Velvollisuuksista () on Ciceron kirjoittama filosofinen teos, joka käsittelee sitä, mikä on paras tapa elää, käyttäytyä ja hoitaa moraaliset velvollisuudet.Itkonen-Kaila, Marja: Ciceron elämä ja teokset. Teoksessa Cicero 1992, s. v–xx.
Historia
Cicero kirjoitti teoksen loka-marraskuussa vuonna 44 eaa. noin neljän viikon aikana.Walsh, P. G.: Introduction. Teoksessa Hän omisti sen pojalleen Marcukselle, joka oli tuolloin Ateenassa opiskelemassa filosofiaa peripateettiseen koulukuntaan kuuluneen Kratippoksen johdolla.Cicero: Velvollisuuksista I.1–3. Teos jäi Ciceron viimeiseksi.
Teoksen aihe, moraaliset velvollisuudet, olivat olleet filosofisen käsittelyn alla erityisesti stoalaisessa koulukunnassa (katso: kathēkon ja katorthōma). Myös Ciceron esitys perustuu ennen kaikkea stoalaisiin lähteisiin ja erityisesti Panaitioksen teoksiin.Cicero: Velvollisuuksista I.6–9. Teosta on luonnehdittu Ciceron pyrkimykseksi määritellä julkisen käyttäytymisen ihanteet.
Ambrosius sovelsi Ciceron teosta omassa teoksessaan De officiis ministrorum, jossa hän käytännössä muunsi teoksen kristinuskon kanssa yhteensopivaan muotoon. Jo ennen häntä Lactantius oli hyödyntänyt teosta kirkon tarpeisiin.Walsh, P. G.: Introduction. Teoksessa Teos vaikutti myös muun muassa Hieronymukseen ja Augustinukseen. Se säilyi vaikutusvaltaisena läpi koko keskiajan.
Kirjapainotaidon kehittämisen jälkeen Velvollisuuksista oli ensimmäisiä painettuja klassisia teoksia muiden Ciceron teosten ohella. 1500-luvulla Erasmus Rotterdamilainen muokkasi teoksesta oman versionsa. Myös Philipp Melanchthon toimitti teoksen. 1600-luvulla teos oli laajasti käytössä brittiläisissä kouluissa ja yliopistoissa. Sitä käsittelivät laajalti muun muassa Hugo Grotius ja Samuel Pufendorf ja se vaikutti muun muassa John Miltonin ja John Locken ajatteluun. Voltaire ylisti teosta, ja Fredrik Suuri tilasi siitä saksankielisen käännöksen Christian Garvelta.
Michael Grantin mukaan Cicero itse vaikuttaa pitäneen teosta henkisenä testamenttinaan ja mestariteoksenaan. Edward Claytonin mukaan teos on edelleen parhaita lähtökohtia tutustumiselle Ciceron koko filosofiseen tuotantoon.
Sisältö
Ciceron teos on muodoltaan Marcukselle osoitettu kirje. Aiheensa puolesta se on kuitenkin selvästi osoitettu laajemmalle yleisölle.
Teos koostuu kolmesta kirjasta. Ensimmäinen käsittelee moraalista hyvää, toinen edullisuutta ja kolmas näiden välistä ristiriitaa. Cicero käsittelee sitä, miten moraalisesti hyvä määritellään ja kumpi kahdesta hyvästä asiasta on parempi. Moraalisen hyvän ja edullisuuden välinen ristiriita on Ciceron mukaan vain näennäinen. Silloin kuin näemme niiden olevan ristiriidassa, emme vain ole ymmärtäneet tilannetta oikein. Todellisuudessa niissä on kyse samasta asiasta, niin että moraalisesti hyvä on aina edullista ja edullinen hyvää.
Cicero kehottaa poikaansa seuraamaan luontoa ja viisautta sekä toimimaan politiikassa, sen sijaan että etsisi nautintoja ja helppoa elämää. Ciceron mukaan on olemassa luonnollinen laki, joka hallitsee kaikkia ihmisiä.Cicero: Velvollisuuksista III.5. Poliittisten oikeuksien puute sen sijaan turmelee moraaliset hyveet. Teos arvostelee hieman aiemmin surmattua diktaattori Julius Caesaria ja tämän diktatuuria yleisesti; Ciceron mukaan Caesar ansaitsi kuolemansa.Cicero: Velvollisuuksista III.21.
Cicero hyödyntää teoksessa useita anekdoottimaisia esimerkkitapauksia käsitellyistä aiheista ja viittaa usein oman aikansa tapahtumiin.
Lähteet
Kirjallisuutta
Suomennos Cicero: Velvollisuuksista. Teoksessa
Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia Cicero: On Duties. Teoksessa Latinankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
Muuta kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Teos Cicero: De Officiis. The Latin Library. Cicero: De Officiis. Perseus. Cicero: De Officiis. Archive.org. Cicero: De Officiis. Constitution.org.
Muuta Schneider, Ben R.: Why Cicero's De Officiis?. Lawrence University.
Luokka:Ciceron teokset Luokka:Kirjat filosofiasta