pienoiskuva|Yhdistyneet kansakunnat jakoi Euroopan näin vuonna 2008. Itä-Eurooppa on merkitty karttaan punaisella. Itä-Eurooppa on Euroopan maanosan itäinen osa.
Itä-Euroopalla ei ole kiistattoman selviä rajoja. Varsinkin kylmän sodan aikana termiä käytettiin viittaamaan maihin, joiden järjestelmä oli tuolloin sosialistinen. Itä-Eurooppaan luettiin tällä perusteella Itä-Saksa, Venäjän Euroopan puoleiset osat, Baltian maat, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Unkari, Tšekki, Slovakia, Romania, Moldova, Georgia, Bulgaria, Albania ja entisen Jugoslavian maat. Ne muodostivat Neuvostoliiton länsipuolelle puskurivyöhykkeen, jonka tarkoitus oli estää Saksan uudet laajentumisyritykset.
Historia Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton puna-armeijan miehittämät Itä-Euroopan valtiot muutettiin kansandemokratioiksi ja sosialistisiksi valtioiksi. Tuloksena oli kommunistinen yksipuoluediktatuuri. Neuvostoliitto kuului sodan voittaneisiin liittoutuneisiin, jotka sopivat vallattujen alueiden kohtaloista keskinäisissä konferensseissa. Liittoutuneisiin kuuluneet Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta puolustivat demokratiaa ja omia talousetujaan ensisijaisesti Länsi-Euroopassa. Itä-Euroopan osalta ne eivät olleet valmiita sotaan Neuvostoliiton kanssa.
Itä-Euroopan erotti Länsi-Euroopasta kylmän sodan aikana niin sanottu rautaesirippu.
Itä-Euroopan sosialististen maiden järjestelmät kaatuivat suunnitelmatalouteen, jota ei kyetty uudistamaan, ja kansalaisvapauksien puutteeseen. Suunnitelmatalouteen yritettiin yhdistää markkinatalouden piirteitä, mutta parhaimmillaankin uudistukset jäivät puolitiehen. Ongelmaksi muodostui se, että pakkovallan lieventäminen johti Itä-Euroopan kehittyneiden maiden Itä-Saksan, Puolan, Tšekkoslovakian ja Unkarin kansalaisten pyrkimykseen voittaa enemmän vapauksia kuin mihin puoluejohtajat olivat valmiita suostumaan.Kujala s. 405–406.
Yhdistyneiden kansakuntien Itä-Euroopan ryhmä YK määritteli vuonna 2008 itäeurooppalaisiksi maiksi seuraavat valtiot: Bulgaria, Moldova, Puola, Romania, Slovakia, Ukraina, Unkari, Tšekin tasavalta, Valko-Venäjä ja Venäjä.
Maantiede Pinta-alallisesti suurin osa Itä-Euroopasta sijaitsee kaukana meristä, minkä vuoksi Itä-Euroopassa vallitsee pääosin mannerilmasto. Mannerilmastolle tyypillistä on talven ja kesän suuri lämpötilaero. Suurimmillaan ero voi olla 40–60 °C.
Itä-Euroopasta suurin osa on alankoa. Alueella vain Karpaatit ja Balkanvuoret ovat korkeaa ylänköä.
Katso myös Visegrád-ryhmä Itäblokki Keski- ja Itä-Eurooppa
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Euroopan maantiede Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit