Helsinki-Vantaan lentoasema (, ) on Suomen suurin lentoasema. Helsinki-Vantaan lentoasema on myös Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikenneasema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkee noin 90 prosenttia Suomen kansainvälisestä lentoliikenteestä. Vuonna 2024 lentoaseman kautta kulki yli 16 miljoonaa matkustajaa, mikä tekee siitä matkustajamäärissä mitattuna yhden Pohjoismaiden vilkkaimmista lentoasemista.
Lentoasema sijaitsee Vantaalla Lentokentän kaupunginosassa noin viisi kilometriä Tikkurilasta luoteeseen ja 18 kilometriä Helsingin keskustasta pohjoiseen. Se on pinta-alaltaan 1 700 hehtaaria.
Lentoasemalla on kolme kiitotietä. Lentoaseman terminaalista on kulkuyhteys Lentoaseman rautatieasemalle. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on useita ostosalueita. Palvelupisteitä on kaikkiaan lähes sata. Lentoasemalla toimii noin 1 500 yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin 20 000 työntekijää. Lentoasema on sijoittunut Euroopan parhaiden asemien joukkoon useissa vertailuissa.
Helsinki-Vantaan lentoasemalla toteutettiin vuosina 2014–2023 yli miljardin euron kehitysohjelma, jolla lentoaseman pinta-ala tuplattiin ja se on nyt 250 000 neliömetriä. Tavoitteena oli vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa kansainvälisenä vaihtoasemana Euroopan ja Aasian välillä sekä tarjota asiakkaille maailmanluokan palvelutaso lentoasemalla.
Historia pienois|oikea|Ilmakuva ensimmäisestä, nykyisin puretusta terminaalista 1960-luvun alkupuolella. pienoiskuva|oikea|Helsinki-Vantaan (Helsingin lentoasema) ensimmäinen mittarilähestymiskartta vuodelta 1952. Suurin ero nykyisiin karttoihin on, että vielä 1950-luvulla kaikki lähestymismenetelmät oli tapana esittää yhdellä karttalehdellä. Kartalla näkyvä Korson NDB-majakka (tunnus KOR) oli Suomen pitkäaikaisimpia ilmailuradio-majakoita, ja se poistui käytöstä vasta 2014. Huomaa lentokieltoalue vasta 1956 palautetun Porkkalan vuokra-alueen kohdalla. pienoiskuva|oikea|Ilmakuva uudesta terminaalista vuonna 1969. Taustalla alkuperäinen terminaalirakennus. pienoiskuva|oikea|Helsinki-Vantaan terminaalin porttialuetta vuonna 1969. Kuvassa Finnairin pääohjaaja Olavi Siirilä ja pääjohtaja Gunnar Korhonen. pienoiskuva|oikea|Vuonna 1993 avattu kotimaanterminaali (vuosina 2009–2022 terminaali 1). pienoiskuva|oikea|Vuonna 1993 avatun kotimaanterminaalin/terminaali 1:n lähtöselvitysaula. pienoiskuva|oikea|Vuonna 1999 valmistuneen ulkomaanterminaalin laajennuksen (vuosina 2009–2022 terminaali 2:n) lähtöselvitysaula, joka kuuluu nykyisin porttialueeseen. pienoiskuva|oikea|Terminaali 2 vuonna 2015. pienoiskuva|oikea|Terminaalin uusi sisäänkäynti vuonna 2022. pienoiskuva|Helsinki-Vantaan uusi terminaali vuonna 2025
Ensimmäinen terminaalirakennus Uuden lentoaseman rakentamista Helsinkiin alettiin suunnitella 1940-luvun lopulla, sillä savimaalle rakennetut Malmin lentoaseman kiitotiet eivät enää pystyneet vastaamaan nopeasti kasvavien matkustajamäärien ja yhä suurempien ja painavampien lentokoneiden asettamiin vaatimuksiin. Uuden lentokentän rakentamista vauhdittivat myös Helsingille myönnetyt vuoden 1952 kesäolympialaiset. Uusi kenttä päätettiin rakentaa Helsingin maalaiskunnan Seutulaan hiekkamaalla sijainneelle metsäiselle ylängölle, joka on näkyvyyden kannalta ihanteellinen. Rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa 1950 ja kestivät kaksi vuotta.
Helsinki-Vantaan lentoasema valmistui Helsingin olympialaisiin vuonna 1952, jolloin 5. heinäkuuta – 15. elokuuta 1952 lennettiin kaikkiaan noin 1 700 lentoa. Ensimmäiset kaksi Aero Oy:n DC-3-lentokonetta, OH-LCC Tiira päällikkönään Olli Puhakka perämiehenään Pertti Uuksulainen, ja heti perään OH-LCD Lokki, laskeutuivat koelentona 26. kesäkuuta, ja ensimmäinen ulkomainen reittikone oli Scandinavian Airlines Systemin (nyk. SAS) DC-6 B Torgil Viking 29. kesäkuuta. Säännöllinen lentoliikenne siirtyi Malmin lentoasemalta uudelle lentoasemalle 26. lokakuuta 1952. Ensimmäisenä terminaalirakennuksena toimi matala, puinen parakkirakennus. Alun perin lentoasemalla oli vain yksi kiitotie. Toinen kiitotie valmistui neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1956, jolloin valmistui myös ensimmäinen lentokonehalli. Samana vuonna lentoasema sai käyttöönsä myös ensimmäisen tutkansa. Säännöllinen suihkulentoliikenne Helsingin lentoasemalle alkoi vuonna 1959.
