säätyjä jatkamaan työtään erillisissä istunnoissa vanhan valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti. Kolmas sääty torjui hallitsijan vaatimukset, vaikka kuningas uhkasi yleissäätyjen hajottamisella. Ludvig XVI joutui lopulta antamaan periksi ja tunnustamaan kolmannen säädyn aseman kansalliskokouksena. Hän neuvoi 27. kesäkuuta aatelin ja papiston edustajia liittymään siihen. Perustuslaki valmistui vuonna 1791.
Valan teksti
Kokous hyväksyi aluksi seuraavan päätöksen:Ihmiskunnan kronikka 1739–1860, s. 629. Gummerus 1988.The Oath of the Tennis Court (June 20, 1789) The History Guide. Viitattu 9.4.2013.
Bailly ja kokouksen sihteerit vannoivat valan ensimmäisinä seuraavan kaavan mukaisesti:
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Ranskan suuri vallankumous Luokka:1789 Luokka:Valat Luokka:Versailles