Kalevalaseura-säätiö sr on vuonna 1911 perustettu Kalevalaan ja suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvää tieteellistä ja taiteellista toimintaa edistävä säätiö. Kalevalaseura järjestää tapahtumia, myöntää apurahoja, hankeavustuksia ja tunnustuspalkintoja, antaa lausuntoja ja tekee yhteistyötä kulttuurialan toimijoiden kanssa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kalevalaseura on tiettävästi ainoa oman maansa kansalliseepokselle omistautunut säätiö maailmassa. Kalevalaseura-säätiöllä on myös jäsenistö, toisin kuin säätiöillä yleensä. Se kutsuu jäsenikseen Kalevalan, kulttuuriperinnön ja suomalaisen kulttuurin asiantuntijoita. Tällä hetkellä jäseniä on noin 500. Vuoden 2025 lopussa seuralla oli 505 jäsentä, kun vuonna 2024 heitä oli 493 ja vuoden 2023 lopussa 525.
Historia Kalevalaseuran perustamisvuotena pidetään vuotta 1911, vaikka säätiön säännöt hyväksyttiin patentti- ja rekisterivirastossa vasta vuonna 1919. Vuonna 1911 taiteilijat Akseli Gallen-Kallela ja Alpo Sailo, kansanrunoudentutkija Väinö Salminen ja professorit E. N. Setälä ja Matti Äyräpää totesivat, että "olisi aika liittää sekä tieteen että taiteen alalla työskenteleviä yhteisesti suomalaista kansanrunoutta ja siitä saatavia aiheita harrastamaan." Perustajajäsenten kesällä 1911 käymissä keskusteluissa seuran toiminnan päämääräksi muotoutui suurpiirteisesti taiteiden ja tieteiden yhteistyön kehittäminen kansalliselta pohjalta. Perustamista seuraavina vuosina säätiöön saatiin lisää jäseniä, jotka usein kokoontuivat keskustelemaan säätiön päämääristä. Kalevalaseuran tehtävänä olisi edistää suomalaisen kansanrunouden keräämistä, julkaisemista, tutkimista ja taiteellisiin tarkoituksiin käyttämistä sekä rakennuttaa Kalevalatalo. Kalevalatalo ei koskaan toteutunut, mutta ajatus siitä jäi elämään lähinnä Alpo Sailon unelmana.
Kalevalaseuran tunnus Kalevalaseuran tunnus on alun perin Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema. Hän suunnitteli vuonna 1919 Kalevalaseuralle kahdeksan tunnussolkea jäsenmerkeiksi. Näistä yksi malli vakiintui säätiön tunnukseksi. Tunnuksessa on viisi pääelementtiä: koivunlehtiseppele, runonlaulajan kädet, viisikulmainen keskusmuoto, liekki ja kolmio. Gallen-Kallelan mukaan seppele on muodostettu taivutetusta koivunvitsasta, josta versoaa tyyliteltyjä lehtiä. Viisikulmio viittaa säätiön viiteen perustajaan sekä muinaisen pentagrammikuvion taikavoimaan. Liekki symboloi koristeellisuuden lisäksi palavaa intoa ja henkistä työtä. Kolmio on Gallen-Kallelan mukaan järjestetyn toiminnan tunnuskuva. Nykyinen tunnus ja graafinen ilme on vuodelta 2013. Tunnuksen mallina on edelleen Gallen-Kallelan alkuperäissuunnitelma. Uuden graafisen ilmeen on suunnitellut graafikko Ossi Gustafsson.
Julkaisusarjat Kalevalaseura-säätiö julkaiseen kahta tieteellistä, vertaisarvioitua kirjasarjaa. Kalevalaseuran vuosikirja on ilmestynyt vuodesta 1921 alkaen. Folklore Fellows' Communications -sarjaa on julkaistu vuodesta 1910. Vuoteen 2020 saakka sitä julkaisi Suomalainen Tiedeakatemia, mutta vuodesta 2021 alkaen julkaisija on ollut Kalevalaseura-säätiö. Lisäksi Kalevalaseuralla on vuodesta 2018 ilmestynyt, toimitettu blogisarja. Sen nimi on Avointa ajattelua.
