thumb|upright=1.25|Läroverket för gossar och flickorin entinen koulutalo Korkeavuorenkadulla, nykyinen Arkkitehtuuri- ja designmuseo. pienoiskuva|Luokkakokous 1890-luvulla. pienoiskuva|Oppilaat luokassa 1890-luvulla. pienoiskuva|Fysiikan oppitunti vuonna 1927. pienoiskuva|Oppilaat ryhmäkuvassa koulun edessä 1922. Läroverket för gossar och flickor (”Oppikoulu pojille ja tytöille”) oli Helsingissä vuosina 1883–1977 toiminut yksityinen ruotsinkielinen oppikoulu. Se oli Suomen ensimmäinen virallinen yhteiskoulu.
Historia Koulun perustivat professori Fridolf Gustafsson, asessori Uno Kurtén ja anatomian professorin apulainen Georg Asp.Helsingfors läroverk för gossar och flickor 1883-1912; Läroverket för gossar och flickor i Helsingfors 1912-1974; Minerva skolan (Helsingfors) 1974-1977 Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli. Koulun ensimmäisenä rehtorina toimi vuoteen 1900 pastori K. T. Broberg, jonka mukaan koulua alettiin kutsua nimellä Brobergska samskolan (”Brobergin yhteiskoulu”) eli ”Broban”. Virallinen nimi oli vuoteen 1912 Helsingfors läroverk för gossar och flickor (kirjoitettiin myös muodossa ”lärovärk”) ja sen jälkeen Läroverket för gossar och flickor i Helsingfors.
Koulu toimi vuodesta 1895 arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelemassa talossa Kaartinkaupungissa osoitteessa Korkeavuorenkatu 23. Molemmille sukupuolille annetun yhteisopetuksen vuoksi koulu herätti alkuaikoinaan pahennusta, ja valtionapua anottaessa senaatin kirkollisasiain toimituskunnan päällikkö Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen totesi pitävänsä oppilaitoksen kasvatusperiaatteita ”lievästi sanoen epäilyttävinä”.Kaija Ollila ja Kirsi Toppari: Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita, s. 121. Helsingin Sanomat, 1977.
Läroverket för gossar och flickor yhdistettiin syksyllä 1973 yksityisen Laguska skolanin kanssa, ja seuraavana vuonna uuden koulun nimeksi tuli Minerva skolan, johon yhdistettiin vuonna 1975 myös Tölö svenska samskolan. Koko koulu kunnallistettiin Helsingin kaupungille peruskouluun siirryttäessä syksyllä 1977, minkä jälkeen toiminta jatkui vain Töölössä.
Entiseen Korkeavuorenkadun koulurakennukseen asettui vuonna 1978 Taideteollisuusmuseo (vuodesta 2002 nimeltään Designmuseo), ja nykyään siinä toimii Arkkitehtuuri- ja designmuseo.
Rehtorit
1883–1900 Karl Theodor Broberg 1900–1905 J. M. Granit 1905–1917 Jakob Einar Meinander 1917–1925 Rolf Krogerus 1925–1944 Fritiof Freudenthal 1944–1947 Torsten Steinby 1947–1968 Eric W. Nyström 1968–1973 Hilding August Karling 1973–1977 Margareta Grigorkoff
Tunnettuja opettajia
Waldemar Aspelin, arkkitehti Annie Edelfelt, Albert Edelfeltin sisko
Tunnettuja oppilaita Widar Brenner, kasvitieteilijä Uno Brummer, toimittaja, kääntäjä, kirjailija Elsa Bruun, kirjastonhoitaja ja -johtaja Ruth Dahl, kirjailija Emil Fabritius, arkkitehti Greta Hällfors-Sipilä, kuvataiteilija Ernst Häyrén, kasvitieteilijä Tove Jansson, kirjailija, taidemaalari, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija Viktor Jansson, kuvanveistäjä Ruben Lagus, jääkärikenraalimajuri Tor Nessling, vuorineuvos Gunnar Nordström, fyysikko Gunnar von Numers, rautatievirkailija, runoilija Kalle Nyman, apteekkari Per-Olof Nyström, mainospiirtäjä Gunna Möller, taiteilija Oskar August Rosenqvist, Svenska handelshögskolanin rehtori Axel Salingre, hammaslääkäri, kauppaneuvos Gunnar Takolander, lakitieteen lisensiaatti, pankinjohtaja, poliitikko Elli Tompuri, näyttelijä Edward Wegelius, lentokoneinsinööri Michael Widenius, ohjelmoija, yrittäjä
Lähteet
Luokka:Helsingin oppilaitokset Luokka:Suomen ruotsinkieliset oppilaitokset Luokka:Entiset suomalaiset oppilaitokset Luokka:Kaartinkaupunki