Oy Vuoksenniska Ab oli vuosina 1926–1968 toiminut suomalainen metallin valmistaja. Yhtiön metalliteollisuustoiminnan pääpaikkanaan Imatran Vuoksenniska perusti vuonna 1935 diplomi-insinööri Berndt Grönblom. Yritys ajautui 1960-luvun lopulla taloudellisiin vaikeuksiin, joka johti yrityksen fuusioon Fiskarsin terästuotannon kanssa.
Edeltäjäyhtiö Elektrometallurgiska Ab
Vuoksenniskan omistajat, Berndt Grönblom ja hänen lankonsa vapaaherra Gustaf Aminoff, olivat perustaneet jo vuonna 1915 Ruokolahden Vuoksenniskan kylään rautatehtaan nimellä Elektrometallurgiska Aktiebolaget, jonka tarkoitus oli aluksi romuraudasta ja myöhemmin rautalejeerinkejä ja 1931 volframirautaa (FeW).
Vuoksenniska Oy Rautatehdas syntyy thumb|Oy Vuoksenniska Ab:n Imatran rautatehdas juuri sen valmistuttua 1937. Vuonna 1926 yhtiön omistajat perustivat rinnalle Oy Vuoksenniska Ab:n, joka rakennutti Vuoksenniskan sulaton yhteyteen puuhiomon. Elektrometallurgiska Ab yhdistettiin 1933 tähän yhtiöön, ja puuhiomon sekä sulaton toiminta jatkui nyt nimellä Oy Vuoksenniska Ab.
Uusi yhtiö rakensi 1935–1938 Imatralle uuden rautatehtaan, joka hyödynsi vuonna 1935 valmistuneen Outokumpu Oy:n Imatran kuparitehtaan tuotannossa sivutuotteena syntyvää kiisutuhkaa. Uudella tehtaalla oli 12 000 kW:n sähkömasuuni ja kaksi 25 tonnin valokaariuunia. Imatralla valmistettiin kobolttia, kromi- ja molybdeenirautaa, harkkorautaa ja kranaattiterästä sekä valssattuja terästuotteita kuten rautatiekiskoja. Puuhiokkeen valmistus sen sijaan päättyi 1939.
Yrityksellä tehtaita ja kaivoksia Imatran tehdasta laajennettiin sodan jälkeen, kun sotakorvausteollisuus tarvitsi runsaasti harkkorautaa. Tehdas alkoi samalla myös erikoistua korkealaatuisten erikoisteräslajien muun muassa ruostumattoman teräksen valmistukseen. Vuoksenniska Oy:llä oli rautatehdas Imatran lisäksi myös Turussa 1943–1978 sekä molybdeenikaivos Mätäsvaarassa 1940–1947 ja 1961–1967 rautakaivos Jussarössa.
Vuoksenniska vaikeuksiin ja omistus pankille Grönblomin suvun omistama Oy Vuoksenniska Ab joutui vaikeuksiin vuosien 1957–1958 taantumassa. Tilanne ei parantunut, ja yhtiötä alettiin saneerata 1960-luvun puolivälin jälkeen. Vuoksenniskaa rahoittanut Yhdyspankki vaati Grönblomin sukua sijoittamaan yhtiöön lisää varoja ja jäädyttämään suvun saamiset yhtiöltä. Tähän suku ei suostunut. Yhdyspankki osti lopulta kaikki osakkeet omistajasuvulta vuonna 1967 turvatakseen saatavansa.
Vuoksenniska osaksi Ovakoa
Nimi "Ovako" tuli käyttöön 1969, kun imatralainen Vuoksenniska ja Fiskars yhdistivät terästuotantoaan. Myöhemmin 1970- ja 1980-luvuilla Ovakon nimissä tapahtui useita yritysjärjestelyitä, joihin osallistui Suomesta Wärtsilä ja Rautaruukki ja Ruotsista SKF Steel.
Vuoksenniskan ytimenä ollut 1930-luvulla rakennettu rautatehdas on jatkanut uudistuen toimintaansa Imatralla omistuksen siirtyessä viimeksi vuonna 2018 japanilaisen suuren japanilaisen teräsyrityksen Nippon Steel & Sumitomo Metal haltuun.
Lähteet Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto : Elektrometallurgiska Aktiebolaget Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto : Imatra Steel Oy VirtuaaliVuoksi : Imatran rauta- ja terästehdas
Viitteet
Kirjallisuutta Laakasuo, Risto: Berndt Grönblom ja hänen yrityksensä. Ovako 1985. (sid.), (nid.). Blomgren, Christer: Puuhiokkeesta rautaan ja teräkseen: roiskeita ja sirpaleita Vuoksenniska-yhtiön ja sen edeltäjän Elektrometallurgiska ab:n vuosikymmeniltä. Imatra Steel 1996. . Blomgren, Christer: Rautainen leipäpuu. Muistoja ja muistelmia Elektrometallurgiska AB:n ja Vuoksenniska-yhtiön tehtailta ja kaivoksilta. Imatra Steel 1999. .
Aiheesta muualla https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/ovako.shtml Maailman suurin harkkorautauuni toimii Imatran rautatehtaalla. Teollisuutemme merkkisaavutus: terässulattimo ja valssilaitos, käyntiin loka—marraskuussa. "Suomen Ruhr" vastaa nimeään, Helsingin Sanomat, 29.5.1937, nro 141, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Imatralaiset yritykset Luokka:Teräsyhtiöt Luokka:Entiset suomalaiset metalliteollisuusyhtiöt