Ketogeeninen ruokavalio on ruokavalio, jossa elimistö pyritään saamaan ketoosiin. Ketogeeninen ruokavalio on joko vähähiilihydraattinen ruokavalio tai täysin hiilihydraatiton ruokavalio.
Suurin osa nautitusta energiasta tulee ketogeenisessa ruokavaliossa rasvasta ja hiilihydraatteja nautitaan vain vähänThe ketogenic diet and other dietary treatments for refractory epilepsy in children. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4162008/.
Ketogeenista ruokavaliota on käytetty perinteisesti diabeteksen hoidossa. Nykyisin sitä käytetään myös esimerkiksi laihduttamisessa ja painonhallinnassa sekä epilepsian ja ei-alkoholiperäisen rasvamaksan hoidossa.
Makroravinteiden suhde
Rasva Ketogeenisen ruokavalion energiaravinteena käytetään ennen kaikkea rasvaa.
Proteiini Ketogeeniseen ruokavalioon erikoistunut terveysalan yritys Virta Health suosittelee, että proteiinia nautittaisiin yksilöllisen tarpeen mukaan 1,2–2 grammaa ihannepainokiloa kohti. Ketogeenisen ruokavalion voi kuitenkin koostaa myös siten, että proteiinia nautitaan ainoastaan fysiologisen tarpeen mukainen minimimäärä.
Hiilihydraatti Hiilihydraatin enimmäismäärä vaihtelee yksilöllisen sietokyvyn mukaan välillä 0–100 grammaa/vrk. Yli 70 gramman hiilihydraattimäärät ovat kuitenkin harvinaisia silloin, kun proteiininsaanti on riittävää. Suurin mahdollinen hiilihydraatin osuus riippuu ihmisen metabolisesta terveydestä. Suurin osa diabeetikoista joutuu rajoittamaan hiilihydraattien päivittäisen kokonaissaantinsa alle 50 grammaan ja jotkut jopa vain 30 grammaan. Hiilihydraattien enimmäismäärää voidaan kuitenkin usein lisätä diabeteksen mentyä remissioon ja painon normalisoituessa.
Naiset menettävät usein lihaskudosta, jos hiilihydraattien määrä on alkuvaiheessa liian pieni, kuten esimerkiksi 4 energiaprosenttia. Tätä tapahtuu sitä huolimatta, ettei energiansaantia pyrittäisi rajoittamaan. Neljä energiaprosenttia vastaa normaalipainoisilla naisilla noin 20 grammaa hiilihydraattia.
Ketogeeniset korvikkeet Markkinoilla on nykyisin tarjolla joitain ketogeeniseen ruokavalioon sopivia korvikkeita kuten kananmunasta, juustosta ja mantelista valmistettu leivänkorvikeKetoinen, tuote-esittelysivu. https://ketoinen.fi/tuotteemme/ , sokeriton jäätelö ja erytritolista valmistettu sokerinkorvike.
Tavoite Ketogeenisen ruokavalion tavoitteena on saada elimistö ketoosiin. Jos ruoka sisältää riittävän vähän hiilihydraatteja, elimistö alkaa käyttää pääasiallisena energianlähteenään glukoosin sijaan maksan rasvahapoista tuottamia ketoaineita eli asetoasetaattia, 3-beta-hydroksibutyraattia ja niiden hajoamistuotetta asetonia. Ketoaineiden tuottamiseen tarvittavat rasvahapot voivat olla peräisin nautitusta ravinnosta tai elimistön omasta rasvakudoksesta, jonka sisältämiä rasvahappoja on lähetetty maksaan haiman käskyttämänä. Verensokeri pysyy ketoosin aikana normaalilla tasolla, koska maksa tuottaa glukoosia aminohapoista ja rasvahappojen hajoamistuotteista.
Fysiologiset vaikutukset Ketogeeninen ruokavalio vähentää insuliinipiikkejä, matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä, mikä voi saada aikaan nopeita ja huomattavia parannuksia etenkin metabolisessa oireyhtymässä ja kakkostyypin diabeteksessa. Ruokavalio saattaa lievittää muitakin oireyhtymiä ja sairauksia.
Ketogeeninen ruokavalio vähentää elimistön proteiineja ja solukalvoja vaurioittavien happiradikaalien syntyä sekä vähentää niiden aktiivisuutta. Lisäksi se lisää energiaa tuottavien mitokondrioiden määrää aivoissa.
Eläinkokeissa on havaittu, että ketogeeninen ruokavalio muuttaa suoliston bakteerilajistoa vastakkaiseen suuntaan kuin tavallinen runsasrasvainen ruokavalio. Muutos johtuu ketoaineiden vaikutuksesta, ja sen on havaittu vähentävän autoimmuunitulehduksia aiheuttavien Th17 immuunisolujen määrää.
Ketogeenisen ruokavalion sivutuotteina syntyvien BHB- eli betahydroksibutyraatti-aminohappojen on havaittu edistävän painonhallintaaA β-hydroxybutyrate shunt pathway generates anti-obesity ketone metabolites. Cell 2024. https://www.cell.com/cell/fulltext/S0092-8674(24)01214-5#fig3.
Aloitusoireet ja ketoadaptaatio Saattaa kestää useita viikkoja, ennen kuin ketoosi saavutetaan eli ennen kuin veren ketoaineiden pitoisuus ylittää tason 0,5 mmo/l. Ketogeeninen ruokavalio aiheuttaa alkuvaiheessa tilapäistä mutta voimakasta natriumin erittymisen kiihtymistä. Lisäämällä natriumin saantia voidaan välttää kaliumin lisääntynyt erittyminen virtsaan ja niin sanottu ketoflunssa, joka oireilee väsymyksenä ja alhaisena verenpaineena.
Useita viikkoja jatkunut ketogeeninen ruokavalio saa runsashiilihydraattisen ruokavalion hiljentämät geenit toimimaan, mikä muuttaa solujen toimintaa. Ajan mittaan elimistö alkaa hyödyntämään rasvaa ja ketoaineita yhä paremmin, minkä lopputuloksena elimistön rasvahappojen hapetuskyky kaksinkertaistuu. Elimistö sopeutuu aloittamista seuranneiden kuukausien tai jopa vuosien mittaan yhä paremmin ketogeeniseen ruokavalioon, mikä tarkoittaa sitä, että myös sen aiheuttamat terveyshyödyt kasvavat.
Sivuvaikutukset ja riskit Jos vähäsuolaiseen ketogeeniseen ruokavalioon yhdistyy pitkään jatkunut hyvin niukka energiansaanti, lisämunuaisen kortisolintuottokyky saattaa heiketä.
Ketogeeniseen ruokavalioon siirtyminen vähentää yleensä ruokavaliosta monia hyviä kaliuminlähteitä kuten juureksia, hedelmiä, herneitä ja papuja. Kaliumin saanti saattaa jäädä tämän vuoksi liian pieneksi etenkin, jos harrastetaan raskaita kuntoilumuotoja. Tällöin voidaan turvautua vähän hiilihydraatteja sisältäviin kaliuminlähteisiin kuten pähkinöihin, luuliemeen ja eräisiin vihanneksiin.
Natriumia olisi hyvä saada 4-5 g/vrk, koska se vähentää kaliumin erittymistä virtsaan. Mikäli esiintyy lihaskramppeja, uupumusta tai sydämen rytmin muutoksia, saattaa olla syytä alkaa nauttimaan magnesiumia lisäravinteen muodossa.
Kaliumin ja natriumin puute saattavat aiheuttaa ketogeenisen ruokavalion aloitusoireita eli niin sanottua ketoflunssaa. Ketoflunssa liittyy siihen,että ketogeeniseen ruokavalioon siirtyminen aiheuttaa tilapäistä mutta voimakasta natriumin erittymisen kiihtymistä. Jos natriumin ja magnesiumin saanti pysyvät alhaisella tasolla, lisämunuaisten aldosteronin ja kortisolin tuotanto kiihtyy, mikä lisää esimerkiksi kaliumin erittymistä virtsaan sekä aiheuttaa väsymystä ja alhaista verenpainetta.
Lääkärin valvomalla ruokaöljypohjaisella ketogeenisella ruokavaliolla olleilla epilepsiaa sairastavilla lapsilla on todettu tavallista enemmän luunmurtumia. Ketogeenisen ruokavalion ei ole kuitenkaan havaittu suurentavan epilepsialääkkeiden vuoksi jo ennestään koholla olevaa luunmurtamariskiäThe ketogenic diet: one decade later. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/17332207/.
On myös havaittu, että ruokaöljyn käyttöön perustuvaa ketogeenista ruokavaliota noudattavien lasten veren triglyseridiarvot nousevat 60 prosenttia ja apolipoproteiini B (ApoB) 55 prosenttia. Tällä potilasryhmällä on esiintynyt tutkimuksissa kasvun hidastumista ja viidellä prosentilla munuaiskiviä. Ketogeeniseen epilepsiaruokavalioon kuului aiemmin nesteen määrän rajoittaminen, josta on sittemmin luovuttu juuri siihen liittyvän munuaiskiviriskin vuoksi.The ketogenic diet and other dietary treatments for refractory epilepsy in children. 2007. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4162008/
Vuonna 2024 julkaistussa eläinkokeessa havaittiin, että täysin hiilihydraatiton ja hyvin niukkaproteiininen ruokavalio vanhentaa soluja ennenaikaisesti, jos rasvan lähteenä käytetään yksinomaan margariinia tai kaakaovoita.
Terveysvaikutukset ja lääketieteellinen käyttö Historiaa Ketogeeninen ruokavaliohoito otettiin käyttöön epilepsian hoidossa 1920-luvulla, mutta lääkehoito syrjäytti sen 1930-luvun jälkeen useiksi vuosikymmeniksi.
