Psykoosi on tila, jossa henkilön todellisuudentaju hämärtyy ja vääristyy, jonka vuoksi hänellä on huomattavia vaikeuksia erottaa tosi epätodesta. Aistiharhat, oudot tunnekokemukset tai harhaluulot vääristävät todellisuutta ja saattavat aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa. Psykoosia sairastavilla on myös muita oireita, kuten pelkoja, ahdistusta, masennusta ja unettomuutta. Psykoottinen häiriö ei välttämättä vaikuta kaikkeen psyykkiseen toimintaan, joten joillakin elämän alueilla henkilö voi suoriutua normaalilla tavalla. Sigmund Freudin teorian mukaan psykoosi on psyyken reaktio tilanteeseen, jossa ihminen ajattelee, ettei hän voi saavuttaa onneaFreud, Sigmund: Das Unbehagen in der Kultur, 1948 (Suom. Ahdistava kulttuurimme. Gummerus, 1982.) Sivu 31..
Psykoosiin usein liittyvät oudot ja usein pelottavat kokemukset voivat johtaa siihen, että henkilön kyky ilmaista tunteitaan heikkenee, hän vetäytyy ihmissuhteista tai eristäytyy omaan sisäiseen maailmaansa. Joskus, mutta harvoin, psykoottiset oireet aiheuttavat aggressiivista tai impulsiivista käyttäytymistä.
Pitkän psyykkisen rasituksen laukaisema pitkäkestoinenkaan psykoosi ei ole välttämättä mielisairauden oire. Skitsofreniaa, kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja masennusta sairastavilla esiintyy kuitenkin tavallista enemmän psykoosioireita. Myös muut aivosairaudet saattavat laukaista psykoosin.
Psykoosin taustalta löytyy usein omaisen kuoleman kaltainen vaikea järkytys. Lisäksi umpierityshäiriöt, systeemiset sairaudet, tulehdukset ja nestetasapainon häiriöt voivat laukaista psykoosin.
Psykoosin hoito voi olla psykoterapeuttisista hoitoa kuten Suomessa kehitetty avoimen dialogin hoitomalli tai lääkehoitoa tai molempia.
Psykoosikroonikolle ei myönnetä Suomessa välttämättä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea.
Esiintyvyys Noin 3,5 prosenttia väestöstä sairastuu Suomessa psykoosiin elämänsä aikana. Vain noin puolet psykooseista ilmenee mielenterveyden häiriöstä kärsivillä ihmisillä.Perälä et al. 2007: Psykoottisten häiriöiden esiintyvyys Suomessa - Lifetime prevalence of psychotic and bipolar I disorders in a general population. Archives of General Psychiatry 2007;64:1–10. Sivu 138. http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo96217.pdf Päihdepsykoosit ovat erityisen yleisiä keski-ikäisillä miehillä
Syyt Psykoosille saattaa löytyä joskus elimellinen syy, mutta useimmiten psykoosi ei johdu kuitenkaan aivosairaudesta. Psykoosin taustalta ei ole onnistuttu myöskään löytämään yksiselitteistä aivotoimintaan liittyvää syytä. Elämäntapahtumilla on havaittu olevan aivotoimintaa suurempi vaikutus psykoosin puhkeamiseen. Psykoosi voi näyttäytyä ymmärrettävänä ja johdonmukaisena tapahtumana, jos sitä tarkastelee esimerkiksi reaktiona voimakkaaseen ahdistukseen, pettymyksiin ihmissuhteissa tai pitkittyneeseen pahoinvointiin.
Vuonna 2020 valmistuneen suomalaisen väitöstutkimuksen mukaan psykoosi liittyy usein vaikeisiin kokemuksiin, jotka ovat alkaneet usein jo lapsuudessa. Esimerkiksi koulukiusaaminen saattaa johtaa ulkopuolisuuden tunteisiin ja ihmissuhdevaikeuksiin. Ongelmat kasaantuivat usein aikuistumisen kynnyksellä, mikä johtaa pahoinvoinnin lisääntymiseen, ajattelukyvyn heikentymiseen ja psykoosidiagnoosiin. Psykoosin aikana onkin havaittu esiintyvän poikkeuksellisen korkeita veren stressihormoni kortisolin pitoisuuksia.
Varhaislapsuuden altisteiden vaikutus Jos aivoihin kohdistuu liikaa altistavia tekijöitä niiden varhaisessa kehitysvaiheessa, saattaa syntyä hermoston kehityksellisiä häiriöitä. Etenkin aivokuoren ja hippokampuksen N-metyyli-D-aspartaattireseptoreita sisältävät parvalbumiinipitoiset välineuronit eli PVI:t tulehtuvat herkästi ja ovat alttiita saamaan oksidatiivisen stressin aiheuttamia vaurioita esimerkiksi raskauden aikana ja murrosiässä. Kyseiset vauriot lisäävät NMDA-reseptoreiden vajaatoiminnan ja välineuronien toimintahäiriöiden riskiä, mikä aiheuttaa psykoosioireita.
