pienoiskuva|Tunnettu suomalainen romanssihuijari Ruben Oskar Auervaara. Romanssihuijaus on huijaus, jossa tavoitteena on hyötyä taloudellisesti uhrin romanssitoiveista, esimerkiksi nettideittailussa. Rikos on läheistä sukua sähköpostihuijauksille. Huijarit lähestyvät yleensä sosiaalisen median kautta ja pitävät usein yhteyttä uhriin WhatsAppilla. Yhteydenpito on pitkäjännitteistä ja huijarit osaavat käyttää hyväksi uhrin tunteita. Rikos on yleinen Suomessa. Vuonna 2022 ensimmäisen puolen vuoden aikana suomalaisilta varastettiin romanssihuijauksilla 3,8 miljoonaa euroa. Yli 80 % uhreista ei saa rahojaan koskaan takaisin ja romanssihuijaukset jäävät yleensä selvittämättä. Takana on yleensä järjestäytynyt rikollisuus. Vaikka nykyteknologia onkin tehnyt romanssihuijauksista yleisempiä, on se ilmiönä ikivanha. Tunnettu suomalainen huijari Ruben Oskar Auervaara etsi 1930-luvulla kirjeenvaihtoilmoituksilla naisia viedäkseen heidän omaisuutensa.
Tavallinen huijauksen uhri Romanssihuijaukseen lankeavat ovat usein haavoittuvassa tilanteessa, auttamisenhaluisia ja hyväsydämisiä. Monesti he ovat yksinäisiä ja heillä voi olla suuri läheisyyden kaipuu. Monet uhreista ovat herkässä vaiheessa elämää, esimerkiksi leskeksi jääneitä tai eronneita. Ajatus mahdollisesti romanssista vaikuttaa monesti ihmisten harkintakykyyn.
Monesti huijari saa uhrin ihastumaan tai jopa rakastumaan huijarin valeprofiiliin. Kun uhri on voimakkaan tunteen vallassa, on hän monesti auttamisenhaluinen ja hyväuskoinen rikoskomisario Gunnar Golnickin mukaan.
Lähes 90% uhreista on naisia. Usein uhrit ovat varttuneempia naisia. Poliisitarkastaja Tuomas Pöyhösen mukaan rikoksen uhreiksi todennäköisimmin joutuvat haavoittuvaisessa asemassa olevat, yksinäiseksi itsensä tuntevat naiset. Suurin osa rikoksen uhreista on 60–69-vuotiaita naisia. Uhreista yli 70% on 40–80-vuotiaita naisia.
Uhriksi joutuneille miehille luvataan yleensä taas hyvää seksiä tai suoraan parisuhdetta. Huijausprofiili sijaitsee toisessa maassa, eikä valeprofiililla ole varaa matkalippuun.
Oikeuspsykologi Charlotta Björklindin mukaan ihmisillä on ihmissuhteissaan tapana omaksua asiat jotka tukevat tehtyä valintaa ja sivuuttaa vastaan olevat seikat (tunnetaan vahvistusharhana). Björklindin mukaan huijaukseen lankeavat eivät ole muita hauraampia, eivätkä fiksut ja järkevät ihmiset ole sen paremmin huijaukselta turvassa. Hänen mukaansa ihmisillä on erilaisia taipumuksia uskoa ihmisistä hyvää tai rakastua toiseen. Björklindin mukaan kun ihmiset sitoutuvat suhteeseen, he pyrkivät pitämään siitä kiinni.
Romanssihuijauksen vaiheet 1. Valeprofiilin luominen ja uhrin löytäminen Romanssihuijari saattaa etsiä potentiaalisia uhreja lehtien seuranhakupalstoilla ja internetin deittipalvelussa, tai lähettämällä massoittain roskapostia satunnaisiin sähköpostiosoitteisiin. Huijari voi myös pyytää uhria kaverikseen Facebookissa valeprofiililla. Toiminta noudattaa yleensä samaa peruskaavaa. Huijari voi esiintyä yhtä hyvin miehenä kuin naisena, riippuen uhrin sukupuolesta.
Poliisin mukaan ulkomaisissa romantiikkahuijauksissa huijari usein tekeytyy huomattavan varakkaaksi ja hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevaksi. Suomesta lähtöisin olevissa romantiikkahuijauksissa uhri taas usein esittää olevansa huomattavan köyhä esimerkiksi opiskelija. Monesti huijausprofiili on nuoren kauniin naisen valeprofiili. Kuva on usein varastettu netistä tai vaikka Facebookista.
Naisiin kohdistetuissa huijauksissa miesten profiilit ovat yleensä kaavamaisen miehekkäitä, jotka on höystetty pienellä määrällä haavoittuvuutta. Valeprofiilin mies voi olla esimerkiksi voimakas mies, joka osaa olla pehmeä. Profiileihin on nähty paljon vaivaa ja niihin on laitettu asioita mitä monet naiset kaipaavat. Monesti valeprofiili esittää amerikkalaista ulkomailla palvelevaa sotilasta, johon ei saa yhteyttä puhelimella eikä tapaaminenkaan onnistu.
2. Yhteyden muodostaminen Huijarin valeprofiili voi keskustella uhrin kanssa aivan tavallisista arjen asioista. Ensin huijari luo luottamuksellisen suhteen uhriin ja sen jälkeen huijari ja uhri voivat alkaa suunnitella yhteistä tulevaisuutta - ja jopa häitä. Mies kertoo monesti olevansa hyvin varakas ja saattaa lähetellä kuvia timanteista ja huviloista tai väärennetyistä tiliotteista, joilla on miljoonia.
Huijarit saattavat kysellä uhrilta hänen talousasioista jo keskustelun alkuvaiheissa.
Monesti huijarit ovat lahjakkaita sosiaalisesti ja tietävät mitä naruja vetää. Valeprofiili voi teeskennellä olevansa samassa tilanteessa ja jakavansa samoja unelmia tai huolia. Huijari vetoaa uhrin tunteisiin, muun muassa kehumalla, vetoamalla samankaltaisuuksiin ja traagisella tarinalla. Nopeasti ystäväpyynnön hyväksymisen tai yhteyden saamisen jälkeen huijari aloittaa sosiaalisen manipuloinnin. Nopeasti edeten huijari lähestyy uhriaan entistä romattisemmilla viesteillä ja lopulta huijari ehdottaa tapaamista.
Kotimaisissa huijauksissa miesuhri on monesti puhunut puhelimessa ennen huijatuksi tulemista, niin ikään miespuolisen huijaajan kanssa erehtyen tämän sukupuolesta. Joissain tapauksissa huijaria avustaa puhelussa nainen. Huijari voi myös kieltäytyä puheluista tai lopettaa ne lyhyeen vedoten akun loppumiseen tai puhelimen rikkinäisyyteen. Huijari käyttää internetistä varastamiaan kuvia ja saattaa jopa muokata niitä toisenlaiseksi – esimerkiksi lisätä meikkiä, valkaista hampaita tai lavastaa pusukohtauksen.
3. Rahapyyntö
Kotimaiset huijaukset Kotimaisissa huijauksissa huijarit pyysivät uhrien pankkitunnuksia vedoten rahapulaan, jotta voisivat esimerkiksi ostaa lipun matkaa varten, jotta pääsisivät tapaamaan uhria. Huijarit kertovat uhrille, etteivät halua rahaa tilillensä tai haluavat käteistä, koska KELA vähentäisi rahat tililtä tuloina. Pankkitunnukset saatuaan huijari on nostanut tililtä huomattavia summia rahaa sekä tilannut erilaista omaisuutta. Mikäli uhrin luottotiedot ovat olleet kunnossa on huijari monesti ottanut uhrin nimissä suuria pikavippejä ja lainoja.
Uhria voidaan myös painostaa ja syyllistää - jopa uhkailla, mikäli hän ei luovuta huijarille verkkopankkitunnuksia tai lähetä rahaa. Luomalla kiireen tuntu uhri saadaan toimimaan harkitsemattomasti. Kotimainen huijari voi lopettaa yhteydenpidon nopeasti huijauksen onnistumisen jälkeen.
Ulkomaiset huijaukset Kun uhri on viestitellyt valeprofiilin kanssa jonkin aikaa, kertoo valeprofiili olevansa tulossa Suomeen. Juuri sillä hetkellä tapahtuu jotain odottamatonta, kuten läheisen sairastuminen tai onnettomuus. Tällöin huijari pyytää rahaa, mitä moni lähettää. Valeprofiili voi myös kertoa että hänen miljoonaomaisuutensa on jumissa jossain odottamattoman syyn takia. Sen lunastamiseen tarvitaan pieni rahapalkkio, jota huijari pyytää lähettämään.
Rahaa pyydetään esimerkiksi perinnön lunastamiseen pankista, ulkomailta Suomeen lähetetyn arvokkaan paketin lunastusmaksuihin, rakennusprojekteihin, lasten opiskelumaksuihin tai sairaalamaksuihin. Rahaa voidaan myös pyytää erilaisiin viranomaismaksuihin.
Huijari lupaa maksaa rahat korkojen kera takaisin. Tili sijaitsee ulkomailla, mutta tähän on aina joku selitys.
Joissain ulkomaisissa tapauksissa huijari kertoo olevansa maasta, jossa elintaso on huomattavasti uhrin kotimaata alhaisempi. Jotta matka uhrin luokse olisi mahdollista toteuttaa, pyytää huijari tässä vaiheessa uhrilta rahaa matkakuluihin. Mikäli uhri lähettää tai nostaa käteistä rahaa, seuraavaksi huijari saattaa ilmoittaa viranomaisten edellyttävän, että hakijalla tulee olla hallussaan tietty rahasumma oleskelupäivää kohden viisumin myöntämisen ehtona. Mikäli uhri lähettää jälleen rahaa, seuraava rahapyyntö tulee taas jollain verukkeella ja huijaus jatkuu niin kauan kuin uhri jatkaa rahan lähettämistä.
Yleisesti käytettyjä keinoja on vetoaminen hädänalaiseen tilanteeseen kuten ryöstetyksi tulemiseen, onnettomuuteen joutumiseen tai vakavaan sairastumiseen. Yleensä huijari lähettää näistä sähköpostitse ikään kuin todisteeksi valokuvia rikosilmoituksista tai lääkärintodistuksista. Näillä ei ole kuitenkaan minkäänlaista todistearvoa, koska niitä voi kirjoittaa helposti kuka tahansa. Joskus internetiin on jopa luotu kokonainen verkkopankkia muistuttava huijaussivusto, jolla huijari yrittää saada tarinalleen uskottavuutta aidon näköisine rahaliikenteineen. Kestipä huijaus kuinka pitkään tahansa, lopputulos on aina sama, eli uhri ei koskaan tapaa huijaria ja uhri on menettänyt rahansa lopullisesti, vaikka huijari tunnustaisi tekonsa ja lupaisi maksaa takaisin, mitä ei tapahdu.
4. Rahan lähettämisen kierre Kun uhri suostuu ensimmäiseen rahansiirtoon tai käteisnostoon, yleensä huijari vaatii lisää rahaa. Mikäli uhrilla ei ole riittävästi rahaa lähetettäväksi, voi huijari tiedustella paljonko uhrilla on rahaa. Huijari voi painostaa uhrin ottamaan lainaa tai ison pikavipin ja lähettämään rahat huijarille.
Kun uhri lopettaa rahan lähettämisen, katoaa yleensä huijarin profiilikin netistä kokonaan.
Mitä enemmän uhri on "lainannut" rahaa huijarille, sitä tärkeämmäksi uhrille tulee saada takaisin lainaamansa rahat. Varsinkin kun uhri on ottanut lainaa omissa nimissään lainatakseen sitä edelleen huijarille tai jos uhri lähettänyt huijarille kaikki säästönsä. Yhteydenpidon lopettaminen johtaisi uhrin kaikkien rahojen menetykseen tai pakottaisi uhrin kertomaan tapahtuneesta muille ihmisille Joskus huijari saattaa mennä poliisin luo tekemään uhrista rikosilmoituksen
Oikeuspsykologi Charlotta Björklindin mukaan suhteeseen liittyvä alistaminen ja henkinen väkivalta ovat tuhoisia ja ne heikentävät uhrin itsetuntoa ja uskoa tehdä itsenäisesti päätöksiä. Mitä ahtaammalle uhri joutuu, sitä enemmän hän kaipaa huijarin hyväksyntää tunteakseen itsensä arvokkaaksi. Itsetuntonsa menettäneen uhrin on vaikea irtautua kuvitteellisesta suhteestaan huijarin kanssa, kunnes saa itsetuntonsa takaisin. Kun huijari esittää aina kovempia vaatimuksia (esimerkiksi lainan otosta), uhrin itsetunto vähenee yhä enemmän ja hänen on yhä vaikeampi irtautua suhteesta.
Huijauksen seuraukset uhrille
Häpeän tunne Romanssihuijausta pidetään yhtenä hävetyimmistä rikoksista. Tapa, jolla rikos tehdään asettaa uhrin haavoittuvaan asemaan: rikos tekee muille ihmisille näkyväksi uhrin salaisen romantiikan kaipuun ja hyväuskoisuuden. Uhreja monesti hävettää jo se, että on tullut huijatuksi sekä se, ettei kyennyt näkemään miten asiat oikeasti olivat. Oman häpeän lisäksi oman kunnian menetys ympäristön silmissä tuottaa kärsimystä uhrille. Uhrit voivat olla huolissaan ympäristön tuomitsevista asenteista.
Huijatuksi tulleet eivät aina edes ilmoita asiasta viranomaisille vaikka ymmärtäisivät itsekin tulleensa huijatuksi. Uhrit kokevat häpeää monesti sekä siitä, että ovat menettäneet rahansa, että siitä että heitä on käytetty ihmissuhteessa hyväksi. Oikeuspsykologi Julia Korkman näkee romantiikkahuijauksissa paljon yhteneväisyyksiä hyväksikäyttörikoksiin: esiin tulee uhrin luottamuksen pettäminen ja häpeän tuntemukset.
Mielenterveyden järkkyminen Joskus uhreilla on itsetuhoisia ajatuksia huijauksen paljastumisen jälkeen.
Aina uhrit eivät usko tulleensa huijatuksi edes ollessaan poliisiasemalla kuulusteluissa romanssihuijaukseen liittyen, vaan pitävät yhä yllä toivoa kuvitteellisen valeprofiilin tapaamisesta. Uhri voi pitää yllä uskoaan valeprofiiliin senkin jälkeen, kun hänelle on todistettu ettei valeprofiilia ole olemassa, sillä ihastuksesta luopuminen on vaikeaa. Oikeuspsykologi Korkmanin mukaan romanssista luopuminen voi olla kivuliaampaa uhrille, kuin tieto rahojen menetyksestä. Monesti valeromanssi täyttää uhrin hyvin syvää emotionaalista tarvetta, ja siitä luopuminen voi olla siksi kivuliasta.
Taloudelliset menetykset Huijarin uhrin nimissä ottamat velat ja pikavipit, sekä tekemät ostot, ovat osassa tapauksia päätyneet uhrin itsensä maksettavaksi. Uhrilta voi mennä luottotiedot romanssihuijauksen seurauksena ja uhri voi joutua velkajärjestelyyn.