Kalevalaseuran vuosikirjan ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1921. Sen kustansi Otava, vuosina 1922–1978 vuosikirjan kustansi WSOY, ja vuodesta 1979 alkaen kustantajana on ollut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kalevalaseuran vuosikirjojen keskeisiä teemoja ovat olleet Kalevalan ja kansanrunouden tutkimus, mutta myös kulttuurintutkimus, etnologia, kielitiede, kirjallisuudentutkimus, muinaistutkimus ja uskontotiede ovat saaneet sijansa vuosikirjassa. 1970-luvun alusta lähtien vuosittaisia teemoja ovat olleet muun muassa Lappi, nimiperinne, juhlaperinne, Karjala, talonpoikaisrunoilijat, pelit ja leikit, ulkosuomalaiset, kansanparannus, metsä, suomalaisuus, pyhän käsite perinteessä sekä Elias Lönnrot ja Kalevala. 2020-luvulla ajankohtaisia aiheita ovat olleet esimerkiksi maisema ja kulttuuriperintö, pohjoisen kulttuuriset ympäristömuutokset ja sukupuoli.
Apurahat Kalevalaseura-säätiöllä on rahoitushaku säännöllisesti kahdesti vuodessa. Yhdistetty apuraha- ja avustushaku on auki maaliskuussa, ja vain lyhyemmille hankkeille tarkoitettu avustushaku lokakuussa. Vuonna 2025 säätiö jakoi apurahoina ja avustuksina yhteensä 233 300 euroa.
Palkinnot Seura jakaa nimeään kantavaa, 10 000 euron arvoista Kalevalaseuran palkintoa joka kolmas vuosi henkilölle, joka tieteellisellä tai taiteellisella toiminnallaan on tehnyt merkittävällä tavalla tunnetuksi kansanrunoutta, Kalevalaa tai suomalaista kulttuuria.
Vuodesta 1965 alkaen Kalevalaseura on myöntänyt Kekrinpäivän tunnustuspalkintoja lokakuun lopulla järjestettävässä kekrinpäivän juhlassa. Kekrinpäivän tunnustuspalkinnot jaetaan suomalaisen kulttuurin ja kulttuuriperinnön parissa ansioituneille henkilöille. Palkintokategorioita on kolme: varttuneet tutkijat ja taiteilijat, nuoret tutkijat ja taiteilijat sekä perinteentaitajat ja -tallentajat.
Joka kolmas vuosi seura myöntää Akseli Gallen-Kallelan elämäntyötä kunnioittavan Akseli Gallen-Kallelan tunnustuspalkinnon taiteilijalle, joka on laajentanut, uudistanut tai kyseenalaistanut visuaalisten taiteitten ilmaisukieltä. Palkinnon arvo on 10 000 euroa. Antti Tanttu, taidegraafikko, 2006 Taru Mäntynen, kuvanveistäjä, 2009 Veikko Hirvimäki, kuvanveistäjä, 2012 Pilvi Takala, kuvataiteilija, 2015 Hanneriina Moisseinen, kuvataiteilija, 2018 Veli Granö, taiteilija, 2021 Stiina Saaristo, taiteilija, 2024
Eepospalkinto on Kalevalaseuran vuodesta 2009 myöntämä tunnustuspalkinto. Sen suuruus on 5 000 euroa. Bùi Viêt Hoa, Kalevalan vietnamintaja, 2009 Jan Čermák, professori, 2015 Jakub Lapatka, kääntäjä, 2016 Walter Arnold, Riitta Cankoçak ja Mikael Holmberg, kääntäjiä, 2018 Kaarina Brooks, kirjailija, 2023
Puheenjohtajat E. N. Setälä 1919–1935 Otto Manninen 1935–1937 Onni Okkonen 1937–1942 A. O. Väisänen 1942–1962 Matti Kuusi 1963–1975 Aimo Turunen 1975–1981 Pekka Laaksonen 1981–2007 Seppo Knuuttila 2007–2016 Pekka Hakamies 2016–2023 Lotte Tarkka 2023–
Kunniajäsenet Kalevi Aho, säveltäjä Seppo Knuuttila, professori emeritus Pekka Laaksonen, professori Heikki Laitinen, professori emeritus Senni Timonen, tutkija
Julkaisuja
Lähteet
Aiheesta muualla Kalevalaseuran verkkosivut
Luokka:Suomalaiset säätiöt Luokka:Kalevala Luokka:Kulttuurisäätiöt