Riskitekijät Noin 30 prosenttia suomalaisten lääkäreiden toteamista yksittäisistä psykoosijaksoista sattui skitsofreniaa sairastaville, 11 prosenttia skitsoaffektiivista häiriötä sairastaville ja 11 prosenttia vakavaa masennusta sairastaville. Alkoholin liikakäyttö aiheutti lisäksi 13 prosenttia. Loput 35 prosenttia psykoosijaksoista johtuu edellä mainittuja sairauksia sairastamattomille tapahtuneista vaikeista järkytyksistä, kuten omaisen kuolemasta taikka elimellisestä syystä, kuten aivosairauksista, umpierityshäiriöistä, systeemisistä sairauksista, infektioista, nestetasapainon häiriöistä sekä muiden päihteiden kuin alkoholin käytöstä.Psykoosi. Jouko Lönnqvist ja Jaana Suvisaari 19.1.2009. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.plain?p_artikkeli=seh00066 Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta tai lääkkeiden käyttö saattaa johtaa psykoosiin. Myös aivovamma saattaa aiheuttaa orgaanisen eli elimellisperäisen psykoosin. Myös pitkäaikainen unettomuus saattaa aiheuttaa psykoosin.
Lapsuuden ja nuoruusiän psykoosit saatetaan sekoittaa autismin tai Aspergerin oireisiin.Gillberg, Christopher: Autismi ja autismin sukuiset häiriöt lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. Toinen uusittu painos. Helsinki: Hakapaino Oy, 1999. Lyhyet psykoosit voivat olla myös osana dissosiatiivisia häiriöitä ja psykoosien sekä varsinkin skitsofrenian erotusdiagnostiikassa onkin otettava huomioon erilaiset dissosiatiiviset häiriöt erityisesti dissosiatiivinen identiteettihäiriö, joissa on merkittäviä päällekkäisiä oireita psykoosisairauksien kanssa, mutta kuitenkin selkeästi poikkeava kokonaistaudinkuva.Shibayama, M: (2011). ”Differential diagnosis between dissociative disorders and schizophrenia”. Seishin shinkeigaku zasshi = Psychiatria et neurologia Japonica 113 (9): 906–911.
Päihteiden käyttö, päihteistä tai lääkkeistä vieroittautuminen, synnytys, voimakas stressi tai traumaattinen tapahtuma voivat aiheuttaa reaktiivisen eli lyhytkestoisen psykoosin. Reaktiivinen psykoosi kestää normaalisti yhdestä vuorokaudesta yhteen kuukauteen, mutta sen kesto saattaa venyä jopa muutamaan kuukauteen, jos sitä lääkitään psykoosilääkkeellä.
Luokittelua Yli kuukauden kestävää psykoosia kutsutaan pitkäkestoiseksi tai toiminnalliseksi psykoosiksi. Toiminnallisen psykoosialttiuden ajatellaan syntyvän biologisesti syntyneen alttiuden ja stressin yhteisvaikutuksesta (stressi-haavoittuvuusmalli). Myös toiminnallisen psykoosin puhkeamiseen liittyy usein altistavia häiriötekijöitä ja haitallisia elämäntilanteen muutoksia.
Mielialapsykoosien sairaudenkuvaa hallitsee mania tai masennus, jolloin psykoottiset oireet ovat lyhytkestoisempia ja usein ohimeneviä. Gillberg, Christopher: Autismi ja autismin sukuiset häiriöt lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. Toinen uusittu painos. Helsinki: Hakapaino Oy, 1999.
Orgaanisia ja toiminnallisia psykooseja pidettiin aiemmin syntytavoiltaan täysin erilaisina, mutta uuden tiedon karttuessa erot eivät näytäkään olevan niin selviä. Käytössä oleva ICD-10-tautiluokitus erottelee orgaaniset ja toiminnalliset psykoosit toisistaan, mutta tulevaisuudessa tällainen jako saattaa poistua tarpeettomana.
Toiminnallisia psykooseja sairastavien aivotoiminnassa näyttää olevan selvää poikkeavuutta verrattuna terveisiin ihmisiin.. Nykyisin uskotaan myös, että esimerkiksi skitsofreniaan liittyy sairauden puhkeamiselle altistava varhainen keskushermoston kehityksen häiriö.
Diagnosointi Suomessa käytettävässä ICD-10-tautiluokituksessaTautiluokitus ICD-10. Kansalaisen käyttöliittymä testikoodistopalvelimelle. THL:n ylläpitämä kansallinen koodistopalvelu. Sosiaali- ja terveysalan tietoyhteiskuntayksikkö. http://194.89.160.67/codeserverTES/pui/ViewVersionInfoAction.doAction?version_search_index=2 on määritelty diagnostiset kriteerit eri syistä johtuvalle psykoottiselle oireilulle.
Psykoosien ryhmittely Toiminnalliset psykoosit Skitsofrenia Mielialapsykoosit Psykoottinen mania Psykoottinen masennus Skitsoaffektiivinen psykoosi Harhaluuloisuushäiriö Lyhytkestoinen psykoottinen tila Monimuotoinen psykoottinen tila Muut tarkemmin määrittelemättömät psykoosit
Kemialliset psykoosit alkoholipsykoosit, kuten delirium tremens, alkoholiaistiharhaisuus ja alkoholiparanoia huumausainepsykoosi sedatiivien aiheuttama lääkepsykoosi (ICD-10: F13.03, F13.04, F13.4–F13.7) muiden lääkeaineiden aiheuttamat psykoosit (esim. varenikliinipsykoosi)
Elimellisperäiset eli orgaaniset psykoosit Orgaanisilla eli elimellisistä syistä johtuvilla psykooseilla tarkoitetaan psykooseja, joiden syyksi voidaan selvästi osoittaa aivosairaus, aivovamma tai muu aivojen toimintahäiriöön johtava tekijä. Esimerkiksi systeeminen lupus eli SLESysteeminen lupus erytematosus (SLE). https://www.reumaliitto.fi/fi/reuma-aapinen/reumataudit/systeeminen-lupus-erytematosus-sle tai aivokasvain saattavat aiheuttaa psykoosin. Tämä on yleisesti ottaen suhteellisen harvinaista, mutta ikääntyneillä yleisempää.Psychosis Secondary to Brain Tumor
Oireet Psykoosin oireita ovat:
Aistiharhat: Ihmisellä on aistimuksellisia, todeksi tulkittuja, kokemuksia, kuten ääniä tai näkyjä, joita muut eivät kuule tai näe. Aistiharhat ovat luonteeltaan psykoottisia vain, mikäli henkilöllä on vaikeuksia erottaa, mikä on totta ja mikä ei. Esimerkiksi stressitilanteessa tai nukahtamisvaiheessa voi ilmetä erilaisia aistikokemusten vääristymiä (illuusioita) tai harha-aistimuksia ilman, että ne ovat luonteeltaan psykoottisia, koska tällöin ihminen ymmärtää aistimuksensa vääristyneen luonteen. Psykoosissa olevalle ihmiselle aistiharhat ja harhaluulot ovat täyttä totta. Psykoottinen ihminen on tämän vuoksi usein sairaudentunnoton eli ei pidä itseään sairaana. Rajankäynti psykoottisina pidettyjen ja normaaleina pidettyjen jäykkien ja perusteettomien uskomusten välillä ei myöskään ole aina helppoa.
Harhaluulot: Ihmisellä on perusteettomia, epärealistisia uskomuksia, jotka saattavat perustua havainnon tai kokemuksen väärään tulkintaan. Harhaluulot voivat olla vainoamisharhoja, suhteuttamisharhoja, suuruusharhaluuloja, mustasukkaisuusharhoja, eroottisia harhaluuloja tai somaattisia harhaluuloja. Ihminen saattaa vaikkapa uskoa olevansa poikkeuksellisen tärkeä henkilö, saattaa uskoa muiden voivan lukea hänen ajatuksiaan tai kokee aiheettomasti itseään vainottavan tai henkeään uhattavan. Ihminen saattaa tulkita virheellisesti toisten eleet tai kokee esimerkiksi lehtikirjoitusten täysin perusteetta viittaavan nimenomaisesti häneen itseensä.
Eriskummallinen puhe tai käytös: Psykoosidiagnoosin saamiseksi ei vaadita todellisuudentajun hämärtymistä, vaan henkilön käytös voidaan määritellä psykoottiseksi myös silloin, kun hänen puheensa tai käytöksensä vaikuttaa hyvin oudolta tai eriskummalliselta. Psykoottinen puhe on siinä määrin epäloogista, hajanaista tai seikkaperäistä ja yksityiskohtiin takertuvaa, että sen ymmärtäminen on kuulijalle erittäin vaikeaa tai mahdotonta.
Ennakko-oireet Jotkut psykooseista puhkeavat äkillisesti, kun taas toisten puhkeamista voi edeltää jopa vuosia kestävä ennakoiva vaihe ennen varsinaisten psykoottisten oireiden ilmaantumista. Ennakoivat oireet ovat hyvin yksilöllisiä, mutta tavallisimpia ovat: ahdistuneisuus ärtyneisyys masennus levottomuus pakkoajatukset tai huolet unettomuus eristäytyminen
Ennakko-oireiden tunnistamisesta on hyötyä etenkin uusiutuvissa psykooseissa, jolloin henkilö voi oppia tunnistamaan ne oireet, jotka ennakoivat psykoottisia oireita. Näin henkilö voi hakea oloonsa apua ennen kuin sairauden vaihe pahenee psykoosiin. Psykoosia sairastamattomien ei ole syytä kiinnittää tällaisin ennakko-oireisiin liiaksi huomiota, koska oireet ovat ajoittain hyvin tavallisia jokaiselle.
Esimerkkejä psykoottistasoisesta häiriöistä F20 Skitsofrenia