Toinen terminaalirakennus Alkuperäinen terminaalirakennus kävi nopeasti ahtaaksi, ja sietämättömäksi tilanne kävi lentomatkustajien määrän kasvaessa voimakkaasti 1960-luvun loppupuolella. Arkkitehti Keijo Strömin suunnittelema uusi kaksikerroksinen terminaalirakennus valmistui vuonna 1969. 20 000 neliömetrin laajuisena se oli yksi aikansa suurimpia ja moderneimpia rakennuksia Suomessa: käytössä oli muun muassa aseman sisäinen televisio- ja radiojärjestelmä, lähtöselvityksessä käytettiin apuna tietokonetta ja lähtevät matkatavarat kulkivat elektronisesti ohjattuja liukuhihnoja pitkin koneisiin ja saapuvat matkatavarat matkatavarakaruselleihin. Terminaalissa oli useampi ravintola ja kahvila, ja matkustajat pystyivät seuraamaan kiitotien puoleisen lasiseinän läpi nousevia ja laskeutuvia koneita. Terminaalin lattiamateriaaliksi valittiin muovipuuparketti, joka on edelleen käytössä terminaalin vanhimmassa osassa. Vuonna 1973 aloitettiin ensimmäiset turvatarkastukset ulkomaanliikenteessä. Samana vuonna valmistui myös koko lentokenttäalueen ympäröivä yhtenäinen aita.
Vantaa oli vuoteen 1972 asti Helsingin maalaiskunta. Nykyinen nimi Helsinki-Vantaa otettiin käyttöön vuonna 1977, jota ennen se tunnettiin nimellä Helsingin lentoasema. Lentoaseman postitoimipaikka oli vuoteen 1974 asti 01530 Helsinki-Lento, vuosina 1974–1983 01530 Helsinki-Vantaa-Lento ja vuodesta 1983 nykyinen 01530 Vantaa.
Puolustusvoimat piirittivät lentokentän loppusyksystä 1977, tarkoituksena suojata kenttä mahdolliselta Punaisen armeijakunnan terroristi-iskulta.
Hotellia Helsinki-Vantaan lentoaseman liepeille kaavaili jo Matkaravinto 1970-luvun alkupuolella, mutta Suomen ensimmäinen toteutunut lentokenttähotelli oli Rantasipi-ketjun Hotel Airport Helsinki, joka avattiin 1. huhtikuuta 1981. Keväällä 1989 avattiin hotelli Pilotti Kehä kolmosen eteläpuolelle,, vuonna 1992 aloitti Holiday Inn ja vuonna 1993 aloittivat Cumulus Airport ja Bonus Inn, nykyisiltä nimiltään Scandic Helsinki Aviapolis ja Skyline. Myöhemmin alueelle on avattu lisää uusia hotelleja.
1980- ja 1990-luvun laajennukset Lentoaseman matkustajaterminaalia laajennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1983, jolloin terminaalin pinta-ala kasvoi 30 000 neliömetriin. Suuri osa laajennuksesta tuli kansainvälisen lentoliikenteen käyttöön, ja siinä oli muun muassa ravintoloita, myymälöitä sekä erilliset odotustilat turisti- ja bisnesluokan matkustajille. Myös saapuvan liikenteen tiloja laajennettiin ja passintarkastus tehostui. Kuudelle miljoonalle matkustajalle vuodessa mitoitettu terminaali ylitti kapasiteettinsa vuonna 1988.
Kotimaanlentoja varten rakennettiin kokonaan uusi terminaali ulkomaanterminaaliin päin mentäessä sisääntulotien oikealle puolelle, ja se otettiin käyttöön tammikuussa 1993. Arkkitehti Kalevi Ruokosuon johdolla suunniteltu kotimaanterminaali oli pinta-alaltaan 16 000 neliömetrin laajuinen ja mitoitettu kolmelle miljoonalle matkustajalle vuodessa.
Syksyllä 1996 lentoasemalla valmistui suuri laajennus, ns. keskiterminaali, jossa alkuperäistä ulkomaanterminaalia laajennettiin ja kotimaanterminaali yhdistettiin siihen. Noin 16 000 neliömetrin laajuiseen keskiterminaalin tuli 4 000 neliömetriä uusia matkustajatiloja sekä 3 000 neliömetriä myymälä- ja ravintolatiloja. Terminaalin uusi ostoskatu kasvatti porttialueen palveluvalikoiman viisinkertaiseksi. Keskiterminaalin valmistuttua kotimaan ja kansainvälisen liikenteen väliset koneenvaihdot helpottuvat, kun matkustajat pystyivät siirtymään suoraan terminaalista toiseen uuden passi- ja turvatarkastuspisteen kautta menemättä ulos. Samalla avattiin uusi kongressikeskus, lounge-tilat ja hotelli, ja lähilennonjohto muutti uuteen 40 metriä korkeaan lennonjohtotorniin. Seuraavana vuonna avattiin valtiovierailuja varten uusi VIP President -terminaali, jonka oli mahdollista vuokrata myös yksityiskäyttöön. Helsinki-Vantaan lentoasema valittiin ensimmäistä kertaa maailman parhaaksi lentoasemaksi vuonna 1998.
1990-luvun lopulla lentoaseman ulkomaanterminaalia laajennettiin jälleen ja sen nivelkohtaan avattiin uusi tilavampi kolmionmuotoinen lähtöaula marraskuussa 1999. Samalla uuden lähtöaulan alle avattiin uusi tuloaula. Arkkitehti Pekka Salmisen suunnittelema laajennos palkittiin Vuoden teräsrakenteella vuonna 1999.
2000- ja 2010-luku Vuoteen 2000 osuneena historiallisena tapahtumana oli, että Helsinki-Vantaan vuotuinen matkustajamäärä ylitti 10 miljoonan rajan. Lähestymislennonjohto siirtyi niin sanotusta luolasta uusiin maanpäällisiin tiloihin.
Vuonna 2001 tulivat käyttöön uudet Schengen-rajatarkastusjärjestelyt. Kolmas kiitotie otettiin käyttöön 28. marraskuuta 2002, jota käytti ensimmäisenä Finnairin MD-11 lähdöllä kohti New Yorkia. Koneen päällikkönä toimi kapteeni Pekka Henttu, joka toimi aikanaan myös Finnairin viimeisen Convair Metropolitan-lennon perämiehenä.. Uusi paloasema uuden kiitotien vieressä ei kuitenkaan ollut vielä käyttövalmis, joten kiitotie saatiin täysimittaisesti käyttöön vasta 2003–2004. Kyseessä oli pitkä projekti, sillä kolmannen kiitotien esisuunnittelu oli aloitettu jo vuonna 1978. Jo tuolloin tiedettiin, että kahdella kiitotiellä enimmäiskapasiteetti olisi vain noin 43 operaatiota tunnissa, mikä ei riittäisi enää uudella vuosituhannella. Vuonna 2004 laajennettiin ulkomaanterminaalia ja kaukolentojen matkustajille avattiin uusi ostosalue nimeltään Avenue. Samalla avattiin myös lentorahtipalvelu matkustajille, joilla on esimerkiksi ylipainomatkatavaraa. Vuonna 2006 otettiin käyttöön 24 lähtöselvitysautomaattia. Lentoasemalle avattiin maksuton WLAN-verkko 25. marraskuuta 2008.
Lentoaseman yhteyteen avattiin 13. elokuuta 2007 Hilton-ketjun hotelli, Hilton Helsinki-Vantaa Airport, jossa on 330 huonetta. Rinnakkaisten kiitoteiden toisistaan riippumaton käyttö alkoi marraskuussa 2007.
Lentoaseman terminaalijako muuttui 5. elokuuta 2009 siten, että ne eivät enää jakaudu lennon määränpään mukaan (kotimaan- ja ulkomaanterminaali), vaan lentoyhtiön mukaan. Entinen kotimaanterminaali nimettiin terminaali 1:ksi ja entinen ulkomaanterminaali terminaali 2:ksi.
Lentoasemalla otettiin käyttöön kaukolentojen tarpeisiin suunnitellut uudet matkustajatilat 11. joulukuuta 2009. Terminaalin pinta-ala laajeni 30 prosenttia. Uuteen terminaaliosaan avattiin samalla lukuisia uusia kauppoja ja ravintoloita sekä ylellinen kylpylä nimeltä Via Spa. Uusia laajarunkokoneille tarkoitettuja matkustajasiltoja valmistui viisi. Kylpylä suljettiin helmikuussa 2012 vähäisen käytön vuoksi. Vuonna 2011 lentoaseman matkustajamäärä kasvoi 15,5 prosenttia 14,9 miljoonaan matkustajaan. Noin 25 prosenttia matkustajista vaihtoi konetta lentoasemalla. Matkustajista 12,2 miljoonaa lensi ulkomaille ja 2,7 miljoonaa kotimaahan. Aasiaan suuntautuvilla lennoilla oli yhteensä 1,63 miljoonaa matkustajaa.
Keväällä 2010 lentoasemalla otettiin käyttöön uusinta tekniikkaa hyödyntävä matkatavarakäsittelykeskus, jonne keskitetään kaikki lähtevän ja vaihtavan matkatavaran käsittely. Saapuvan matkatavaran käsittely jäi aiempiin kuormaustiloihin. Lentoasemarakennuksen vanhimmat eli vuonna 1969 ja 1983 valmistuneet osat saneerattiin täysin 2010-luvun alussa, ja peruskorjaus valmistui vuonna 2012. Samana vuonna peruskorjattiin myös kiitotie 3 (22R/04L) ja kiitotien 2 (15/33) viereinen rullaustie. Pääkiitotie 04R/22L peruskorjattiin kesän 2015 aikana.