pienoiskuva|oikea|Skelleftejokea Nordanån kohdalla. pienoiskuva|oikea|Byskejoki.
Skellefteån kunta () on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Västerbotteniin. Kunnan keskustaajama on Skellefteå.
Kunnan maapinta-ala on 6 800,56 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 73 393 henkeä (31.12.2021).
Skellefteå on väkiluvun perusteella Uumajan jälkeen lääninsä toiseksi suurin kunta.
Vuonna 2007 kunnassa oli 270,13 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan Skellefteån kaupunki muodosti oman kaupunkikuntansa ja alueen entiset pitäjät muodostivat seuraavat maalaiskunnat: Burträsk, Jörn, Lövånger ja Skellefteån maalaiskunta. Skellefteån maalaiskunnasta erotettiin vuonna 1874 Bysken maalaiskunta ja vuonna 1914 Bureån maalaiskunta.
Kunnan alueella ovat sijainneet seuraavat taajaväkiset yhdyskunnat: Burträsk (vuosina 1930–1961), Jörn (vuosina 1923–1958), Byske (vuosina 1931–1957), Bureå (vuosina 1934–1959) ja Lövånger (vuosina 1937–1963). Kukin niistä sijaitsi samannimisessä maalaiskunnassa. Edellisten lisäksi Skellefteån maalaiskunnassa sijaitsi vielä neljä taajaväkistä yhdyskuntaa: Norrböle (vuosina 1897–1915), Sunnanå (vuosina 1935–1959), Kåge (vuosina 1937–1964) ja Skelleftestrand (vuosina 1937–1952).
Vuoden 1952 kuntauudistus ei aiheuttanut muutoksia aluejakoon, mutta Skelleftestrandin taajaväkinen yhdyskunta liitettiin Skellefteån kaupunkiin. Vuonna 1967 kaupunkiin liitettiin myös Bureån, Bysken, Jörnin ja Skellefteån maalaiskunnat. Vuonna 1971 kaupunki ja kaksi muuta vielä itsenäistä maalaiskuntaa muutettiin kunniksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon. Vuonna 1974 Skellefteån kunta sai nykyiset rajansa, kun siihen liitettiin Burträskin ja Lövångerin kunnat.
Vaakuna Nykyinen vaakuna on entisen Skellefteån kaupungin vaakuna. Myös maalaiskunnilla oli omat vaakunat.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä(31.12.2015) % Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet5 3357,4 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla8371,2 Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla3 1904,4 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa62 66987,0
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 670 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 813 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 185 550 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 106 000 kruunua.
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti: 0–17-vuotiaat: 19,4 % 18–64-vuotiaat: 58,8 % 65 vuotta täyttäneet: 21,8 %
Elinkeinot Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Taajamat
Kunnassa on 20 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 79,4 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 14 785 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:
# Taajama Väkiluku(31.12.2010) 1 Skellefteå 32 775 2 Ursviken 3 977 3 Skelleftehamn 3 184 4 Bureå 2 360 5 Kåge 2 248 6 Bergsbyn 1 780 7 Byske 1 728 8 Burträsk 1 575 9 Boliden 1 566 10 Ersmark 892 11 Jörn 797 12 Lövånger 761 13 Medle 552 14 Kusmark 441 15 Örviken 395 16 Södra Bergsbyn och Stackgrönnan 393 17 Ostvik 387 18 Bygdsiljum 357 19 Myckle 355 20 Drängsmark 333
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Ursvikenin taajaman nimenä on joskus ollut myös Skellefteåstrand ja Klemensnäs, Ersmarkin nimenä Ume-Ersmark ja Drängsmarkin nimenä Södra Drängsmark.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia: Fällfors Klutmark Strömfors Stämningsgården
Luettelossa mainituista taajamista Stämningsgården on sittemmin kasvanut yhteen Skellefteån taajaman kanssa.
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:
Bjurfors Bodbysund Boviken Falmark Falmark Frostkåge Fällfors Gamla Falmark Gummark Gärdsmark Hjoggbölefors Klutmark Klutmarks station Kläppen + del av Ragvaldsträsk Liden Lund Långviken Mjövattnet Mångbyn Nedre Åbyn Norr om Inbyn ( kvarn) Norra Drängsmark Norra Innervik Norrlångträsk Nyhamn Renström Risön och Norra Tuvan Sandfors Sjöbotten Storkågeträsk Strömfors Stålberget + Frostkågemarken Varuträsk Vebomark Viken Västra Hjoggböle Åbyn Östanbäck Östra Falmark
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010: Båtvik Finnträsk Furuskogen Heden Kalvträsk Ljusvattnet Renholmen Tåme Uppstoppet Uttersjöbäcken
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Skellefteån kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin: Skellefteå nord-västra (34 valtuutettua) Skellefteå syd-östra (31 valtuutettua) Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Skellefteån kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Piirit pienoiskuva|oikea|Kartta Skellefteån kunnan piireistä.
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin: Bolidenin piiri Bureån piiri Burträskin piiri Bysken piiri Fällforsin piiri Jörnin piiri Kalvträskin piiri Kågedalenin piiri Lövångerin piiri Skellefteån maalaispiiri (Skellefteå landsdistrikt) Skellefteån Sankt Olovin piiri (Skellefteå Sankt Olovs distrikt) Skellefteån Sankt Örjanin piiri (Skellefteå Sankt Örjans distrikt)
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat: Skellefteå S:t Olov Skellefteå S:t Örjan Bureå Skellefteå landsförsamling Jörn-Boliden Kågedalen Byske-Fällfors Lövånger Burträsk
Historialliset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin. Boliden Bolidens kbfd* Bureå Burträsk Byske (Ytterstfors bruksförsamling) Fällfors Jörn Jörns västra kbfd* Jörns östra kbfd* Kalvträsk Kågedalen Lövånger Skelleftehamns kbfd* Skellefteå kbfd* Skellefteå landsförsamling (Skellefteå) Skellefteå landsförsamlings kbfd* Skellefteå Sankt Olov (Skellefteå stadsförsamling) Skellefteå Sankt Örjan
Kirkot
Ystävyyskunnat Skellefteålla on kuusi ystävyyskuntaa:Vänorter – Skellefteå
Tongling, Kiina Mo i Rana, Norja Raahe, Suomi Løgstør, Tanska Pardubice, Tšekki Tallinna, Viro
Lähteet
Aiheesta muualla
Skellefteån kunnan kotisivut
*