Markku Vilhelm Mannila (s. 9. lokakuuta 1938 Lapua) on suomalainen kääntäjä. Hän on suomentanut yli 90 teosta ja saanut useita palkintoja.
Mannila valmistui ylioppilaaksi vuonna 1958. Hän opiskeli saksaa ja englantia Jyväskylän yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1964 ja lisensiaatiksi vuonna 1971. Mannila on myös opettanut kääntämistä. Hän työskenteli ensin assistenttina Jyväskylän yliopistossa, mistä hän siirtyi lehtoriksi Tampereen vastaperustettuun kieli-instituuttiin vuonna 1968. Instituutti liitettiin Tampereen yliopistoon käännöstieteen laitokseksi 1980-luvun alussa. Mannila jäi eläkkeelle vuonna 2001.
Mannila on kääntänyt erityisesti saksasta tai ruotsista, mutta toisinaan myös englannista. Omien sanojensa mukaan hän tuntee olevansa kotonaan erityisesti saksan kielessä ja saksalaisessa kulttuurissa. Mannila on tehnyt muun muassa uuden suomennoksen Goethen klassikkoteoksesta Nuoren Wertherin kärsimykset ja suomentanut itävaltalaisen Nobel-palkitun Peter Handken teoksia.
Mannila sai vuonna 1983 kääntäjien valtionpalkinnon. Vuonna 1986 hän sai Mikael Agricola -palkinnon Christoph Heinin teoksen Vieras ystävä suomennoksesta. Mannila on saanut myös Tampereen kaupungin kääntäjäpalkinnon 1989, 1999, 2004, 2006 ja 2012. Vuonna 2000 hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali.
Lähteet
Luokka:Suomentajat Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Mikael Agricola -palkinnon saajat Luokka:Vuonna 1938 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt