pienoiskuva|Puhuttua napolia Napolin kieli (omakielinen nimi: napulitano) on eteläisessä Italiassa puhuttava romaaninen kieli. Se on saanut nimensä Napolin kuningaskunnan mukaan, jonka alue kattoi lähes kokonaan kielen nykyisen puhumisalueen. Sitä puhuivat äidinkielenään muun muassa Molempain Sisiliain kuninkaat Frans I ja Ferdinand II. Kielellä on ollut huomattava vaikutus Río de la Platan espanjaan, jota puhutaan Argentiinassa ja Uruguayssa.
Napoli lasketaan uhanalaiseksi kieleksi ja se jakautuu viiteen päämurteeseen. Napolin lähimpiä sukulaiskieliä ovat muun muassa italia ja sisilia. Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.
Puhujamäärät ja status Kielellä on noin 7,5 miljoonaa puhujaa, joista suurin osa asuu Italian eteläosissa. Muita napolinkielisiä puhujayhteisöjä on myös Yhdysvalloissa, Saksassa, Argentiinassa ja Australiassa.
Napolilla ei ole virallista asemaa eikä sitä opeteta paikallisissa kouluissa. Sen sijaan sitä käytetään muun muassa musiikissa. Vuonna 2008 Campanian alue hyväksyi lain, jonka nojalla napolin kieltä on tarkoitus suojelella.
Fonologia
Konsonatit
BilabiaaliLabiodentaaliDentaaliAlveolaariPostalveolaariPalataaliVelaariNasaalimnɲŋKlusiilip | bt̪ | d̪k | gAffrikaattats | dzʧ | ʤFrikatiivif | vsʃ | ʒɣTremulanttirLateraalilʎPuolivokaaliwj
Lähde:
Vokaalit
EtinenKeskienTakainenSuppeaiuPuolisuppeaeəoPuoliavoinɛɔAvoina
Lähde:
Lähteet
Luokka:Romaaniset kielet Luokka:Napolin historia Luokka:Italian kielet