Johtava liikalihavuuden ja allergioiden hoitoon perehtynyt sisätautilääkäri Blake F. Donaldson julkaisi vuonna 1962 kirjan nimeltä Strong Medicine. Donaldson esitteli siinä tehokkaan liikalihavuuden ja allergioiden hoitomuodon, joka perustui ennen kaikkea ultraprosessoimattomasta rasvaisesta lihasta ja vedestä koostuvan ruokavalion ja liikunnan yhdistelmään. Donaldson oli hoitanut potilaitaan kyseisellä tavalla tuolloin jo 18 vuoden ajan.
Elokuvatuottaja Jim Abrahamsin vaikeasti sairaan epileptikkopojan kohtaukset saatiin loppumaan 1990-luvulla yhdysvaltalaisen vasta ketogeenisella ruokavaliohoidolla. Abrahams perusti Charlie Foundation -järjestön tuodakseen hoidolle julkisuutta ja teki aiheesta televisioelokuvan Kamppailu elämästä (1997). Järjestön rahoituksen tuella ruokavaliohoidosta saatujen useiden myönteisten hoitotulosten seurauksena ketogeeninen ruokavaliohoito palasi hoitokäyttöön vuoden 1996 jälkeen.
Ketogeenisessa ruokavaliohoidossa käytettiin 2010-luvulle tultaessa useimmiten Atkinsin dieettiä proteiinipainotteisempaa dieettiä, jossa hiilihydraatteja nautittiin vain 10–15 grammaa vuorokaudessa ja rasvan osuus oli vain noin 65 prosenttia energiasta. Käytetty hiilihydraattimäärä oli niin pieni, että potilas joutui luopumaan lähes kokonaan hiilihydraattipitoisista ruoka-aineista kuten leivästä, perunasta, sokerista ja maidosta. Kyseinen ruokavalio koostui lähinnä kananmunista, lihasta, vähähiilihydraattisista kasviksista, ruokaöljystä ja kermasta.
Kuolleisuus Vuonna 2024 julkaistussa kiinalaistutkimuksessa havaittiin, että ketogeenista ruokavaliota noudattavilla oli 20 prosenttia pienempi kuolleisuus verrattuna siihen väestönosaan, joka nautti eniten hiilihydraattia ja vähiten rasvaa. Erotus muuttui 24 prosenttia pienemmäksi kuolleisuudeksi, kun tuloksesta vakioitiin pois sukupuolen, iän ja koulutustason lisäksi myös painoindeksin, tupakoinnin, verenpainetaudin, diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien sekä syöpäsairastavuuden vaikutus kuolleisuuteen.
Diabetes Hiilihydraattirajoitettua ruokavaliota on käytetty diabeteksen hoitoon aina 1700-luvulta alkaen Vuonna 2018 julkaistun hoitotutkimuksen mukaan ketogeenista ruokavaliota noudattavien verensokerivaihtelut normalisoituivat lähes kaikilla tutkimuksen yli 300 ykkösyypin diabetesta sairastavalla insuliinihoitoisilla osanottajalla. Ketogeeninen ruokavalio on osoittautunut tehokkaaksi hoidoksi myös kakkostyypin diabetekseen.
Ketoosi normalisoi diabeetikkojen verensokeria, koska ketoaine beeta-hydroksibuturaatti vähentää elimistössä tapahtuvaa glukoosin uusmuodostusta vähentämällä glukoneogeneesia säätelevän alaniinin vapautumista lihaksista.
Vuonna 2021 julkaistussa satunnaistetussa interventiotutkimuksessa havaittiin, että ketogeeninen ruokavalio kohensi munuaissairautta sairastavien diabeetikkojen terveydentilaa paremmin kuin munuaispotilaiden hoitoon perinteisesti käytetty vähäproteiininen ruokavalio.
Sydän- ja verisuonitaudit Vuonna 2023 julkaistussa tieteellisten tutkimusten yhteenvedossa todettiin, että ketogeeninen ruokavalio vähentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä parantamalla veren rasva-arvoja ja ehkäisemällä tehokkaasti matala-asteista tulehdusta. Riskin aleneminen liittyy sydämen aineenvaihdunnan sekä verisuonten seinämien toiminnan paranemiseen ja niiden ikääntymisen hidastumiseen, verenpaineen säätelyn paranemiseen sekä ruokavalion painonhallintaa edistävään vaikutukseen. Esimerkiksi vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että valtimonkovettumataudin riskiä lisäävien pienten LDL-kolesterolihiukkasten määrä väheni 23 prosenttia kahden vuoden ketogeenisen ruokavaliohoidon aikana.
Lihavuus Ketogeenista ruokavaliota on käytetty myös lasten lihavuuden hoidossa. Ketogeenisen laihduttamisen etuna on, että etenkin vatsaontelon ja luurankolihasten rasvoittuminen vähenee. Ketogeeninen ruokavalio auttaa ylipainoisia laihtumaan, koska se vähentää ruokahalua lisäävän greliinihormonin tuotantoa.
Aivoterveys